Moro no Brasil
Sound of Brazil (levitysnimi Suomessa)
Sound of Brazil - Moro no Brasil (levitysnimi Suomessa)
Moro no Brasil - A música do Brasil (portugalinkielinen nimi)
Sound of Brazil (englanninkielinen nimi)
Moro no Brasil - Sound of Brazil (englanninkielinen nimi)
Moro no Brasil - Die Musik Brasiliens (saksankielinen nimi)
I Live in Brasil (englanninkielinen rinnakkaisnimi)
Finna-arvio
Moro no Brasil
Moro no Brasil - Sound of Brazil on dokumenttielokuva Brasilian musiikkikulttuurista. Samalla se on myös ohjaaja Mika Kaurismäen rakkaudentunnustus brasilialaiselle musiikille ja kertomus hänen 4000 kilometrin matkasta halki maan.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||
S |
||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||
Esiintyjät
Kreditoimattomat esiintyjät
Esiintyjäkokoonpanot
|
||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||
1999-2001 (Lähde: Aamulehti 12.1.2002) |
||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||
"Sound of Brazil voi hyvinkin tehdä brasilialaiselle musiikille saman, minkä Wim Wendersin ohjaama Buena Vista Social Club teki kuubalaiselle. Viva Brazil!", innostui Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 22.2.2002) muiden lailla Kaurismäen paluusta dokumentin pariin. "Mikan uralla se merkitsee sekä uutta aluevalloitusta, että todellakin kotiinpaluuta: omien juurien virkistävää löytämistä. [- -] Sound of Brazil etenee letkeän joutuisasti paikasta ja musiikkityylistä toiseen vyöryttäen kameran eteen hengästyttävän määrän esiintyjiä. Suurin osa nimistä ehtii unohtua jo ennen lopputekstien ilmestymistä, mutta vähät siitä. Eihän kyseessä ole oppikirja, vaan elokuva. Ja sellaisena Sound of Brazil on sekä innoittava että tavattoman viihdyttävä." "Mika Kaurismäen utelias dokumenttikeikka on onnistunut kiertoajelu Brasilian musiikin eri alueille, perinteen vuosirenkaille sekä katutason elävimpään musisointikulttuuriin", kehui myös Asko Alanen (Soundi 3/2002). "Kiitettävän innokkaasti kameran eteen haetaan kylien, pikkukaupunkien ja slummien arkisempia musiikintulkkeja, eikä jäljitetä nimekkäimpiä suosikkiartisteja. Näin esille tulee kenties satunnaisestikin painottuva kokonaiskuva, mutta vastineeksi saadaan ehdottoman aidosti elävää rytmi- ja laulujuhlaa intiaanitansseista Rion terästettyyn funk-fuusioon." Harri-Ilmari Moilasesta (Kansan Uutiset Viikkolehti 22.2.2002) Kaurismäen rakkaudentunnustus brasilialaiselle musiikille on "hänen uransa täysipainoisin työ. Se on kasvoista kasvoihin tehty, kunnioitusta ja kiintymystä kuvattavaan ilmiöön tuikkiva elokuva, kunnon kulttuuriteko maailman musiikille." Myös Moilasen mielestä vertailu Wendersin dokumenttiin kääntyi Kaurismäen voitoksi. "Kaikki kunnia Buena Vista Social Clubin kuubalaisille veteraaneille, mutta Kaurismäen esiinnostamat brasilialaiset vakuuttavat monen eri sukupolven yhteisrintamana sykkivällä verevällä alkuvoimaisuudellaan. Juuri tässä mielessä dokumentti on fiksusti sekä rakennettu että rytmitetty." "Kaurismäki löytää historiallisen kehityksen lisäksi musiikin yhteiskunnalliset yhteydet", arvosti Pasi Rytinki (Katso 9/2002) valittua näkökulmaa. "Erityisen virkistävä on seurata [- -] Funk 'n' Lata -yhtyeen paikallisen tähden Ivo Meirellesin selittävän, kuinka hän rikastumisestaan huolimatta halusi jäädä slummioloihin asumaan, jotta voi olla esimerkkinä huumekaupan ja rikollisuuden kosiskelemille nuorille ja opettaa heille rötöstelyn sijasta rytmin saloja. Kunpa edes joku julkisuuden kiroista ruikuttavista länsimaisista rock-tähdistä näkisi tuon osuuden." Muutamat kriitikot kummeksuivat Kaurismäen esiintymistä dokumentissaan. "Mikan läsnäolo kuvassa on ongelmallinen. Vaikka kyseessä on persoonallinen puheenvuoro, tuntuu ohjaajan vaeltelu kuvassa silti häiritsevältä, koska hänellä ei ole siinä mitään varsinaista funktiota", koki Ywe Jalander (Suomen Kuvalehti 11/2002), joskin taas Pekka Erosen (Me Naiset 9/2002) mielestä "vieläkin rohkeammin hän olisi voinut kuvaan astua. Perusjäyhän suomipojan ja alituisesti vispaavien paikallisten vastakohta on herkullinen." |
||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||
Pitkän linjan elokuvantekijä Mika Kaurismäki (s. 1955) teki musiikkidokumentin Moro no Brasil toisessa kotimaassaan Brasiliassa saksalaisen Arte-televisiokanavan tilaustyönä. Kaurismäen elokuvan alkuteksteissä mainittu nimimuoto on Moro no Brasil, mutta Suomessa elokuvaa markkinoitiin pääasiassa nimellä Sound of Brasil. Kaurismäellä oli vuonna 2002 ollut asunto Brasiliassa jo kymmenen vuoden ajan ja hän piti lisäksi musiikkiklubia Rio de Janeirossa (TV-Maailma 8/2002; Iltalehden arvostelu 22.2.2002). Hän oli nuoruudessaan soittanut rumpuja Latin Swing -yhtyeessä, joka soitti nimensä mukaista musiikkia. Kaurismäki oli valmistanut aiemmin lyhyet musiikkielokuvat Rytme (1996) ja Rion elokuvakoulun opiskelijoiden kanssa yhdessä toteutettu Sambólico (1996). Lisäksi hän oli valmistanut Brasiliassa elokuvansa Amazon (1990) ja Tigrero - elokuva joka ei valmistunut (1994. Elokuvassaan Moro no Brasil Kaurismäki halusi korostaa muusikkoja, jotka esittävät "roots-musiikkia". Käsite on angloamerikkalainen ja se tarkoittaa tuottamatonta tuotetta, joka on lähellä musiikin lähteitä ja juuria: maata, kansaa ja kansankulttuuria. Kaurismäki jätti tarkoituksella kaupallisen musiikin suurine tähtineen huomioimatta. TV-maailmassa 8/2002 Kaurismäki toteaa tehneensä tutkimustyötä elokuvaa varten kolme vuotta. Kuvauksiin meni aikaa yhteensä n. 90 kuvauspäivän verran, kuvaukset aloitettiin vuoden 1999 lopulla. Elokuvaa kuvattiin vuosina 2000-2001 myös Rio de Janeiron karnevaalien aikaan. Brasilian musiikkikulttuuri ja -perinne näyttää elokuvassa tuhannet kasvonsa värikkäistä sambakarnevaaleista intiaanikulttuuriin. Elokuvassa esitellään erilaisia musiikkiperinteitä, kuten frevo, maracatu, coco, embolada ja forró. Se tuo esiin myös brasilialaisen yhteiskunnan eri piirteitä. Kaurismäen elokuvaa rinnastettiin valmistumisajankohtanaan Wim Wendersin kuubalaisesta musiikista kertovaan menestysfilmiin Buena Vista Social Club (1998), Arte suunnittelikin Kaurismäen elokuvaa Wendersin elokuvan jatkoksi. Elokuvan musiikista julkaistiin cd-kokoelma Moro no Brasil - Music from the Motion Picture (Milan Records M2-36171, 2003). Kaurismäki jatkoi musiikkidokumenttien sarjaansa elokuvilla Brasileirinho (2005) ja Sonic Mirror (2007). |
||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||
Grupo Fleêtwtxya "Yotoktalhadaakalhá" (Lílíssacar, Tatxya) Children Fulni-ô "Datkalhar" (Lílíssacar, Tatxya) Grupo Fethxa "Geração do Índio" (Setka) Setka "Natureza" (Setka) Banda Fulni-ô "500 Anos de Resistência" (Mimo Fulni-ô) Tavares da Gaita "Forró Brecado" (Tavares da Gaita) "Forró Arengueiro" (Tavares da Gaíta) João do Pífano and Silvério Pessoa "Improviso para Pífano" (João do Pífano) Banda de Pífanos de Caruaru "Forró Pé de Serra" (João do Pífano) Jacinto Silva and Silvério Pessoa "Carreiro Novo" (Jacinto Silva) "Pra Rapaziada" (João Silva, Pedro Cruz) Silvério Pessoa "Vovó Alaíde" (Silvério Pessoa) Cambina Brasileira "Maracatu Rural" (public domain) Maracatus Rurais de Pernambuco "Maracatu" (public domain) Mestre Salustiano "A Pata Piou" (public domain adapted by Mestre Salustiano) "Olinda Número Um" – "Olinda quero cantar" (Clídio Nigro, Clóvis Vieira) Antônio Nôbrega and Gabriel Nôbrega "Corisco" (Lourival Oliveira) Zé Neguinho do Coco "Coco Pernambucano" (Zé Neguinho do Coco) "Voar no Balão" (Zé Neguinho do Coco) Zé Neguinho do Coco and Silvério Pessoa "Pau de Quiri" (Zé Neguinho do Coco) Zé Neguinho do Coco "Grande Hotel" (Zé Neguinho do Coco) Caju and Castanha "Mulher do corno rico e a do corno pobre" (Téo Azevedo, Braulio de Castro, Caju) "Beira Mar" (Caju and Castanha) "Casa do Corno " (Braulio de Castro, Saúba) Daruê Malungo "Maracatu de Baque Virado – Ritmo Martelo" (public domain) Majê Molê "Ritmos do Candomblé (public domain) "Canção para Xangô" (public domain) Afoxé Alafin Oyô "Rainha Matamba" (Lepê Correia) Afoxé Oxum Pandá "Nâo Há Silêncio" (Jeane Siqueira) Afoxé Alafin Oyô "O Brilho do Alafin" (Rivaldo Pessoa, Rogério) Grupo Cultural Bagunçaço "Ritmos do Bagunçaço" (Grupo Cultural Bagunçaço) Margareth Menezes "Alegria da Cidade" (Jorge Portugal, Lazzo) Walter Alfaiate with Velha Guarda da Mangueira "A.M.O.R." (Walter Alfaiate, Mauro Duarte) Seu Jorge "Pequinês e Pitbull" (Gabriel Moura, Jovi Joviniano, Lulu Aranha) "Samba que nem Rita Adora" (Luis Carlos da Vita, Jan) Walter Alfaiate with Velha Guarda da Mangueira "Sorrir de mim" (Walter Alfaiate, Mauro Duarte) Seu Jorge and Velha Guarda da Mangueira "Cirandar" (Martinho da Vila, João de Aquino) Gabriel Moura "Brasis" (Gabriel Moura, Jovi Joviniano, Seu Jorge) Dona Zélia "Meu Amigo Violão" (Aluísio Dias) Velha Guarda da Mangueira "Alvorada" (Cartola, Carlos Cachaça, Hermínio B. Carvalho) "Exaltação para Mangueira" (Aluízio Augusto da Costa, Enéas Brites) Quincas, Ivo Meirelles and Velha Guarda da Mangueira "Alegria" (Quincas) Ivo Meirelles and Funk ‘n Lata "Baile Funk ao Vivo" potpourri with "Baile Funk" (Ivo Meirelles) "Sex Machine" (James Brown) "Everybody Wanna Get Funk One More Time" (James Brown, Charles Bobbitt) Zenith and Velha Guarda da Mangueira "Juízo Final" (Nelson Cavaquinho, Elcio Soares) Additional music in order of appearance: "A Voz do Morro" (Zé Keti) Performed by the Velha Guarda da Mangueira "Fethxa, Fehya, Fuly" (Lenivaldo Pereira) Performed by Kleythane "Wauicá" (Alemberg Quindines, Rosiane Limaverde) Performed by Alemberg Quindines, Rosiane Limaverde "Coco do Norte" (Pesil Cavalcante) Performed by Jackson do Pandeiro "Junto das Pedras" (Alemberg Quindines, Rosiane Limaverde) Performed by Alemberg Quindines, Rosiane Limaverde "A Ponte" (Lenine, Lula Quiroga) "Marcha da Folia" (Rui Moraes) Performed by Quinteto Armorial "Zabumba Lanceada" (Rui Moraes, Joaquim Lima) "Chegança" (Antônio Nóbrega, Wilson Freire) Performed by Antônio Nóbrega "Berimbau" Performed by Mestre Nenéu "Men Guarda-Chuva" (Ubenor Santos, Arâncio Morals) Performed by Walter Alfaiate "Dom Obá II, Rei dos Esfarrapados, Princípe do Povo" (Marcelo D'Aguia, Bizuca, Gilson Bermini, Walter Veneno) Performed by the Bateria da Mangueira "Moro no Brasil" (Garile Moura, Seu Jorge, Jovi Joviniano, Wallace Jefferson) Performed by Farofa Carioca |
||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||
|