Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena oli tarkastella syntyvyyden alenemisen ilmiötä toisen lapsen hankinnan näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, millaisia perusteluja esikoislapsen vanhemmilla on toisen lapsen hankinta-aikeille tai, miksi he epäröivät tai eivät suunnittele toista lasta. Lisäksi tarkastelimme, onko äitien ja isien hankinta-aikeiden perusteluissa eroja. Tutkielman aineistona käytettiin CopaGloba–tutkimushankkeen kyselyaineistoa, josta lopulliseen analyysiin päätyi 264 esikoislapsen vanhempaa. Tutkielma on luonteeltaan määrällinen tutkimus ja analyysimenetelminä käytettiin frekvenssien ja prosenttijakaumien kuvailua, ristiintaulukointia ja X2-testiä sekä avokysymysten analyysissä laadullista sisällönanalyysiä. Tulokset osoittivat, että reilusti yli puolet vanhemmista suunnittelivat toisen lapsen hankintaa. Yleisimpiä syitä toisen lapsen hankinta-aikeille olivat halu saada kaksi lasta, halu saada esikoiselle kaveri sekä lapsimyönteiset arvot. Niiden vanhempien, jotka eivät suunnitelleet hankkivansa toista lasta, yleisin perustelu oli vanhempien kokema perhearjen kuormitus. Näistä vanhemmista lähes puolet mainitsivat tämän syyn. Muita yleisimpiä syitä olla hankkimatta toista lasta olivat negatiiviset kokemukset raskaudesta, synnytyksestä tai vauvavuodesta sekä ikään ja vanhenemiseen liittyvät tekijät. Vanhemman sukupuoli oli yhteydessä ainoastaan positiivisiin kokemuksiin toisen lapsen hankinta-aikeiden perusteluissa, jossa äitien osuus oli odotettua suurempi.