Saamenmaahan kohdistuu tänä päivänä risteäviä intressejä muiden muassa saamelaisten, kansainvälisten kaivosyhtiöiden ja ympäristöaktivistien tahoilta. Alueen muutospaine oli esillä jo belgialaisen avantgardisti Christian Dotremontin (1922–1979) matkakirjoituksissa, jotka ajoittuvat 1950–60-luvulle, aikaan etnografien tutkimusretkien ja massaturismin välillä. Dotremontille Saamenmaa paikkana kytkeytyi keskeisesti kirjoittamisen poetiikkaan, mistä osoituksena toimivat hänen logogramminsa eli sanapiirroksensa. Logogrammit ja lyyriset matkakertomukset dokumentoivat niin Saamenmaan luontoa, alkuperäiskansaa ja kulttuurista fragmentoitumista kuin ihmisen luontosuhdetta urbanisoituvassa ympäristössä.