Meidän poikamme merellä
Våra gossar till sjöss (ruotsinkielinen nimi)
Meidän pojat merellä (työnimi)
Finna-arvio
Meidän poikamme merellä
Erkki Karun musiikkielokuva Meidän poikamme merellä (1933) on itsenäinen jatko-osa ohjaajan Suomen puolustusvoimia esittelevälle draamalle Meidän poikamme (1929). Laivaston kertausharjoituksiin keskittyvässä elokuvassa musikaalinen ylikersantti Pekka Kuusisto (Georg Malmstén) tapaa vanhan ihastuksensa, sairaanhoitajatar Leilan (Kati Aspelin). Pekka lähtee suureen sukellusvenetaisteluharjoitukseen mielitiettynsä ajatuksissaan.
Tallennettuna:
| Genre | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ikäraja | ||||||||||||
|
S |
||||||||||||
| Näyttelijät | ||||||||||||
|
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
| Muut tekijät | ||||||||||||
| Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvausaika | ||||||||||||
|
Kesä - syksy 1932 - Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan |
||||||||||||
| Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Lehdistöarviot | ||||||||||||
|
"Erkki Karun ohjaajakokemukset ovat nyt kokoutuneet yhteen ja saavuttaneet tuloksen, josta voi olettaa alkavan uuden kauden kotimaisen elokuvamme historiassa", tervehti Helsingin Sanomat (12.2.1933) Suomi-Filmin uutuutta. "Valokuvaus on erinomaista, täysin kansainvälistä tasoa ja äänityskin alkaa menetellä. Itse juoni, jos siitä voi tällaisessa tarkoituselokuvassa puhua, on saatu sovitetuksi hauskasti ja paikoin jännittävästikin merielämän tuntuun. Pääosan esittäjä ja elokuvan musiikin järjestäjä Georg Malmstén on löytänyt sekä näyttelijätehtäväänsä että musiikkiinsa oikean lähtökohdan, veikeän merimiesreippauden." "Teksti on huomattavan näppärästi laadittu ja sotilaallisen puolen esittely tapahtuu sen puitteissa luontevasti", kiitti T. (Uusi Suomi 12.2.1933). "Ohjaaja olisi kyllä voinut korostaa puhtaasti sotilaallisia seikkoja enemmänkin, mutta hän on nimenomaan tahtonut tuoda etualalle sotilaselämän isänmaallisesti kasvattavat ja asevelvollisuusikäistä nuorisoa viehättävät puolet, mikä on aivan riittävästi perusteltu." "Sosialisti menee aina sotaelokuvaa katsomaan jonkinlaisella hienoisella epäilyllä", pohjusti Pilatus (Suomen Sosialidemokraatti 12.2.1933). "Mutta Suomi-Filmin uusi elokuva on yllättävä poikkeus. Se ei ole sotapropagandaa. Se on kuvaus niiden nuorten miesten elämyksistä, joiden velvollisuutena nyt kerta kaikkiaan on palvella valtiota vuoden ajan sen laivastossa. Tuo palvelusvelvollisuus on mutkaton tosiasia. Ja Karun elokuva puolestaan antaa nyt sellaiselle, jota nuo elämykset kiinnostavat, mielenkiintoista materiaalia." Viikkosanomien R. O. (Risto Orko, Viikkosanomat 8/1933) onnitteli Suomi-Filmiä uudesta saavutuksesta ja totesi "yhteenvetona Erkki Karun ohjauksen olevan korkeaa luokkaa, jolle ominaisia piirteitä ovat kuvauksen taiteellisuus, varmuus ja rohkeus. Hänen filmiohjauksistaan löytää aina omaperäistä ja erikoista, joissa vaikeuksia ei ole kierretty, eikä pelätty." Poikkitelaista näkemystä edusti Nep. (Svenska Pressen 16.2.1933): "Finländsk film gör sitt bästa för att trampa ur barnskorna, men det går litet trögt med utvecklingen. Suomi-Filmis skapelse Våra gossar till sjöss visar rent tekniskt sett ingenting positivt utöver det som tidigare presterats på den inhemska filmmarknaden. [- -] Erkki Karu som står som regissör har haft ett hårt arbete med de många oskolade skådespelarna och för de flesta höja sig icke prestationerna över det deklamatoriska entoniga replikbytandet på finska språket. Kommer därtill, att man förgäves spanar efter en enda liten svensk text och förklaring under hela föreställningen, kan man förstå att anrättningen är rätt tung att smälta." "Vaikka vuosirenkaat armottomina näkyvät [- -] on Meidän poikamme merellä oman aikansa lapsena ylen mielenkiintoinen", kirjoitti Heikki Eteläpää (Uusi Suomi 5.7.1964) vuoden 1964 uusintaesityksen aikaan. "Ylimalkaan Malmstén tutulla puhdillaan on tämän kaiken primus motor, hän säveltää ja laulaa, hän näyttelee vähintään kahden edestä [- -] kun hänen eteerinen sankarittarensa Kati Aspelin [- -] on niin kaino ja avuton, että hän lähinnä tyytyy häpeämään - kahden edestä..." "Meidän poikamme merellä on ensimmäinen suomalainen musikaali ja laulupuolelta sen suurimmat ansiot löytyvätkin", puntaroi Markku Tuuli (Katso 2/1982) vuoden 1982 tv-esityksen yhteydessä. "Malmstén kajauttaa laulunsa komeasti, mutta kun sitten siirrytään näyttelemisen puolelle, asiat eivät enää olekaan niin hyvin. Meidän poikamme merellä on nimittäin tekoajankohdankin huomioonottaen kömpelö ja kankea elokuva, joka liikkuu kiusaannuttavissa tunnelmissa niin toteutuksen kuin tarinankin tasolla." "Tietenkin Meidän poikamme merellä tuntuu tänään naiivilta ja typerältä, jopa militaristiselta elokuvalta", koki Mikael Fränti (Helsingin Sanomat 19.6.1987). "Ansiona on toki dokumenttipainotteisuus ja muutamat elävät ulkokohtaukset. Filmin useista iskelmistä tuli ikivihreitä." "Elokuva on Georg Malmsténin eli Molli-Jorin show", kiteytti Jussi Karjalainen (Helsingin Sanomat 1.9.1995). "Muuten Meidän poikamme merellä on pitkästyttävä taltiointi merisotamiesten kertausharjoituksista. Sotilasfarssien lajityyppitunnusmerkkejä tästä ei voi vielä erottaa." - Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan. |
||||||||||||
| Taustaa | ||||||||||||
|
Vakavien talousvaikeuksien keskellä kamppailevan ja sisäisistä erimielisyyksistä kärsivän Suomi-Filmin näytelmäelokuvatuotanto oli talvesta 1932 alkaen keskeytyksissä yli puolen vuoden ajan. Kun uuden elokuvan teko loppukesällä 1932 vihdoin käynnistettiin, sen aihevalinnassa pelattiin mahdollisimman paljon varman päälle. Kolmen peräkkäisen Agapetus-filmatisoinnin jälkeen tehtiin nyt itsenäinen jatko-osa Erkki Karun vuonna 1929 ohjaamalle menestyselokuvalle Meidän poikamme. Aiheeksi valittiin laivaston kertausharjoitukset, ja näin saatiin kuvauksen piiriin myös merivoimiemme uudet ylpeydenaiheet, panssarilaivat ja sukellusveneet. Mukaan lisättiin myös parin minuutin mittainen, tri Snellmanin kuvaama Suomen Joutsenen esittely. Elokuvan Meidän poikamme merellä (1933) käsikirjoituksen teki ohjaaja Karu yhdessä Georg Malmsténin kanssa. Tarinan kesto on yksi kuukausi, ja tapahtuma-aika elokuu 1932. Miespääosaan kiinnitettiin Malmstén ensimmäiseen näytelmäelokuvarooliinsa, ja tärkeimpään naistehtävään jälleen eräs Karun amatöörinäyttelijälöydöistä, Kati Aspelin. Myös alikersantti Iiskan esittäjä, pitkänhuiskea Väinö Söderholm (myöh. Serho) oli amatööri. Näyttelijä Unto Salminen oli samaten ensikertalaisesiintyjä. Äänittäjäksi kiinnitettiin Rafael Ylkänen, ja ensimmäistä kertaa suomalaisessa äänielokuvassa voitiin käyttää liikkuvaa kameraa myös 100-%:sissa kohtauksissa. Elokuvan kuumekäyräkohtaus on toteutettu kaksoiskopioin ja sisältää myös alkeellista animaatiota. Eräissä kohtauksissa oli kuvaajana ensimmäistä kertaa mukana virolainen Theodor Luts (1896-1980), joka oli saapunut Suomeen edellisenä vuonna Päikese lapsed / Auringon lapset -yhteistyöelokuvan merkeissä. Meidän poikiemme tapaan puolustusvoimat avustivat myös tämän elokuvan kuvauksissa. Juoneen liitettyyn kurssijuhlaan saapuvat kunniarivistön editse komentajakapteeni Evert Ekman ja hänen adjutanttinsa, luutnantti Kalle Kärkkäinen. Tanssijoiden joukossa nähdään mm. sukellusvene Vesihiiden päällikkö Sulo Enkiö. Puolustusvoimien kuvauksiin yhdysupseeriksi määräämä luutnantti Vilho Armas Pentikäinen loikkasi lokakuun 2. päivänä 1933 Venäjälle, jonka laskuun hän oli työpaikallaan vakoillut. Elokuvan yleisömenestys teatteriesityskertojen mukaan laskien oli vuoden 1933 ylivoimaisesti paras. Kutsuvierasnäytäntöä Helsingin Kino-Palatsissa kunnioittivat läsnäolollaan tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud, eduskunnan jäsenet sekä puolustusvoimiemme korkein päällystö. Merivoimien viihdytystilaisuuksissa Meidän poikiamme merellä esitettiin vielä 1940- ja 1950-luvuilla esimerkkinä entisaikojen merisotilaidemme elämästä ja henkisestä ilmapiiristä sekä myös opetuselokuvana. - Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan. |
||||||||||||
| Musiikki | ||||||||||||
|
1. Alkusoitto Säv. trad. ja Georg Malmstén, sov. Georg Malmstén Orkesteri (off), 1' 35". 2. Sinitakkien marssi Säv. ja sov. Georg Malmstén, san. Roine Rikhard Ryynänen 1) Es. "merisotilassoittokunta" (synkr.), 1' 00". 2) Es. Georg Malmstén, rallatus ja laulu (100 %), 0' 15". 3) Es. Georg Malmstén, laulu (100 %), 0' 15". 4) Es. Georg Malmstén, laulu (100 %, orkesterin säestys), 2' 05". 5) Orkesteri (off), kaksi kertaa, yht. 2' 55". 6) Es. "merisotilassoittokunta" (synkr. ja off, lopputekstit), 1' 20". Levytys: Georg Malmstén ja Dallapé-Harmonikkaorkesteri; Homocord H-0.23165, 1933. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 1 - Levytyksiä vuosilta 1931-1936; Artie Music AMCD 1029, 2010. 3. Manhattan Beach Säv. John Philip Sousa Orkesteri (off), 1' 00". 4. Meidän Maija / Mary-Ann / Skutan Mary-Ann Säv. Georg Malmstén, san. Reino Hirviseppä (= R.W. Palmroth) 1) Es. Georg Malmstén ja "merisotilaat", laulu, sekä "merisotilaiden" yhtye, joht. Georg Malmstén (100 %), 3' 15". 2) Es. Georg Malmstén, laulu, sekä Eugen Malmstén ja Viljo Vesterinen, harmonikka (100 %), 0' 20". Levytys: Georg Malmstén ja Amarillo-orkesteri; Odeon A-228226, 1932. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 1 - Levytyksiä vuosilta 1931-1936; Artie Music AMCD 1029, 2010. ja Viljo Vesterisen orkesteri; Sonora SO 7351, 1947. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 9 & 10 - Suomi-Filmin elokuvamusiikkia 1933-1961; Artie Music AMCD 1056, 2021. 5. Iltasoitto Säv. trad. Merkinantotorvi (off), 0' 25". 6. Virsi 272 ("Sun haltuus, rakas Isäni - -") Säv. trad., san. Basilius Förtsch, muokannut Jesper Swedberg, muokannut ja suom. virsikirjakomitea Es. "merisotilaat", laulu (100 %, puhallinorkesterin säestys), 1' 15". 7. Kuuhut hopeoitaan hohtaa Säv. Georg Malmstén, san. Erkki Karu Georg Malmstén, laulu, sekä orkesteri (off), 1' 50". 8. Leila / Hangö-valsen Säv. ja sov. Georg Malmstén, san. Roine Rikhard Ryynänen 1) Es. Georg Malmstén, hyräily (100 % ja off), kahteen kertaan, yht. 1' 15". 2) Es. Georg Malmstén, laulu ja kitara (100 %, orkesterin säestys), 3' 30". 3) Es. Georg Malmstén, laulu ja kitara (100 %), kahteen kertaan, yht. 0' 25". 4) Es. Georg Malmstén, laulu (100 %, orkesterin säestys), 1' 30". Levytykset: Georg Malmstén ja Amarillo-orkesteri; Odeon A-228209, 1932. Georg Malmstén ja Dallapé-Harmonikkaorkesteri; Homocord H-O.23165, 1933. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Dallapé-orkesteri vol. 2 - Levytyksiä vuosilta 1930-1933; Artie Music AMCD 1017, 2006. Georg Malmstén ja Odeon-orkesteri; Odeon PLD 64, 26.3.1953. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 9 & 10 - Suomi-Filmin elokuvamusiikkia 1933-1961; Artie Music AMCD 1056, 2021. 9. Aamusoitto Säv. trad. Es. "merisotilas", merkinantotorvi (off ja 100 %), 0' 10". 10. Marssi 2 Säv. tuntematon Orkesteri (off), 2' 40". 11. Saunalaulu Säv. Georg Malmstén, san. tunnistamaton Es. Iivari Kainulainen, Georg Malmstén ja "merisotilaat", laulu (100 %), kahteen otteeseen, yht. 1' 00". 12. Marssi 3 Säv. tuntematon Orkesteri ja mieskuoro, vihellys (off), 1' 15". 13. Ernst von Vegesacks marsch / Ernst von Vegesack'in marssi Säv. Johann Ignaz Stranensky Es. Laivaston Soittokunta, joht. Karl Hellman (100 %), 0' 35". 14. Hyvästijättö Havaijilla Säv. Georg Malmstén, san. Erkki Karu ja Georg Malmstén Es. Iivari Kainulainen, Reino Wolanen ja "merimiehet", laulu (100 %, orkesterin säestys), yht. 5' 40". 15. Sukellusvenevalssi Säv. Georg Malmstén, san. Reino Hirviseppä (= R.W. Palmroth) 1) Es. Georg Malmstén, laulu, sekä orkesteri, joht. Georg Malmstén (100 %), 5' 30". 2) Es. Georg Malmstén, rallatus, sekä Eugen Malmstén ja Viljo Vesterinen, harmonikka (100 %), 0' 45". Levytys: Georg Malmstén ja Amarillo-orkesteri; Odeon A-228209, 1932. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 1 - Levytyksiä vuosilta 1931-1936; Artie Music AMCD 1029, 2010. 16. Aallokko kutsuu / Aallokko, aallokko kutsuu Säv. Georg Malmstén, san. Roine Rikhard Ryynänen 1) Es. Georg Malmstén, laulu, sekä orkesteri, joht. Georg Malmstén (synkr.), 3' 45". 2) Orkesteri (off), 1' 30". Levytys: Georg Malmstén ja Dallapé Harmonikkaorkesteri; Homocord H-O.23166, 1933. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 1 - Levytyksiä vuosilta 1931-1936; Artie Music AMCD 1029, 2010. Kalevi Korpi ja Odeon-orkesteri, joht. Georg Malmstén; Odeon PLD 159, 25.4.1956. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 9 & 10 - Suomi-Filmin elokuvamusiikkia 1933-1961; Artie Music AMCD 1056, 2021. 17. Der fliegender Holländer / Lentävä Hollantilainen -oopperan 2. näytöksen alkusoitto Säv. Richard Wagner Orkesteri (off), neljä kertaa, yht. 3' 45". 18. Alkusoitto oopperasta Rienzi Säv. Richard Wagner Orkesteri (off), kaksi kertaa, yht. 1' 10". 19. Götterdämmerung / Jumalten tuho -oopperan loppukohtaus Säv. Richard Wagner Orkesteri (off), kahdessa osassa, yht. 2' 30". 20. Björneborgarnas marsch / Porilaisten marssi Säv. Christian Fredric Kress Orkesteri (off), 0' 15". 21. Vårt land / Maamme Säv. Fredrik Pacius Orkesteri (off), 0' 45". 22. Marssi 6 Säv. Georg Malmstén Orkesteri (off), 5' 30". 23. Merkkisoitto Signaalitorvi (off), kaksi kertaa, yht. 0' 50". 24. Valssi Säv. Georg Malmstén Orkesteri (off), 1' 30". 25. Alkusoitto oopperasta Wilhelm Tell Säv. Gioachino Rossini Orkesteri (off), 0' 40". 26. Toccata und Fuge d-moll / Toccata ja fuuga d-molli BWV 565 Säv. Johann Sebastian Bach, orkesterisovitus tuntemattoman Orkesteri (off), kahdessa osassa, yht. 1' 50". Huomautuksia: Alkusoitto (nro 1) perustuu sävellykseen Kapteeni katsoi horisonttihin (säv. trad.) ja päättyy Leilaan (nro 8), 0' 15". Kapteeni katsoi horisonttihin on myös Hyvästijättö Havaijille -kuvaelman viimeisen kohtauksen teemana, 0' 35". Kuvaelman pääteemana on kansansävelmä Hei, vahtimestari!. Taisteluharjoituksessa on käytetty erilaisia tunnettuja aiheita sekä sävellyksiä, mm. tunnistamattomasta oopperasta. "Merimiesten" yhtye virittelee soittimiaan Georg Malmsténin rallattaessa (100 %), kahteen kertaan, yht. 1' 05". Balettitanssijattaret esiintyvät Sukellusvenevalssin (nro 15) aikana. "Kurssin päätösjuhlissa" tanssitaan sävellysten nro 15, 2:5 ja 16:1 aikana. - Toim. Juha Seitajärvi (2022) Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan |
||||||||||||
| Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kieli | ||||||||||||
|
suomi |