Tässä tutkimusraportissa selvitettiin kuluttajien liikkumiseen liittyviä arvoja, motiiveja ja asenteita sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Tutkimusta varten kerättiin verkkopaneelilla valtakunnallisesti edustava kyselyaineisto (N=2000) 18-75-vuotialta suomenkielisiltä vastaajilta Manner-Suomen alueelta. Kyselyllä tutkittiin matkustamista arjessa ja vapaa-ajalla ja siinä tapahtuneita muutoksista. Lisäksi kyselytutkimuksella pyrittiin arvioimaan arjen ja vapaa-ajan liikkumisen kehitystä tulevaisuudessa (ml. kestävä kehitys). Vapaa-ajan matkustamisen osalta raportissa syvennyttiin erityisesti kotimaan matkailuun Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kainuun, Koillismaan ja Itä-Lapin kattavalla Viitoskäytävän alueella. Lisäksi vastaajilta kysyttiin kulutukseen ja elämäntapaan liittyvistä yleisistä arvoista ja asenteista.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että matkustaminen polttomoottorikäyttöisillä autoilla tai moottoripyörillä, joukkoliikenteellä ja kävellen tai polkupyöräillen ovat edelleen yleisimmät liikkumisen muodot, vaikka sähköautoja rekisteröidään yhä enemmän. Uusien liikkumisen muotojen, kuten sähkökäyttöisten kevyen liikenteen kulkuneuvojen, käyttö on edelleen vähäistä ja korostuu nuoremmilla ikäryhmillä. Etätöiden ja digitaalisten palveluiden suosiosta huolimatta suomalaiset pitävät lähipalveluita edelleen tärkeinä. Myös arjen ja vapaa-ajan liikkumista pidetään mukavana ajanvietteenä, eikä vain välttämättömänä matkustamisena paikasta toiseen. Huoli ympäristön tilasta heijastui enemmän vastaajien muuhun kuluttamiseen kuin matkustamiseen, joskin kotimaan lentomatkustamista pyrittiin välttämään. Myös asenne joukkoliikennettä kohtaan oli melko varautunutta ja useat vastaajat olivat tyytymättömiä nykyiseen joukkoliikenteeseen. Asenne joukkoliikennettä kohtaan kaupungeissa oli jokseenkin myönteisempää kuin haja-asutusalueilla, joissa oma auto on usein välttämättömyys. Kotimaanmatkailun yleisiä motiiveja olivat pyrkimys lepoon ja rauhaan, mutta toisaalta myös uteliaisuus ja halu kokea uutta. Sosiaalisten syiden ohella nämä tekijät selittivät myös aikomuksia matkustaa Viitoskäytävän alueelle. Sen sijaan alueelle matkailua rajoittivat erityisesti tietämättömyys alueen matkailukohteista ja alueen koettu syrjäisyys. Lisäksi raportissa profiloitiin kotimaanmatkailijoita heidän kohdemieltymyksiensä perusteella. Vanhin matkailijaprofiili matkusti vähiten erilaisiin kotimaan kohteisiin. Nuorin matkailijaprofiili sen sijaan vieraili monipuolisimmin erityyppisissä kohteissa ja suhtautui myös myönteisimmin Viitoskäytävän alueeseen matkailukohteena.