Hullu kesä
Den Tokiga sommaren (ruotsinkielinen nimi)
Hassu kesä (työnimi)
Kuussalon kaunis Kaarina (työnimi)
Verikivi (työnimi)
The Funny Summer (englanninkielinen käännösnimi)
Un Été cocasse (ranskankielinen käännösnimi)
Ein Verrückter Sommer (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Hullu kesä
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||
S |
||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||
Avustajat
Kangasalan Lepokodin viehättävät rouvat ja neidit, Kangasalan ihmiset, Pälkäneen poliisit ,
Kangasalan Lepokodin viehättävät rouvat ja neidit, Kangasalan ihmiset, Pälkäneen poliisitHae aiheista |
||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||
Kesä 1980 - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||
"[- -] Hullu kesä on Visa Mäkisen filmeihin verrattava amatöörituote, jota tehtäessä tekijöillä on varmasti ollut hauskaa", osoitti Pertti Lumirae (Suomen Sosialidemokraatti 28.2.1981) kaapin paikan. "Lähinnä lapset saattavat löytää jotakin hupia elokuvan henkilöiden jokseenkin päättömästä törmäilystä. Puhdashenkisyyden puutteesta tekijöitä ei voi ainakaan syyttää, kun erotiikkakin rajoittuu pariin pussaukseen. Näin vähillä eväillä ei kannattaisi lähteä valloittamaan maailmaa Tampereen ulkopuolella, mutta Suomihan on tunnetusti vapaan yritystoiminnan maa." "Parkkisen Hullussa kesässä on kuitenkin enemmän aineksia kuin Mäkisen elokuvissa", vertaili myös Markku Tuuli (Katso 13/1981), "siksi, että muutamissa hetkissä se pyrkii tapailemaan samanlaista osuvaa perhepiirihuumoria, mikä takavuosina teki Esko Elstelän filmistä Onnelliset leikit niin valloittavaa seurattavaa. Mutta Ylöjärven Draama ei ole halunnut luottaa tähän, vaan on siivittänyt tarinaansa suomalaisen puskafarssin halvimmilla kikoilla. Niinpä Hullusta kesästä muodostuu tolkuton hullunmylly, jonka arvo lienee siinä, että sen tekeminen on tarjonnut näyttelijöille pienen henkireiän raskaan teatterityön keskellä." "Pohjarakenteeltaan elokuva on hauska mutta kömpelö", luonnehti Erkka Lehtola (Aamulehti 28.2.1981). "Sen alkujaksoissa on hiukan samaa koomista otetta kuin esim. Jiri Menzelin ja Risto Jarvan elokuvissa, mutta sitten ote kirpoaa, kangas tummenee ja ääni häviää. Katsoja huomaa, ettei hän ymmärrä, kuule eikä näe yhtään mitään. Erityisen rasittavaksi koituu kuvauksen tuhruisuus, ja jos tässä nyt haluaisi olla oikein ikävällä tavalla jälkiviisas, niin lienee syytä sanoa, että aloittelijoiden pitäisi aina varoa yökuvauksia - ja juuri tässä elokuvassa lähes kaikki keskeiset jaksot tapahtuvat öiseen aikaan!" "Hullussa kesässä on paljon hilpeän vauhdikkaita takaa-ajoja, monta lystiä pikku kolaria", löysi HE (Heikki Eteläpää, Uusi Suomi 28.2.1981) myönteisen näkökulman, "ja erään koululuokan kanssa elokuvaa katsellessaan saattoi havaita, että 'viestintä' kyllä meni perille. Ja kun meidän tuotannostamme lastenelokuva oikeastaan koko lailla puuttuu, saattaa ajatella, että Hullu kesä kaikessa vaatimattomuudessaan täyttää tiettyä tehtävää. Se on elokuva niille, jotka televisiosta ovat hotkineet Pertsan ja Kilun seikkailuja." "Tällaisen provinssifilmin teknillistä ja esteettistä kömpelyyttä on helppo hutkia", säesti Tapani Maskula (Turun Sanomat 3.3.1981), "mutta tärkeämpää on havaita sen syntyneen tyhjiöön, todellisen puutteen keskelle. [- -] Hullun kesän pahatkin kömmähdykset ovat minusta epäoleellisia sen tosiseikan rinnalla, että tamperelaisten filmi on ensimmäinen lapsille suositeltava kotimainen näytelmäelokuva lähes kymmeneen vuoteen Herra Huun (1973) jälkeen. Itse asiassa se todistaa, ettei lastenelokuvien tekeminen ole välttämättä aina rahasta kiinni kuten niin monesti väitetään. Vankemmalla elokuvatietämyksellä ja oivaltavammalla ohjauksella Hullun kesän puskatörmäilyt sekä mainoskatkot olisi pystytty siistimään ilman taloudellisia uhrauksia." - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||
Hullun kesän tuotti kolmen teatterimiehen - Timo Nissin, Tapio Parkkisen ja Esko Raipian - perustama "Suomen pienin ja köyhin elokuvayhtiö", 9.5.1980 kaupparekisteriin merkitty Ylöjärven Draama Oy. Raipia oli yhtiön toimitusjohtaja, Parkkinen taiteellinen ja Nissi tekninen johtaja. Lähtökohtana Kangasalan vanhaan kirkkoon liittyvä kansanballadi Kaarinan veri tavoitteeksi otettiin hauska ja pikkujännittävä koko perheen elokuva, joka toteutettiin kesällä 1980 lähinnä tamperelaisin näyttelijävoimin. Käsikirjoituksen laati ja ohjauksesta vastasi Tapio Parkkinen (s. 1943). Elokuvan tuotantokustannukset olivat 440 000 markkaa. Hämeen läänin taidetoimikunta myönsi tukea käsikirjoituksen monistamiseen 1 000 markkaa, Suomen elokuvasäätiö normaalilevyisten esityskopioiden vetämiseen 54 455 mk. Odotetun ja toivotun 50 000 katsojan asemesta Hulluun kesään lunasti pääsylipun vain 10 472 henkeä. Se hautasi myös yhtiön jatkosuunnitelmat Pelle Hermannista kesällä 1981 tehtävästä lastenelokuvasta. Hullu kesä jäi Ylöjärven Draaman ainoaksi työnäytteeksi. - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Jorma Panula Jorma Panulan yhtye (off), 2' 30". 2. En sommardag i Kangasala / Kesäpäivä Kangasalla Säv. Gabriel Linsen, san. Zacharias Topelius, suom. PJ. Hannikainen 1) Es. Tuomas Parkkinen ja Jussi Lahtinen, laulu (100 %), 0' 05". 2) Es. "juhannusjuhlayleisö", Eila Roine ja Simo Lahtinen, laulu (100 %), 0' 30". 3. Onnelliset Säv. Oskar Merikanto, san. Aleksis Kivi 1) Es. Jukka Rantanen, laulu, kahteen otteeseen, 0' 20" (100 %) ja 0' 55" (playback). 2) Jukka Rantanen, laulu (off), 0' 20". 4. Satumaa Säv. ja san. Unto Mononen 1) Es. Seppo Mäki, laulu ja rummut, tunnistamaton hanuristi (100 %), 2' 35". 2) Seppo Mäki, laulu (off), 0' 10". 5. Kun maass' on hanki Säv. Otto Kotilainen, san. Alpo Noponen Es. Veijo Pasanen, laulu (100 %), kahteen kertaan, yht. 0' 10". 6. Lapsuuden toverille / Sä kasvoit neito kaunoinen Säv. ja san. trad. Es. "kihlajaisvieraat", laulu (100 %), 0' 35". 7. Lopputekstimusiikki Säv. ja sov. Jorma Panula Jorma Panulan yhtye (off), 2' 15". Huomautuksia: Jorma Panula on käyttänyt taustamusiikin pohjana kansanballadia Kangasalan Katariina. Illallisilla kuullaan pianoteoksen loppua (off), 0' 20". - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||
Kangasala Opiston näyttelijät, Lepokodin väki, kangasalalaiset, Oy Nokia Ab, Saarioinen Oy, Osuuspankki, Lääketehdas Orion Oy, Reima Pukine |
||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||
|