Kesä
Sommar (ruotsinkielinen nimi)
Finna-arvio
Kesä
Kaarle Halmeen ohjaama draama Kesä (1915) perustuu Eino Leinon käsikirjoitukseen ja runoon Vanteenheittäjät kokoelmassa Tähtitarha. Maalaispappilassa kesäänsä viettävä elegantti helsinkiläisnuorukainen Aarne Holm (Konrad Tallroth) ryhtyy liehittelemään ja jopa kosimaan perheen nuorta tytärtä Sylviä (Mandi Terho), mutta lähteekin takaisin pääkaupunkiin saatuaan kirjeen entiseltä ihastukseltaan Dagmarilta (Hilma Rantanen). Helsingissä nuorukaiset Arvi Ahti (John Precht) ja Bernard (Theodor Weissman) tavoittelevat myös kaunista Dagmaria, jonka kevytmielinen leikittely miesten tunteilla johtaa veritöihin. Elokuvan kuva-aineisto on tuhoutunut.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||
S |
||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||
|
||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||
|
||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||
|
||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||
Kesä 1914 - Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan |
||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||
|
||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||
"Kotimainen taidefilmi", määritteli Helsingin Sanomat, ja ilmoituksissa Lyyra Filmi mainosti: "Filminäytelmällä Kesä on erityinen viehätyksensä sen puolesta, että se on suomalaisten näyttelijöiden esittämä suomalaisessa ympäristössä. [- -] Kappaleen mielenkiintoa kohottaa vielä se seikka että nykyään kuuluisin suomalainen lyyrillinen kirjailija Eino Leino on kirjoittanut sen vartavasten eläviä kuvia varten sekä että näyttämöllepanoa on johtanut tunnettu teatterinjohtaja Kaarlo Halme." Seura-lehdessä (29-30/1948) 33 vuotta myöhemmin Jaakko Saarikoski maalaili aikalaisyleisön reaktioita Kaarle Halmeen tyttären, näyttelijätär Tyyne Jaurin muistamina: "Yleisö on katsellut ihastuneena, rapistellut karamellipapereitaan ja keskustellut äänekkäästi pysyäkseen juonessa mukana. Filmihän on mykkä, ja lisäksi on kameraa sen ajan tapaan pyöritetty liian hidasta vauhtia ja esityskone taas hyrrää kuin rukki, joten näyttelijät liikkuvat kuin pikajuoksijat. Kuvaus on myöskin ollut hieman hämärää, mutta valkopukuisten, aavemaisten hahmojen liikkuminen mustanharmaassa ympäristössä on vain lisännyt filmin jännittävyyttä. Esiintyjät ja koko Pohjanheimon perhe kukitetaan ja heitä vannotetaan pian valmistamaan lisää samanlaista." - Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan |
||||||||||
Taustaa | ||||||||||
Teatterinjohtaja ja näytelmäkirjailija Kaarle Halme (1864 - 1946) ohjasi Hjalmar V. Pohjanheimon johtamalle Lyyra Filmille neljä elokuvaa, jotka saivat ensi-iltansa vuosina 1913-15. Runsaan puolen tunnin mittainen "suomalainen taidefilmi" Kesä tuli ensi-iltaan niistä viimeisenä, vasta tammikuussa 1915, mutta elokuva kuvattiin Helsingissä ja Oulunkylässä jo kesällä 1913. Halmeen elokuvien kuvausjärjestyksestä on epäselvyyttä. Hannu Salmi on teoksessaan Kadonnut perintö pitänyt todennäköisenä, että Kesä kuvattiin toisena, heti Nuoren luotsin (1913) jälkeen, mutta tuotanto jäi jostain syystä kesken tai ajautui vaikeuksiin. Syytä viivästyneeseen ensi-iltaan ei tiedetä. Käsikirjoituksen elokuvaan teki Eino Leino kokoelmassa Tähtitarha (1912) ilmestyneen Vanteenheittäjät-runonsa pohjalta, joskin juonitiivistelmän perusteella yhteydet elokuvan ja runon välillä jäivät vähäisiksi. Kaarle Halme ja Leino olivat ystäviä. Halmeen tyttären Tyyne Jaurin kertoman (Seura 29-30/1948) mukaan runoilija teki käsikirjoituksen Halmeelle rahapulassa yhdessä yössä. Jauri kertoo myös Leinon saaneen työstään 400 markan suuruisen palkkion. Käsikirjoitus ei ole säilynyt, ja mitä ilmeisimmin Halme muokkasi sitä vielä reilusti elokuvaa varten. Leino ei ollut sinänsä kiinnostunut elokuvataiteesta, eikä tiettävästi käynyt elämänsä aikana elokuvissa kertaakaan. Kesän kuvauksissa hän vieraili Jaurin mukaan kerran. Elokuva toteutettiin pitkälti samoin näyttelijä- ja tekijävoimin kuin muutkin Halmeen kesän 1913 ohjaukset. Kun Kesä lopulta pääsi ensi-iltaan, sitä mainostettiin Eino Leinon ja Kaarle Halmeen nimillä. Kaupallisesti elokuva ei kuitenkaan menestynyt. Esityksiä on Helsingin ohella kirjautunut ainoastaan Tammisaaresta ja Hangosta. Elokuvan kuva-aineisto on tuhoutunut. - Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) pohjalta toimittanut Lauri Piispa |
||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||
|
||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||
|