Liikkuva opiskelu -ohjelman myötä myös korkeakouluopiskelijoiden opiskelupäivän aikaiseen liikkumiseen ja paikallaanoloon on alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Opiskelupäivien ja oppituntien aktivointi nähdään tarpeellisena, sillä vain puolet opiskelijoista liikkuu liikkumissuosituksiin nähden tarpeeksi. Myös istumista kertyy korkeakouluopiskelijoille lähes 11 tuntia päivittäin, ja iso osa tästä määrästä kertyy nimenomaan opiskelupäivän aikana. Istumisen vähentäminen ja opiskelupäivien aktivoiminen on perusteltua terveydellisistä syistä, mutta tauottamalla istumista tai aktivoimalla opetusta voidaan vaikuttaa myönteisesti myös opiskelijoiden jaksamiseen sekä opiskelukykyyn. Näihin teemoihin paneudutaan myös Keski-Suomen korkeakoulujen yhteisessä Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on tehdä opiskelupäivistä liikkuvampia ja yhteisöllisempiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa hanketta Liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisista kehittämishankevaroista. Osana hanketta korkeakoulujen opiskelijoille sekä opetushenkilöstölle toteutettiin kysely näihin teemoihin liittyen. Opiskelijoiden kyselyyn vastasi yhteensä 654 opiskelijaa ja opetushenkilöstön kyselyyn puolestaan 63 henkilöä.

Sekä opiskelijoiden että opetushenkilöstön kyselyn tuloksista nousee esille, että istumisen tauottamisessa ja opetuksen aktivoimisessa on korkeakouluissa vielä parannettavaa. Noin puolet opiskelijoista vastasi, ettei oman korkeakoulun opetuksessa kiinnitetä huomiota istumisen tauottamiseen tai vähentämiseen. Opiskelijat olivat kuitenkin lähes yksimielisiä siitä, että oppituntien aikainen kevyt liikuskelu voisi edistää heidän omaa jaksamistaan, mutta he toivoivat opettajien ottavan vastuuta taukojen pitämisestä. Kyselyn perusteella havaittiin myös toiminnallisten opetusmenetelmien käytön olevan vähäistä, etenkin etäopetuksen kohdalla. Jatkossa myös korkeakoulutasolla olisi tärkeää pohtia opetuksen toiminnallistamisen tapoja, kuten on jo tehty esimerkiksi perusopetuksessa toisella ja ensimmäisellä asteella.

Opetushenkilöstön kyselyn vastausprosentti oli matala, mutta tulokset ovat monelta osin linjassa opiskelijoiden kyselyn tulosten kanssa. Myös enemmistö kyselyyn vastanneista opettajista koki tauottamisen olevan opettajan vastuulla ja uskoi opetuksen tauottamisen tai aktivoimisen lisäävän opiskelijoiden jaksamista. Huolestuttavana huomiona voidaan pitää sitä, että suurin osa vastaajista toi esiin, ettei omassa korkeakoulussa ole sovittu yhteistä toimintaohjetta opetuksen aikaisen istumisen vähentämiseksi. Henkilöstö ja opiskelijat myös toivat esiin, että opetustiloista löytyi varsin heikosti istumisen vähentämisen mahdollistavia välineitä, kuten seisomatyöpöytiä.

Sekä opiskelijoiden että opetushenkilöstön kyselyn tulokset osoittivat, että opetuksen ja opiskelun aikaista aktiivisuutta pidettiin tärkeänä ja toivottavana, mutta tämä ei välttämättä vielä näkynyt korkeakoulujen opetuksessa tai fyysisissä tiloissa. Myös opetuksen toiminnallistamiseen tulisi jatkossa tarjota tukea, etenkin etäopetuksen osalta, joka on koronapandemian vuoksi lisääntynyt huomattavasti. Kyselyn tulokset antoivat tärkeää tietoa Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen toiminnan tueksi. Käsillä olevissa tuloksissa esiin nousseisiin puutteisiin tullaan tarjoamaan ratkaisuja hankkeen toimien kautta. Esimerkiksi liikkuvan oppimisen teemoista järjestetään opetushenkilöstölle kohdennettuja koulutuksia ja lisäksi hankkeen kautta pyritään muuttamaan korkeakoulujen oppimistiloja aktiivisuutta tukevimmiksi.