Setelipainossa painetaan ja niputetaan sadan ja tuhannen markan seteleitä. Setelinippuja pakataan pahvilaatikkoihin. Lukija: vaihdannan perusvälineenä on rahalla keskeinen asema aineellisen ja henkisen kulttuurin ylläpitämisessä ja edistämisessä, paperirahat valmistetaan Suomen Pankin setelipainossa ja metallirahat Rahapajassa.

Kone painaa metallirahoja. Nainen laskee seteleitä, pöydällä setelinippuja ja kolikkopuntteja. Lukija: rahat toimitetaan muun muassa Postin ja pankkien välityksellä kaikkialle missä niitä tarvitaan ja käytetään. Nainen kassalla laskee rahoja miesasiakkaalle. Kaaviokuva talouden kiertokulusta. Kuvassa vesivoimala, tehdas, maanviljelijä traktoreineen, metsuri, laboratorio ja pankki sekä toisella puolella urheilukenttä, koulu, kauppa, toimisto ja hääpari kirkon edustalla. Lukija: taloudellinen toiminta on loppumatonta vaihdantaa, tavaroiden ja palvelusten alati kasvavaa virtaa seuraa suunnaltaan päinvastainen maksujen virta, kehittyneessä maksuliikkeessä ei kuitenkaan enää suosita käteistä rahaa, koska sen käyttöön liittyy monenlaisia haittoja.

Mies kävelee metsässä, taustalla järvimaisema. Nainen korkokengissä taluttaa koiraa. Nainen on menossa hoitamaan maksuja, mutta paikka onkin kiinni. Nainen tutkii käsilaukkuaan paikan oven edessä ja pudottaa kadulle tuhannen markan setelin. Joku poimii rahan. Lukija: pitkät maksumatkat aiheuttavat runsaasti työajan menetyksiä ja jalkavaivoja, maksupaikkojen lyhyet aukioloajat ja jonot niissä lisäävät maksuhankaluuksia, maksuihin tarkoitetut rahat saattavat pudota, niitä varastetaan, ryöstetään, tuhoutuu tulipaloissa jne. Mies ja nainen toimistossa työssä. Nainen kirjoittaa koneella. Lukija: kehittymättömiin maksujen lähetys- ja perimistapoihin liittyy lisäksi aikamoista paperisotaa, ja postimerkkejä kuluu jatkuvalla syötöllä. Nainen liimaa postimerkkejä kirjeisiin. Kaaviokuva edellä mainituista haitoista. Kuvassa aukioloajat, murtovaras, palava talo, kirjekuoria, konekirjoittaja, ja jono kassaluukulla. Lukija: maksuliikkeen helpottamiseksi on Suomessakin käytettävänä Postisiirto. Postisiirron merkki. Merkin ympärillä tekstit Maksujen oikotie ja Jokamiehen rahalähetti.

Kaaviokuva postisiirron toiminnasta. Lukija: postisiirto välittää kaikkia sellaisia maksuja, joiden joko maksajalla tai saajalla tahi molemmilla on postisiirtotili, jokaisen, joka haluaa hyötyä kaikista postisiirron eduista, on siis avattava itselleen postisiirtotili, tilinavauksia ottavat vastaan Postisäästöpankin omat ja sen tehtäviä hoitavat Postitoimipaikat kaikkialla maassa. Mies kävelee postiin. Mies täyttää tilinavauslomaketta, lukija selittää miten lomake täytetään ja mitä tietoja siihen tarvitaan. Mies vie lomakkeen kassalle, ja odotellessaan tutkii paksua luetteloa, jossa on luetteloitu kaikki postisiirtotilin omistavat ihmiset ja yritykset.

Samainen mies toimistotöissä, nainen tuo miehelle suuren ruskean kirjekuoren. Kirjeessä on postisiirto-opas, maksumääräyslomakkeita, siirtokuoria, tilillepanolomakkeita ja postisiirtotililuettelon. Mies tallettaa rahaa tilille. Verokarhu tyrkyttää laskua. Mies toimistossa täyttää maksumääräyslomaketta, lukija selittää, millaista lomaketta milloinkin käytetään ja miten lomake täytetään. Mies laittaa lomakeen siirtokuoreen, lukija kertoo, että kuoreen ei tarvitse kiinnittää postimerkkejä. Mies pudottaa kirjeen laatikkoon, maaseudulla postinkantaja saa kirjeen. Postinkantajia lähdössä töihin, kantaja pudottaa kuoren postiluukusta kerrostalossa. Maalla postinjakaja laittaa postin laatikkoihin. Lukija: postisiirto hoitaa tehtävän ilmaisena tilisiirtona ja paluupostissa saapuu maksajalle siitä todiste useimmilla paikkakunnilla kotiin kannettuna. Toimiston mies avaa kirjeen, lukija kertoo, että tilinomistaja saa tositteen mukana myös tiliotteen. Lukija: kätevää, eikö totta? Automaattisesti maksutta aina maksajalle menotosite, saajalle tulotosite. Kaaviokuva postisiirron kulusta ja tositteiden saajista.

Toimiston mies täyttää lomakkeen saajalle, jolla ei ole postisiirtotiliä, ja postittaa kirjeen. Nainen kassalla asioimassa. Seinällä Postisiirto-julisteita. Lukija: kuitti ja tiliote saapuvat maksajalle paluupostissa, mutta vastaanottajan on käväistävä postissa, missä hän saa rahat käteisenä, jälleen automaattisesti maksutta maksajalle menotosite ja saajalle tulotosite. Kaaviokuva postisiirron kulusta ja tositteiden saajista.

Vieras mies täyttää postissa lomaketta, lukija selittää miten maksaminen tapahtuu, jos maksajalla ei ole postisiirtotiliä, mutta saajalla on. Mies antaa laskun ja rahat kassalle, maksaja saa kuitin. Kaaviokuva maksun kulusta ja tositteiden saajista. Postinkuljettaja lähtee maasudun postista, tyhjentää postilaatikon. Postikonttorin vieressä vanha polkupyörä. Tyttö juoksee postiin ja antaa posteljoonille kirjeen, niiaa ja juoksee pois. Lukija kertoo, että siirtopostin kuljettamisesta huolehtii posti. Kaupunkilaisposteljooni tyhjentää postilaatikon suureen säkkiin, taustalla postiauto. Paketteja ja muuta postia kärrätään, postilinja-auto lähtee maaseudulla matkaan. Juna porhaltaa kesäisessä yössä, lukija kertoo, että siirtoposti kulkee aina nopeimmilla reiteillä. Lentokoneita kentällä.

Naisia lennättimessä töissä. Lukija kertoo, että kiireiset maksut voidaan hoitaa puhelimitse tai kaukokirjoittimella. Suomen kartta, johon merkitty Postisäästöpankin toimipisteet. Postisiirron kirjaus- ja kuittipalvelukeskuset merkitään kartalle. Ulkokuva pääkonttorista Helsingissä, joku tyhjentää suurta postisäkkiä. Joukko naisia laijittelee postia. Naiset tekevät toimistotöitä. Lukija: työnteon jouduttamiseksi käytetään runsaasti erikoiskoneita, jotka samalla varmistavat kirjauksen tarkkuuden. Naiset lajittelevat maksutositteita postitusta varten. Postisäkit täyttyvät.

Toimiston mies kassalla. Lukija: postisiirtotilin avattuamme me, kuka tahansa, voimme lähettää makusja kenelle tahansa postimerkeittä kulkevina siirtokirjeinä postilaatikoiden ja maalaiskirjeenkantajien välityksellä. Mies pudottaa kirjeen postilaatikkoon, maalaisposteljooni saa kirjeen. Toimiston mies tutkii saamaansa tositetta. Postisiirron merkki.