Pekka ja Pätkä salapoliiseina
Träskalle och Stumpen som deckare (ruotsinkielinen nimi)
Pete and Runt, Detectives (englanninkielinen käännösnimi)
Pierrot et Bébert détectives (ranskankielinen käännösnimi)
Pekka und Pätkä als Geheimpolizizten (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Pekka ja Pätkä salapoliiseina
Armand Lohikosken ohjaama ja Reino Helismaan käsikirjoittama Pekka ja Pätkä salapoliiseina (1957) on Puupää-sarjan kahdeksas elokuva. Justiinan (Siiri Angerkoski) vaatimuksesta Pekka (Esa Pakarinen) ja Pätkä (Masa Niemi) ovat jälleen työnhaussa ja päätyvät perustamaan etsivätoimiston. Ensimmäinen toimeksianto vie kaksikon Saimaan risteilylle. Samalla laivalla matkustavat edustaja Johannes Kulo (Veikko Linna) ja hänen tyttärensä Maija (Anja Hatakka), sekä tukkijätkä Jussi (Ami Lovén) joutuvat mukaan kaksikon kommelluksiin.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Sirkka-Liisa Carlstedt, Hannes Jantunen, Aura Kilpeläinen, Katri Linna, Heli Pesonen, K. Koskentaus ,
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Sirkka-Liisa Carlstedt, Hannes Jantunen, Aura Kilpeläinen, Katri Linna, Heli Pesonen, K. KoskentausHae aiheista |
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Sirkka-Liisa Carlstedt, Hannes Jantunen, Aura Kilpeläinen, Katri Linna, Heli Pesonen, K. Koskentaus
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Sirkka-Liisa Carlstedt, Hannes Jantunen, Aura Kilpeläinen, Katri Linna, Heli Pesonen, K. KoskentausHae aiheistaKreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Elokuu - syksy 1955 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
"Tämä filmi on sellainen kuin Puupäältä olettaa voi", päätteli lasten osastolle kirjoittanut nimimerkki AK (Suomen Sosialidemokraatti 12.1.1957) selostettuaan sitä ennen lapsenomaiseen tyyliin Pekka ja Pätkä salapoliiseina -elokuvan juonen. Pelkän juonen selostaminen oli monen aikuisenkin arvostelijan keino välttyä kritikoimasta Pekka ja Pätkä -elokuvia. J. M. (Jukka Martinkari, Turun Sanomat 25.8.1957) oli huolissaan nuoren väen elokuvakasvatuksesta: "[- -] tällaiset tekeleet pilaavat lasten maun ja mikä pahinta heistä kasvaa aikaa myöten kehittymätöntä elokuvayleisöä." Hän ei löytänyt "Puupääelokuvasta" mitään positiivista: "Jopa Kauno Laineen kamerankäyttö vaikutti huolimattomalta ja täysin persoonattomalta. [- -]. Tarkoitus pyhittää keinot [- -]. kartuttaa vähällä vaivalla suomalaisen elokuvatuottajan kassaa [- -]." Femina (Helmi Neva, Satakunnan Kansa 22.10.1957) tyytyi toteamaan: "Pekka ja Pätkä salapoliiseina, niin ja niin mones teos sarjassaan." Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 20/1957) sen sijaan näki elokuvassa myönteisiäkin puolia: "Ja paha saa [- -] palkkansa, Ami Lovén on komea ja laulaa kauniisti ja hänenkin käy lopuksi hyvin. Sisäveden maisemat ovat kauniita suvisessa sulossaan, Toivo Kärjen musiikki lisää tunnelmaa." "Man måste beklaga att Lohikoski och Särkkä genom utsläpp av dylikt imbecillt, brutalt larv flere gånger i året ställer sina krafter i fördumningens tjänst. Utan egentlig handling släpar sig filmens lågkomiska intermezzon fram under flitigt anlitande av de billigaste trick och konster", valitteli G. B-s (Greta Brotherus, Hufvudstadsbladet 6.10.1957) ja totesi vielä: "Med tillfredsställelse noteras att filmgranskningsbyrån belagt även denna plumpa fars med 15 % straffskatt." - Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Vuonna 1957 sai ensi-iltansa kaikkiaan kolme Pekka ja Pätkä -elokuvaa. Ulostulojärjestyksessä Pekka ja Pätkä salapoliiseina oli keskimmäinen, mutta kuvausjärjestyksessä vanhin: se tehtiin valmiiksi jo syksyllä 1955. Elokuvatarkastamoon se toimitettiin helmikuun alussa 1957, mutta laskettiin ensi-iltaan vasta syysnäytäntökaudella. Valtakunnallinen esityskierros alkoi 23.8. Turussa, jonka lisäksi elokuvaan saatiin tutustua myös Oulussa ja Lahdessa ennen Helsinkiä. Suuri osa tapahtumista on sijoitettu Saimaalle. Kuvauksesta niiltä osin vastasi jonkin aikaa Mikko Sergejeff, hän oli neljän päivän ajan A-kuvaajana Saimaan kuvauksissa. Muilta osin A-kuvaajana oli Kauno Laine, joka siirtyi kesken Rakkaan varkaan (1957) tähän elokuvaan. Ohjaaja Armand Lohikoski ei ollut tyytyväinen Reino Helismaan käsikirjoitukseen, vaan muokkaili sitä mieleisekseen. Justiinan osuus on tässä tarinassa Puupää-elokuvien keskivertoa vähäisempi. Kertomuksen nuorta paria esittävät Anja Hatakka ja Ami Lovén - jälkimmäinen tunnettiin parhaiten laulajana, mm. myöhempien aikojen Kipparikvartetin jäsenenä. Hän oli Neiti Talonmiehen (1955) nimiosassa esiintyneen Nelly Lovénin serkku. Elokuvan sisävesialus oli Tuulikki-niminen matkustajalaiva, jota oli sittemmin käytetty hinaajana. Lappeenrannan ja Malmin lentoasemilla kuvatuissa jaksoissa nähdään Douglas DC-3 lentokoneita; lentokoneen matkustamo on kuitenkin kuvattu Convair Metropolitanissa. Edustaja Kulon käyttämä "kaitafilmikamera" on 35 mm mykkä, 1-optiikkainen Bell & Howellin Eyemo. Saimaa-kohtauksissa oli aluksi kuvaussihteerinä Tellervo Boman (o.s. Mäki), jonka tilalle muihin kohtauksiin tuli Sirkka-Liisa Carlstedt. Tellervo Boman ei tämän jälkeen työskennellyt elokuvissa, hän oli aikaisemmin 1940-luvulla ollut kuvaussihteerinä SF:n ja Fenno-Filmin elokuvissa. Valtion elokuvatarkastamolle toimitetussa tarkastushakemuksessa tuottaja T. J. Särkkä käytti samaa argumenttia kuin aiemminkin Puupääelokuvien kohdalla: elokuva on "lapsille ja nuorisolle tarkoitettu harmiton pilailu, joka näyttää, että paha saa aina palkkansa ja että yksinkertaisempikin - mutta sydämestään hyvä henkilö - kuten Pekka lopulta kuitenkin voittaa kamppailun". - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. "Kohta ulkomaille lähtee" Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Masa Niemi, laulu (playback, viihdeorkesterisäestys), 0' 25". 2. "Lapset jääkööt huiloomaan" Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Esa Pakarinen ja Masa Niemi, laulu (playback, viihdeorkesterisäestys), 1' 15". 3. Sokeripala ("Naamataulu mulla raukalla on sellainen - -") Säv. trad. unkarilainen, san. elokuvassa Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki Es. Masa Niemi, laulu (playback, viihdeorkesterisäestys), 0' 25". 4. Too Young / Liian nuori ("On käytös jätkän, seilorin - -") Säv. Sid Lippmann, san. elokuvassa Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki Es. Sinikka Juutinen, laulu (playback), 0' 30". 5. Kohtalon leikkiä Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Ami Loven, laulu ja harmonikka (playback, viihdeorkesterisäestys), 1' 00". Levytys: Olavi Virta ja Rytmi-yhtye; Rytmi R-6216, 29.6.1954. 6. Primadonna Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Ami Loven, laulu ja harmonikka (playback, viihdeorkesterisäestys), 1' 15". Levytys: Juha Eirto ja orkesteri, joht. Toivo Kärki; Decca SD-5311, 8.7.1955. - Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |