Kreivi
Greven (ruotsinkielinen nimi)
Greven (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
The Count (englanninkielinen nimi)
Le Comte (ranskankielinen nimi)
Linnoissa kreivien (työnimi)
Der Graf (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Kreivi
Fiktiota ja dokumentaarista materiaalia yhdistelevä komedia Kreivi (1971) on Peter von Baghin ainoa sekä ohjaama että käsikirjoittama pitkä näytelmäelokuva. Elokuvassa itseään esittävä huijari Pertti Ylermi Lindgren huijaa rahaa rakkaudentunnustuksiin uskovilta naisilta (Irma Martinkauppi, Titta Karakorpi, Elina Salo, Kirsti Wallasvaara) esiintymällä pappina, kasvattajana, pankinjohtajana ja lääkärinä. Elokuvan tarinat perustuvat Lindgrenin viihdelehdissä julkaistuihin muistelmiin.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||
K16 |
||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Äiti ja lapsi junassa: rouva Lindberg, sylilapsi Lindberg <br />Nainen tanssiravintolassa: "Nyrkki-Leena"<br />Mies polterabendissa: herra Karttunen ,
Äiti ja lapsi junassa: rouva Lindberg, sylilapsi Lindberg <br />Nainen tanssiravintolassa: "Nyrkki-Leena"<br />Mies polterabendissa: herra KarttunenHae aiheista |
||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||
Kaj Chydeniuksen orkesteri (Lähde: SKF 8)<br />Rauno Hännisen orkesteri (Lähde: Rauno Hännisen haastattelu 18.4.2018)
Kaj Chydeniuksen orkesteri (Lähde: SKF 8)<br />Rauno Hännisen orkesteri (Lähde: Rauno Hännisen haastattelu 18.4.2018)Hae aiheistaKreditoimattomat
|
||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||
15.5.-10.7.1970 - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||
Peter von Baghin esikoiselokuva jakoi kriitikin kahtia tavalla, joka varsin selvästi noudatti kahden eri polven näkemyseroja. "Tunnustan heti alkuun", kirjoitti Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat 7.2.1971), "että Peter von Baghin huumorin laatu, ainakin nykyisellään, Kreivin edustamana, on minulle vierasta, paikoin aivan vaikeata tajuta huvittavana. Toinen vaikeuttava tekijä Kreivin otolliseen ymmärtämiseen on itse päähenkilö P.Y. Lindgren, jonka hurmauskykyä en ainakaan minä pysty näkemään. [- -] Eniten kaipasin Kreivissä veijaritarinan villimpiä ja vakuuttavampia, vaikkakin leikkisiä näytteitä: ennätyskihlaajana mainostetun sankarin seikkailuiksi elokuvan episoodit eivät riitä, eivät luvultaan eivätkä laadultaan." "På analstadiet befinner sig 'humorn' i Peter von Baghs första långfilm Kreivi", aloitti Greta Brotherus (Hufvudstadsbladet 7.2.1971). "Detta är ingen spelfilm, bara en serie sketcher vilka sannolikt ibland kan förefalla analkomikens vänner lustiga, men förefaller oss andra enbart platta. [- -] Ett uppslag har förfelats totalt, sketchernas inbördes följd är förvirrad och något om Baghs möjligheter säger inte filmen." "Vuoret järisivät ja syntyi hiiri", otsikoi Leo Stålhammar (Suomenmaa 9.2.1971) ja vertasi Kreiviä "käymälän seinään raaputettuun piirrokseen". "Jos tämä kaikki toimisi satiirina", pohti Heikki Eteläpää (Uusi Suomi 7.2.1971), "niin hyvä olisi, mutta kun tekijä on ajoissa havainnut, että ei toimi, hän on keksinyt selittää Kreivin veijaritarinaksi. Usein ei kuitenkaan tarjoilla niin umpimähkäistä veijaritarinaa, joka sitäpaitsi juuttuu iäisyydeksi täysin paikalleen neljä kertaa, nim. aina silloin kun sankari aloittaa 'vakavan' keskustelun uusimman uhrinsa kanssa; näissä tilanteissa Kreivin dialogi on tosi toivotonta. Sen sijaan ylimenovaiheissa on tunnustettavaa vauhtia." "Tässä on ilmeikäs kotimainen elokuva, josta voidaan aiheella olla eri mieltä", sovitteli Matti Rosvall (Aamulehti 7.2.1971). "Kreivi ei uneta. [- -] Peter von Bagh on aina välttänyt kuivuutta. Nytkin hänen kerrontansa pursuu värejä, sävyjä ja häkellyttäviä mutta totuudellisia sivuhenkilöitä. [- -] Kreivin kuvauksessa ei ole käytetty siloteltuja muotoja vaan kuvat kulkevat reippaasti, rennosti. Peter von Baghin ilmaisu on hänen omaansa, hänen tavallaan piittaamatonta ja notkeaa, jota ei pidä mennä osoittelemaan perinteisten sääntöjen sormella." "Nykyisen hienostelevan teollisuuselokuvan aikana Kreivi saattaa näyttää kaiken hyvän maun ja taiteen sääntöjen vastaiselta työltä", muistutti myös Sakari Toiviainen (Ilta-Sanomat 6.2.1971). "Mutta tämä merkitsee vain sitä, että se on palannut elokuvan ja elokuvakomedian elinvoimaisimmille alkulähteille, mykkiin farsseihin ja niiden estottomaan menoon. Kuten esim. Chaplinilla liittyy Kreivissäkin koomiseen perusvireeseen erottamaton kudelma seikkailuelokuvaa, dokumenttia, romanttista rakkauskertomusta, murhenäytelmää, yhteiskunnallista pilkkaa." "Voidaan jopa korostuneesti sanoa, että näin syvällistä ihmistutkielmaa suomalainen elokuva ei aikaisemmin tunne", koki Pertti Lumirae (Päivän Sanomat 13.2.1971). "Kreivissä todellisuus ja fiktio muodostavat hämmentävän rikkaan kokonaisuuden. Vaikka Kreivi on ilmaisultaan puhdas farssi, se on farssi samalla syvällisellä tavalla kuin jonkin Chaplinin tai Keatonin elokuvat joiden kuolemanvakavuus perustuu tragiikan ja komiikan jokahetkisille vaihteluille, von Bagh on valinnut elokuvalleen muodon joka muistuttaa totuuselokuvaa mutta ei todellisuudessa ole sitä; tämä on paras tapa ilmentää sitä että elokuvan tekijät kaikesta huolimatta etsivät jatkuvasti itseään. Samalla kun Lindgren etsii jatkuvasti itseään Kreivin roolissa niin kameran toisella puolella olevat etsivät omaa käsitystään Kreivistä sekä fiktiivisenä että totuudellisena henkilönä. Syntyy jatkuva aktiivisuuden ja jännittyneisyyden ilmapiiri johon tiedostava katsoja täysin osallistuu." Valtakritiikin nurja asenne synnytti melkoisen lehdistöpolemiikin, johon myös tekijä osallistui. Kansan Uutisissa Elina Katainen ja Lasse Naukkarinen nousivat oikomaan Martti Savon käsityksiä. Helsingin Sanomissa Michael Wynne-Ellis sekä Jouko Turkka & Jussi Kylätasku ilmoittautuivat Kreivin puolustajiksi Talaskiveä vastaan. "Elokuvan asiantuntija, joka solvaa Kreiviä, paljastaa asiantuntemattomuutensa erään toisen alan suhteen - elämän", päättivät Turkka & Kylätasku artikkelinsa. Ilta-Sanomissa Hannu Salama kirjoitti kokemuksestaan: "Petteri Linkreenin ihmeelliset ja uskomattomat seikkailut suovat lohdun sahramia, jonkalaista on suomalaiselta elokuvalta ehtinyt jo jonkin aikaa odotella." Kymmenen vuotta myöhemmän uusintaensi-illan aikaan asenteet olivat lientyneet. "När man i dag ser om Greven ångrar man en hel del av det man sa i Nya Pressen för tio år sedan", tunnusti Eirik Udd (Hufvudstadsbladet 18.7.1981) ja jatkoi: "Men för att säja det rent ut - fortfarande vägrar jag att tro på filmens genialitet. [- -] För dasshumor och dålig smak ska man inte fördöma Greven. Däremot för att den gör sej rolig över mänskor lite på samma osunda sätt som TV:s Dolda kamera gör det - gluttande i smyghål, spelande ut mänskliga svagheter till egen förmån, i egen överlägsenhet. Det är ur detta som olusten uppstår." "Kreivi kuuluu suomalaisen elokuvan parhaimmistoon eikä se tunnu miltään osin vanhentuneelta niin kuin tuntuvat monet muut tuolloin tehdyt, hyvätkin elokuvat", näki Ywe Jalander (Suomen Kuvalehti 24.7.1981). "Ohjaaja paljastaa ja rienaa elokuvassaan monia suomalaisia rooleja ja elämänilmiöitä. Papin, upseerin, pankinjohtajan, oppineen, lääkärin ja isäntämiehen rooleille nauretaan, mutta myös ja ennen kaikkea näiden herättämälle kunnioitukselle. Pilkka ei kuitenkaan kohdistu ihmisiin, vaan nimenomaan rooleihin. Pilkan alla on hellyyttä ja lämpöä ihmistä kohtaan. Von Baghin suhtautumistavassa on suomalaisessa elokuvassa harvinaista ambivalenssia. Koko elokuva on kuin sen aloittava Chydeniuksen Rakkaus-tango [po. Nuoruustango]: hivelevän kaunis, sentimentaalinen, raikas, tunteissaan aito ja samalla tuon kaiken arvostelua, lähellä parodiaa." - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||
Kreivi oli eräänlainen maskuliininen vastine vuonna 1962 toteutetulle Tabe Slioor -elokuvalle Se alkoi omenasta. Kreivin kirjoitti ja ohjasi elokuvakriitikkona, elokuvakirjailijana, Suomen elokuva-arkiston toiminnanjohtajana ja muutaman lyhytelokuvan (mm. Pockpicket 1968, Joulukuu 1969) ohjaajana kannuksensa ansainnut fil. kand., nykyinen valtiotieteen tohtori Peter von Bagh (s. 1943). Aloite elokuvan tekemiseen tuli FJ-Filmin tuotannonjohtajan Arno Carlstedtin taholta ja von Baghin ehdotuksesta elokuvan aiheeksi valittiin omien sanojensa mukaan 76 kertaa kihloissa ollut Pertti Ylermi Lindgren, "Kreivinä" tunnettu naistenmies. Elokuvan toiseksi tuottajaksi tuli tasavertaisella osuudella Elokuvaosakeyhtiö Filminor, jonka kalustolla ja kuvausryhmällä hanke myös toteutettiin. 25.5.1970 laadittu kustannusarvio nousi 230 250 markkaan, ja se jaettiin tasan kummankin osapuolen kesken. Elokuvan nimiosan näytteli itseään esittäen Pertti Ylermi Lindgren, ja naisiksi hänen ympärilleen kiinnitettiin Irma Martinkauppi, Titta Karakorpi, Elina Salo ja Kirsti Wallasvaara. Alunperin elokuvaan kaavailtiin viittä episodia, mutta leikkausvaiheessa jätettiin pois Kreivin laivamatka Ruotsiin. Kreivin yleisömenestys jäi odotettua paljon heikommaksi - katsojia ensi-iltakierroksella kertyi koko maassa vain 18 345 henkeä. Avainkaupungeista Vaasassa elokuvaa ei esitetty lainkaan. Tuotantokustannukset pysyivät hyvin kurissa - ne olivat 217 400 markkaa, mutta levitystuottoja tuli vain 7 600 markkaa. Uusintaesitys kesällä 1981 sai 1 792 kävijää. Ruotsin televisiossa elokuva esitettiin 28.1.1972 ja Helsinki-Televisiossa 1982. Tuotantoyhtiön ilmoituksen mukaan myös Norjan televisio otti Kreivin ohjelmistoonsa. Elokuva esitettiin ensi kertaa Yleisradion TV2:ssa vasta vuonna 2000. Filmihullu 2/1971 ilmestyi Kreivin aika -nimisenä erikoisnumerona ja sisälsi Peter von Baghin kirjoittaman päiväkirjan elokuvan tekovaiheista. Kreivi on jäänyt von Baghin ainoaksi näytelmäelokuvaksi - televisiolle hän on vuodesta 1972 lähtien tehnyt runsaasti dokumenttielokuvia ja ohjelmasarjoja. - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||
1. Nuoruustango Säv. ja sov. Kaj Chydenius, san. Anu Kaipainen Kiti Neuvonen, laulu, ja Kaj Chydeniuksen orkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 3' 25". Levytys: Kirsi Neuvonen; Love Records LXLP-510, 1971. 2. Leaves and Water Säv. Roger Roger Huilu ja orkesteri (off), 1' 30". 3. Jenkkaimprovisaatio harmonikalla Säv. Aaro Kurkela Aaro Kurkela, harmonikka (off), 1' 50". 4. Arabesque Säv. H. Munkel Harppu ja jousiorkesteri (off), 1' 00". 5. Valse mignonne Säv. H. Munkel Viihdeorkesteri (off), kahdessa osassa, yht. 0' 35". 6. "Leenan teema" Säv. ja sov. Kaj Chydenius Studio-orkesteri (off), 1' 05". 7. Petula Säv. H. Kiessling Viihdeorkesteri (off), 1' 40". 8. Virsi 555 ("Oi Herra, luoksein jää! --") Säv. William Henry Monk, san. Henry Francis Lyte, uud. suom. Martti Ruuth Pertti Ylermi Lindgren, laulu (off), 0' 30". 9. Romantic Affair Säv. James Harpham Viihdeorkesteri (off), neljään kertaan, yht. 3' 30". 10. Tulipunaruusut Säv. ja san. Usko Kemppi 1) Es. Pertti Ylermi Lindgren, laulu, ja orkesteri (100 %), 0' 30". 2) Pertti Ylermi Lindgren, laulu, ja orkesteri (off, loppumusiikki), 1' 05". Levytys: Pertti Ylermi Lindgren; Love Records LRS-1064, 1970. 11. Release Me / Saanhan mennä luotas pois Säv. ja san. Miller - Williams - Young - Harris, suom. Juha Vainio Es. Pertti Ylermi Lindgren, laulu, ja orkesteri (playback), 1' 40". Levytys: "Kreivi" Pertti Lindgren ja orkesteri; CBS CBS-2671, 5.4.1967. 12. Irja Säv. Kauko Käyhkö, san. M. Maja (= Martti Jäppilä) 1) Es. Pertti Ylermi Lindgren, laulu, ja orkesteri (100 %), 0' 30". 2) Es. Pertti Ylermi Lindgren, laulu, ja orkesteri (100%), 0' 25". 13. Yö Altailla Säv. Martti Jäppilä - Valto Tynnilä Es. Pertti Ylermi Lindgren, välirepliikit, ja orkesteri (100 %), 0' 40". 14. "Birgitan teema" Säv. ja sov. Kaj Chydenius Studio-orkesteri (off), 0' 20". 15. Hoch Heidesburg Säv. Rudolf Herzer Soittokunta (off), kolmeen otteeseen, yht. 3' 10". 16. Jag tror på sommaren / Taas on aika auringon Säv. ja san. Stig Olin, suom. Jukka Virtanen Es. Pertti Ylermi Lindgren ja Titta Karakorpi, laulu (ruotsiksi), (playback, Pertti Ylermi Lindgren ja Päivi Paunu, laulu, ja studio-orkesteri), 1' 35". 17. Liebe war es nie / Rakkautta ei se ollutkaan Säv. Fred Markush, san. Fritz Rötter, suom. Pekka Saarto (= Sauvo Puhtila) Mieslaulaja, laulu (saksaksi), ja orkesteri (off, levysoitin), 0' 50". 18. You're in Great Shape Säv. J. Shaindlin Big Band -orkesteri (off), kahdessa osassa, yht. 1 '20". 19. Death House Bridge Säv. J. Shaindlin Viihdeorkesteri (off), 0' 40". 20. Nightmare Chase Säv. J. Shaindlin Orkesteri (off), kahdessa osassa, yht. 1' 10". 21. Old Mac Donald Had A Farm / Piippolan vaarin talo Säv. ja san. trad. englantilainen, suom. trad. Puhallinorkesteri (off), 0' 15". 22. Kulkurin valssi Säv. trad. ruotsalainen ja J. Alfred Tanner, san. J. Alfred Tanner ja Mika Waltari 1) Tunnistamaton mieslaulaja, ja orkesteri (off), 0' 35". 2) Tanssiorkesteri (off), 0' 20". 23. Han hade seglat för om masten / Vanha merimies muistelee Säv. trad. - Carl-Gustaf, san. trad., suom. Ari Saarni (= Dagmar Parmas-Saarnio) Es. Pertti Ylermi Lindgren, laulu, ja orkesteri (playback), 0' 20". 24. "Toinin teema" Säv. ja sov. Kaj Chydenius Studio-orkesteri (off), 1' 05". 25. Elämä juoksuhaudoissa Säv. tuntematon, san. Usko Kemppi Eugen Malmstén, laulu, ja tanssiorkesteri (off), 2' 35". Levytys: Eugen Malmstén; Columbia DY-297, 7.11.1940. 26. Liljankukka Säv. Toivo Kärki, san. Kerttu Mustonen, sov. M.A. Numminen Es. Pertti Ylermi Lindgren ja Elina Salo, laulu (playback, orkesteri), 1' 15". 27. Kaksi kanaa Säv. ja san. trad. Es. Pertti Ylermi Lindgren, laulu, ja orkesteri (100 %), 2' 25". Levytys: Pertti Ylermi Lindgren; Love Records LRS-1064, 1970. 28. La Bostella / Napostellaan Säv. ja san. Pilar Perez (= Gerard Gustin), suom. san. Juha Vainio Es. Pertti Ylermi Lindgren, laulu, ja orkesteri (100 %), 1' 00". 29. Muistoja Pohjolasta Säv. Sam. Sihvo 1) Es. soittokunta, kahdessa osassa (100 % ja off), 0' 55". 2) Soittokunta (off), 1' 05". 30. "Leilan teema" Säv. M.A. Numminen, sov. Jani Uhlenius Studio-orkesteri (off), neljään kertaan, yht. 2' 25". 31. Jag har bott vid en landsväg / Mökki maantien laidassa / Asun maantien vierellä Säv. Alvar Kraft, san. Chr. Henry, suom. Helena Korpela Es. Pertti Ylermi Lindgren, Kirsti Wallasvaara, Päivi Purhonen ja Kaisa Keturi, laulu (playback, Pertti Ylermi Lindgren, Monica Aspelund ja Päivi Paunu, laulu, ja studio-orkesteri), 1' 35". 32. Balladi Rosvo-Roopesta / Rosvo-Roope Säv. trad., san. Rafu Ramstedt (= Rafael Ramstedt), san. elokuvassa "polterabend-seurue" Es. Pertti Ylermi Lindgren, Kauko Helovirta ja "polterabend-seurue", laulu (100 %), 0' 35". 33. Vain yhtä pyydän Säv. ja san. Arvo Koskimaa Olavi Virta, laulu, ja orkesteri (off), 1' 25". Levytys: Olavi Virta ja orkesteri; Columbia DY-296, 1939. Huomautuksia: Musiikkinumero 1 sisältyy Anu Kaipaisen kirjoittamaan ja Kaj Chydeniuksen säveltämään musiikkinäytelmään Tangokuningas (kantaesitys Joensuun kaupunginteatterissa 21.11.1970). Anu Kaipainen muokkasi laulun sanoitusta jonkin verran elokuvaa varten. Musiikkinumero 9 esiintyy "rahan teemana". Musiikkinumero 27 on uudelleen sanoitettu kansansävelmä Kaksipa poikaa Kurikasta. Juhannusjuhlilla kuullaan tangoa (off), 0' 25". - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||
|