"Empimättä on sanottava, että Kihlaus on paras tähän asti maassamme aikaansaaduista kotimaisista filmeistä", antoi Iltalehti (10.1.1922) arvionsa. "Teknillinen suoritus alkaa jo vastata yleismaailmallisia vaatimuksia; varsinkin kraatarin tuvassa otetut sisäkuvat ovat väriin ja selvyyteen nähden ensiluokkaiset. Ohjaus ja näyttelijät ovat samoin suoriutuneet tehtävästään hyvin - ei ole heidän syynsä, että Kihlaus filminäytelmänä on pitkäveteinen. [- -] Sitenpä Kihlauksesta elävinä kuvina on muodostunut enemmän tekstiä valaiseva kuvasarja kuin itsenäinen filminäytelmä. Hieman tilaisuutta virkistävään vaihteluun ovat alkuperäisen näytelmän vuorosanoissa esiintyvät epädraamalliset kertovat kohdat."

"Suomi-Filmin uskallettu koe on yleisin piirtein katsoen onnistunut", tunnusti Hassan (US 10.1.1922), "ja tietää niin rakenteellisesti kuin valokuvauksellisestikin suurta ja kieltämätöntä edistysaskelta sitten Ollin oppivuosien ja kehnohkon Se paraiten nauraa, joka viimeksi nauraa. Kun ottaa huomioon, että niin kokonaisuudeltaan ehyt ja huumorin läpitunkema pieni mestariteos kuin Kihlaus puhenäyttämöllisesti onkin, siitä filmissä pakostakin häviää sitä elävintä inhimillistä kimmellystä; kun tämän ottaa huomioon, on valmis vilpittömästi onnittelemaan ohjaaja, näyttelijä Teuvo Puroa hänen ensimmäisestä Kivi-filmistään sekä samoin esiintyjiä, jotka, Aapeli-kraataria lukuunottamatta, tunnustettavalla menestyksellä suoriutuivat tehtävistään."

"I en ytterst primitiv omgivning, utan någon utsmyckning, har kameran arbetat", koki nimimerkki Bio-Bolaget (Hbl 10.1.1922). "Men interiörerna äro genuint finska och ha utfallit väl. Landskapen äro ock sådana vi känna igen dem från den finska landsbygden. Pojken som hämtar hästarna från hagen och många andra situationsbilder äro äkta. De medspelande ha tydligt fått fram något av den anda som som vilar över Kivis verk. Alla tre huvudpersoner gå ihop med stilen och däri ligger filmens styrka."

"Koko tapahtumain meno, joka alkuperäisessä näytelmässä niin keskitetyllä huumorilla kerrotaan, on filmissä onnistuneella tavalla havainnollistettu", kiitettiin Kalevassa (27.4.1922). "Käsittelyssä on kaiken aikaa säilytetty Kivelle ominainen sävy, niin että näytelmä tässä muodossakin vaikuttaa aidolta ja taiteellisesti ehjältä. Tekstikappaleet on onnistuneesti valittuja lisäävät virsikirjakirjaimilla esitettyinä hyvää vaikutusta."

"Suomi-Filmi O.Y:n sovitus on kokonaan toisella tasolla", vertaili Filmiaitta 1/1922 uutta Kihlausta Kalevala-Filmin pari vuotta aikaisempaan versioon. "Siihen on uhrattu huolellista työtä; esiintyjät ovat näyttelijäkykyjä ja näyttämöllepano todistaa suurta asiantuntemusta. Katsojasta tuntuu ikäänkuin kaikki mahdollisuudet olisi vaariinotettu filmitulkinnan täydellistyttämiseksi ja jos filmissä jossain suhteessa ilmenee puutteita, niin riippuvat ne siitä, että toiminta Kiven näytelmässä on varsin ohut ja että koomilliset käänteet ilmenevät etupäässä mehevässä kielessä; juoni ei sellaisenaan tarjoa tarpeeksi aihetta 3-näytöksiselle filmihuvinäytelmälle. [- -] Teuvo Puron filmitulkinta Kihlaus on laatuaan sellainen, että sitä täytyy pitää kansallisen filmirunouden ensimmäisenä edustajana filmitaiteemme kehityksessä. Martti Tuukka Aapelina, lisakki Lattu Eenokkina ja Annie Mörk herrojen Eevana ovat täysin tehtäviensä tasolla ja yhteisnäyttely on erinomaista. Aito suomalaiset piirteet Kiven näytelmässä on tulkittu sattuvasti."