Alppihiihto on yksi maailman suosituimmista talviurheilulajeista. Alppihiihtoa voidaan pitää myös extreme lajina, ja sen tiedetään olevan myös laji, jossa on suuri loukkaantumisriski (Maes et al. 2002). Mono on yksi alppihiihdon tärkeimpiä varusteita, sillä se toimii laskijan ja suksien välisenä liitoskohtana, joka siirtää voimat laskijasta suksiin. Voimansiirtoon vaikuttavat vahvasti monojen mekaaniset ominaisuudet, jotka puolestaan vaikuttavat laskuun ja turvallisuuteen (Hasler ym. 2019). Vaikka varusteilla on suuri merkitys alppihiihdossa, on julkaistuja tutkimuksia varusteista saatavilla suhteellisen vähän. Tutkimuksen päätarkoitus oli tutkia miten mono vaikuttaa polven rotaatiomomenttehin akuutisti simuloidun perturbaation seurauksena. Lisäksi tutkittiin monon vaikutusta polven adduktiomomentteihin sekä fleksiokulmiin. Seitsemäntoista tervettä (11 miestä, 6 naista), kansallisen tason alppihiihtäjää (ikä 16,8 ± 2,1 vuotta, pituus 173,1 ± 10,6 cm, paino 68,4 ± 14,1 kg) rekrytoitiin yhteistyössä Kuopion seudun urheiluakatemian kanssa paikallisesta alppilukiosta sekä paikallisesta alppihiihtoseurasta. Mittaukset tehtiin instrumentoidulla juoksumatolla ja mittauksista suoritettiin 3D- liikkeanalyysi. Mittausprotokollaan kuului 10 perturbaatiota, jotka suoritettiin paljain jaloin sekä monot jalassa eri suuntiin (posteriori-, mediaali- ja lateraalisuuntaan) eri nopeuksilla (hidas tai nopea). Absoluuttinen maksimaalinen rotaatiomomentti, adduktiomomentti ja fleksiokulma sekä absoluuttinen maksimaalinen muutos alkuasennosta 150 ms:iin laskettiin 10 perturbaation keskiarvoista. Maksimiarvoista ja muutosarvoista laskettiin keskiarvot sekä keskihajonnat. Paljain jaloin tehtyjen testien ja monoilla tehtyjen testien maksimaalisia arvoja sekä muutosarvoja vertailtiin. Tutkimuksen päätulosten mukaan tilastollisesti merkitseviä eroja polven rotaatiomomenteissa paljain jaloin ja monot jalassa tehdyissä testeissä ei löydetty kuin maksimaalisessa muutosarvossa posteriorisessa perturbaatiossa. Polven adduktiomomenttien muutosarvoissa havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja kaikissa perturbaatiosuunnissa. Polven maksimi adduktiomomenteissa ei puolestaan havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Polven maksimi fleksiokulmissa havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja sen sijaan kaikissa perturbaatiosuunnissa sekä muutosarvossa posteriorisessa perturbaatiosuunnassa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi tutkimuksissa, välineiden suunnittelussa ja kehittelyssä sekä harjoittelussa, kuten esimerkiksi tasapainoharjoituksissa.