Morena
Finna-arvio
Morena
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||
S |
||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||
Marraskuu 1985, tammikuu 1986 - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
"Morena on monella tavalla hyvin ärsyttävä elokuva", totesi Reijo Noukka (Aamulehti 7.3.1986). "Sen surumielisyydestä ja vakavuudesta huolimatta katsoja ei tiedä kuinka vakavasti siihen pitäisi suhtautua. Tekijän vieraannuttamiskeinot ovat varsin tehokkaita, kuten Mänttärin edellisissäkin teoksissa. Katsojalta puuttuu samastumiskohde ja sen mukana läheinen kosketus elokuvan maailmaan. Esimerkiksi takaumat vaikuttavat ulkokohtaisilta, psykologinen taustoitus ei ole tässä tapauksessa juuri ollenkaan kiinnostava. [- -] Morena on silti hyvin tinkimätön ja yleisöä kosiskelematon kotimainen elokuva, elokuvan muoto on teeman mukainen eikä keinotekoinen, ylimitoitettu 'taidepakkaus' kuin mitä viime aikoina on kotimaisessa elokuvassa nähty." Sakari Toiviaisen (Ilta-Sanomat 7.3.1986) silmissä Morena oli "epäilemättä tekijänsä näköinen elokuva: sympaattinen, persoonallinen, sopivasti sekopäinen. [- -] Berliinin yö- ja laitapuolen tunnelmat ovat tarttuneet kuviin sillä määrätietoisella satunnaisuudella mitä Mänttärin budjettien perusteella sopii odottaa. Hieman ohueksi tämäkin Mänttärin elokuva tahtoo ankarassa katsannossa jäädä. Päähenkilö ja hänen edesottamuksensa eivät todellakaan ole paljon enempää kuin 'täytettä ilmapiirin aukossa'. Sellaistahan se juurettoman ja yksinäisen ihmisen elämä varmasti on... mutta ei tälläkään selityksellä loputtoman pitkälle pötkitä." "Morenassa Mänttärin episodimainen ja vihjaileva kuvakieli on saavuttanut tähänasti parhaan tuloksensa", arvioi Jarmo Valkola (Keskisuomalainen 12.4.1986). "Se herättää, viehättää, hymyilyttää, naurattaa, liikuttaa ja vaikuttaa omalla suoraviivaisen yksinkertaistetulla moniulotteisuudellaan. Siinä on hetkellisyyttä ja syvyyttä aivan oikein ja sopivasti annosteltuna. Se on elokuva, josta ei voi olla pitämättä. Siksi se on tärkeä työ." "Eleganttia kömpelyyttä", otsikoi arvostelunsa Ywe Jalander (Suomen Kuvalehti 10/1986), jonka mielestä "Heikki Katajiston kuvaus loihtii esiin haikean kauniita tunnelmia, ja visuaalisessa kokonaisuudessa voi sanoa olevan jopa eurooppalaisen sivistyneisyyden eleganssia. [- -] Samanaikaisesti Morena on auttamattoman kotikutoinen. Elegantissa paketissa on harrastelijamainen hengentuote. Mänttäriä ei millään haluaisi moittia Morenan amatöörimäisyydestä. Pitäisi vain kiittää siitä, että suomalainen elokuvaohjaaja panee itsensä alttiiksi, avautuu niin monella tasolla." - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||
Anssi Mänttärin yhdeksäs pitkä elokuva Morena, tekijän mukaan tyylilajiltaan "blues", kuvattiin suurimmaksi osaksi Länsi-Berliinissä syksyllä 1985, pääosassa Mänttäri itse, roolihahmonaan samantyyppinen itseään etsivä, nimetön punapartainen harhailija kuin elokuvassa Viimeiset rotannahat (1985). Mänttärin mukaan Morena sai nimensä italialaisravintola La Boccan kuvankauniin tarjoilijan mukaan. Nimiroolia tarjottiin tytölle itselleen, mutta tämän suku lähetti hänet takaisin Italiaan. Katutaiteilija-Henryä esitti Fellinin elokuvissa näytellyt Dan van Husen. Lehdistötiedotteessa Mänttäri kertoi tehneensä Morenan vastapainoksi suuritöiselle "varhaiskeskiaikaiselle legendalle" Kuningas lähtee Ranskaan, jota hän tuolloin valmisteli ja jonka kuvauksissa oli sopivasti kolmen viikon tauko. "Morena taas", hän jatkoi, "on pienimuotoinen moderni elokuva. Se on eräässä mielessä viimeinen yritys kohdata menneisyys. Se että menneisyydessä ei ole mitään kohtaamisen arvoista ei ole minun vikani. Kuvasin Morenan Berliinissä, koska se on kaupunki jossa menneisyys on aivan poikkeuksellisella tavalla läsnä. Toisaalta siellä on muutama erinomainen ravintola." Elokuvan takaumajaksot liittyivät Mänttärin omaan nuoruuteen. "Punapartaisen miehen" vanhemman veljen roolissa esiintyi psykiatri, kirjailija ja jazz-pianisti, sittemmin kulttuuriministeri Claes Andersson, jonka näytelmästä Mänttäri oli tehnyt esikoiselokuvansa Pyhä perhe (1976). Vuoden 1986 aikana Mänttäri sai valmiiksi vielä kolme muuta elokuvaa: Kuningas lähtee Ranskaan, Salama ja Näkemiin, hyvästi. Ensiesityksensä televisiossa Morena sai Yle Teema -kanavalla syksyllä 2012. - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||
1. "Kernamas krasi" Säv., san. ja sov. Costas Papanastasiou Es. Costas Papanastasiou, laulu ja kitara (100 %), 1' 35". 2. "Belmont Blues" Säv. trad., sov. Jukka Hakoköngäs Studio-orkesteri (off), 0' 35". 3. "Blues" Säv. trad., sov. Jukka Hakoköngäs Studio-orkesteri (off), 0' 55". 4. Carnaval / Karnevaali op. 9 -pianosarjasta osia XVII Aveu, XI Chiarina ja XVI Valse allemande Säv. Robert Schumann Piano (off), kolme kertaa, yht. 2' 00". 5. Big Brother Blues Säv. ja sov. Asko Mänttäri 1) Es. Oskari Mänttäri, piano (100 %), 0' 25". 2) Es. Oskari Mänttäri, piano, Samuli Mänttäri, sopraanosaksofoni, ja Esa Pekkarinen, kontrabasso (100 %), 0' 40". 6. Saksofoni-improvisaatio Säv. Pentti Lahti Es. Nanook, saksofoni (playback / Pentti Lahti), 1' 05". 7. "Black Sheep" Säv. ja sov. Black Sheep Black Sheep (100 %), 0' 50". 8. "Morenablues" Säv. ja sov. Claes Andersson Es. Claes Andersson, piano (100 %), 1' 30". 9. "Hattu pois" Säv. ja sov. Jukka Hakoköngäs Studio-orkesteri (off), 2' 40". 10. "Blues for Thelonius" Säv. ja sov. Claes Andersson Claes Andersson, piano (100 %), 1' 05". 11. "Land's End" Säv., san. ja sov. Mikko Mattila Mikko Mattila, kitara ja syntetisaattorit (off), 0' 50". 12. "Stis Thalassas" Säv., san. ja sov. Costas Papanastasiou Es. Costas Papanastasiou, laulu ja kitara (100 %), 1' 00". 13. Bad Morning Blues Säv. ja sov. Anssi Mänttäri Es. Anssi Mänttäri, sopraanosaksofoni (playback / Pentti Lahti), 4' 20". Huomautuksia: Ravintolakohtauksissa kuullaan blues-musiikkia pianolla (trad.; 100 %), kolmeen otteeseen, yht. 2' 40". Anssi Mänttäri tapailee Big Brother Bluesia pianolla, 0' 05". Musiikkinumerossa 6 amerikkalaisen saksofonistin Nanookin piti alunperin soittaa Teostoilmoituksessa mainittua Bad Morning Bluesia, mutta Mänttäri jälkiäänitti myöhemmin kohtaukseen Pentti Lahden improvisaatiota. Costas Papanastasiou laulaa kitaran säestyksellä italialaista kansanlaulua (100 %), 0' 50". Claes Andersson soittaa Mozartin Menuettia pianolla (100 %), 0' 25". - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) pohjalta. |
||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||
Jörn Donner, Joachim von Vietinghoff, Villealfa, Kari Kekkonen, Matthias Weiss |
||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|