Yhden miehen sota
En mans krig (ruotsinkielinen nimi)
En mans krig (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Enmanskriget (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
One Man's War (englanninkielinen nimi)
La Guerre d'un homme (ranskankielinen nimi)
Der Einmannkrieg (saksankielinen nimi)
Kaikki tai ei mitään (työnimi)
Finna-arvio
Yhden miehen sota
Risto Jarvan ohjaama ja yhdessä Jussi Kylätaskun kanssa käsikirjoittama yhteiskunnallinen draamaelokuva Yhden miehen sota (1974) kertoo takaumina rakennusalan pienyrittäjän Eero Rinteen (Erik Suomies), tämän vaimon Liisan (Tuula Nyman) ja heidän tyttärensä Suskan (Maarit Rinne) elämästä rakennustyömaiden keskellä. Eero hankkii lainarahalla kauhakuormaajan ja linja-auton, joiden turvin hän lähtee perheensä ja ystävänsä Peten (Tauno Hautaniemi) kanssa kiertämään ympäri Suomea urakkatöitä etsien. Yritysmaailman kova kilpailu ajaa Eeron perhe-elämän ja ystävyyden Peten kanssa vaikeuksiin.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||||
S |
||||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Arkistoaineisto / esiintyjät: Veikko Vennamo, Harri Holkeri, Heikki Salonen (poliitikkojen ääni ja kuva tv-ruudussa), Rafael Paasio, Johannes Virolainen, Ele Alenius (poliitikot tv-ruudussa) ,
Arkistoaineisto / esiintyjät: Veikko Vennamo, Harri Holkeri, Heikki Salonen (poliitikkojen ääni ja kuva tv-ruudussa), Rafael Paasio, Johannes Virolainen, Ele Alenius (poliitikot tv-ruudussa)Hae aiheista |
||||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||||
Syksy - syystalvi 1972 - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||||
"Olen katsonut Yhden miehen sodan kaikkiaan jo neljä kertaa ja yhä vaan se tehoaa tavattoman voimallisesti", ilmoitti Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat 9.3.1974), kun elokuva yli vuoden odotuksen jälkeen oli saanut Helsingin ensi-iltansa. "Itse asiassa sitä katsoessa helposti unohtaa seuraavansa sepitettyä elokuvaa, niin todelta ja etenkin dokumenttisävyiseltä se tuntuu. Harvinaisen vahvan todellisuuden vaikutelman aikaansaamisessa ovat erittäin tehokkaasti työskennelleet - ohjaajan ohella - ennen kaikkea käsikirjoituksen tekijä Jussi Kylätasku, erinomaisen vaikuttavan mustavalkokuvauksen suorittanut Antti Peippo apuvoimineen ja kaikki tarinassa esiintyvät henkilöt, yhtä hyvin näyttelijöinä erinomaiset amatöörit kuin muutamat mukana olevat ammattinäyttelijät [- -]." "Risto Jarvan ohjaus, Jussi Kylätaskun käsikirjoitus ja Antti Peipon kameratyö", säesti Martti Savo (Kansan Uutiset 10.3.1974), "ovat luoneet elokuvan, joka totuudellisuudessaan lienee verrattavissa viime vuosien tuotannossamme vain Mikko Niskasen Kahdeksan surmanluotia -tv-sarjaan. Yhden miehen sota on eittämättä myös Jarvan tähänastisista ehein ja kaikin puolin onnistunein työ. Elokuvan ihmiset ovat kuin reväistyjä todellisesta elämästä ja heidän yksilölliset ongelmansa ja vaikeutensa sekä harvat ilonsa on tuotu esiin ymmärryksellä ja lämmölläkin." "Yhden miehen sota merkitsee tähänastista huippua Risto Jarvan tuotannossa", ajatteli myös Leo Stålhammar (Suomenmaa 12.3.1974). "Kun hän yhteiskunnallisaiheisissa lyhytelokuvissaan raportoi dokumenttiluontoisesti asiapohjalta, niin tässä kuten aikaisemmissakin näytelmäelokuvissaan Jarva käsittelee aihetta ihmiskuvauksen välityksellä siten, että elokuvan päähenkilön kokemat vastoinkäymiset omaavat myös laajemman ulottuvuuden. [- -] Jarva on tehnyt elokuvansa sekä tunteella että asiapohjalla minkä lisäksi on mukana hiven huumoriakin." "Tapa, jolla se asiansa sanoo, on koruton, jykevä, suomalainen", luonnehti Heikki Eteläpää (Uusi Suomi 10.3.1974 (myös 29.1.1977)). "Elokuvan päällimmäinen - ja vankka - teho on siinä, että se puhuu todella ihmistensä kautta. Näin kokonaisia ihmiskuvia ei suomalaisessa elokuvassa - ei elokuvissa yleensäkään - nähdä suinkaan joka päivä, ja syitä (piti sanoa ansioita) tähän on löydettävissä monesta kerroksesta. Tuula Nyman, Eero Rinne ja Tauno Hautaniemi tarinan keskipisteessä muodostavat tulkinnallisesti tavattoman sopusuhtaisen kolmivaljakon, vaikka yksi (Nyman) käyttelee ammattinäyttelijän ytimekästä ihmiskuvauksen arsenaalia, kahdella muulla on avunaan lähinnä tuttuihin tilanteisiin sopeutumisen luontevuus, joka parhaimmillaan syvenee myös merkittävän voimakkaaksi ilmaisuksi. Risto Jarva on tunnustettavalla hienovaraisuudella ja herkkyydellä sopeuttanut nämä erilaiset ilmaisun resurssit toisiinsa, tuottona on harvinaisen kaunis (ja kaunistelematon) arkirealistisen henkilöluotauksen taso." Helsingin ensi-illassa vastaanotto oli yksimielisen kiittävä. Päivälehtikriitikoista varauksellisimmin suhtautui Bengt Pihlström (Nya Pressen 2.4.1973), joka kirjoitti aiheesta jo huhtikuussa 1973 ja piti Yhden miehen sodan tapaa käsitellä pienyrittäjän ongelmia yksipuolisena ja kapeana: "Den hopplösa cirkeln visas övertygande, men koncentrationen på huvudpersonen är så stark, att problemfältet inte får bredd. [- -] Hela skildringen blir därigenom starkt subjektiv. [- -] Den klara sociala helhetssynen i En arbetares dagbok finns inte här, inte heller lidelsen och furian i När himlen rasar. Det känns som om Jarva visserligen inger småföretagarens problem, men ändå inte förmår placera dem i en helhet." Myös kirjailija Christer Kihlman kirjoitti Jarvan elokuvasta ennen Helsingin ensi-iltaa (Filmihullu 8/1973) ja näki siinä sekä realismia että runoutta: "Elokuva on läpikotaisin tosi, aito. Sen lähtökohtana on myötätuntoa ja syvää ihmisen kunnioittamista osoittava inhimillinen kokemus, jossa katkeruudella ja halveksunnalla ei ole sijaa. [- -] Mutta samanaikaisesti on itse kuvakerronnassa eräänlaista kovaa, kirpeää, paradoksaalista runoutta [- -] Niin kuin Tati loi runoutta nykyaikaisen suurkaupungin steriilistä muovi- ja betonimaailmasta, luo Jarva runoutta siitä ikävästä, likaisesta, rikkinäisestä ja epäystävällisestä ympäristöstä, jossa kaivinkone työskentelee. Sillä runouden tehtävä on usein saada sietämätön tuntumaan siedettävältä." - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||||
Yhden miehen sota perustui Jussi Kylätaskun alkuperäiskäsikirjoitukseen, jonka aiheena olivat suomalaisen pienyrittäjän vaikeudet. Pääosaan Risto Jarva kiinnitti ensikertalaisen amatöörinäyttelijän, Ilta-Sanomien kulttuuritoimittaja Matti Rinteen veljen Eero Rinteen. Matti Rinne oli Jarvan vanhoja tuttavia ja ollut mukana jo Onnenpelin käsikirjoitustyöryhmässä, Eero Rinne lammilainen maanviljelijä ja bussinkuljettaja. Suurin osa muistakin elokuvan esiintyjistä oli amatöörejä. Yhden miehen sota kuvattiin mustavalkoiselle Super 16 mm:n Gevapan-materiaalille, jonka pohjalta tehtiin 35 mm:n negatiivit ja niiden avulla normaalilevyiset esityskopiot. Ennakkotukea elokuva ei saanut, sen sijaan 220 000 markan jälkikäteisen laatutukipalkinnon. Valtion henkilökohtaisin elokuvataiteilijapalkinnoin palkittiin Jussi Kylätasku ja kuvaaja Antti Peippo sekä naispääosan esittäjä Tuula Nyman, joka sai myös vuoden naisnäyttelijä-Jussin. Yhden miehen sodan kantaesitys oli Lammilla 28.2.1973 alkuperäisenä 114 minuutin pituisena versiona, joka edusti Suomea myös useilla ulkomaisilla elokuvafestivaaleilla. Ennen kotimaan teatterikierroksen alkamista tuottaja leikkasi elokuvan 108 minuutin mittaiseksi. Teatterikierros alkoi 18.1.1974 Turusta ja viikkoa myöhemmin Tampereelta. Helsingissä ja Lappeenrannan Jukola-teatterissa Yhden miehen sota nähtiin 8.3.1974 alkaen, Vaasassa heinäkuussa 1974 ja Lahdessa huhtikuussa 1975. Muissa isoissa kaupungeissa elokuvaa ei esitetty. Maksaneita katselijoita teatterikierroksellaan Yhden miehen sota keräsi vain 7 015 henkeä eli vähiten kaikista Jarvan elokuvista. Elokuva myytiin Ruotsiin. - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||||
1. Oi kallis Suomenmaa Säv. trad. ja Heikki Klemetti, san. Heikki Klemetti Ylioppilaskunnan Laulajat, joht. Ensti Pohjola, laulu (off), viiteen kertaan, yht. 6' 00". Levytykset: Ylioppilaskunnan Laulajat, joht. Ensti Pohjola, Decca SD-5532, 18.5.1961. 2. Virsi 475 ("Totuuden henki, johda --") Säv. trad. saksalainen, san. Sakari Topelius, suom. Martti Ruuth "Seurakunta" (off), 0' 30". 3. Heavy Steel Säv. Günther Platzek Orkesteri (off), kolmeen kertaan, yht. 2' 45". 4. Jos sais kerran reissullansa Säv. ja san. trad. Es. Ruben Lehtonen (irtoääni), 0' 10". 5. Kaksipa poikaa Kurikasta ("Renikat on parhaita Pietarin namusia --") Säv. ja san. (myös elokuvassa) trad. Es. Ruben Lehtonen (100 %), 0' 50". 6. Koululaulu / Rekilaulu ("Koska meitä käsketään ahkerasti ryyppäämään --") Säv. ja san. trad. Es. Ruben Lehtonen (100 %), 0' 35". 7. Sunday in May Säv. Roland Kovac Orkesteri (off), 1' 50". 8. Cembalokonsertto nro 7 g-molli (tässä pianolle) BWV 1058 Säv. Johann Sebastian Bach Piano ja orkesteri (off), 0' 35". 9. Kalinka Säv. ja san. trad. venäläinen, suom. trad. Tunnistamaton nainen, laulu, ja harmonikka (off), 0' 45". 10. The End of A Day Säv. Steve Grey Orkesteri (off), 1' 20". 11. Pianokonsertto nro 2 f-molli opus 21 Säv. Frédéric Chopin Piano ja jousiorkesteri (off), 1' 20". 12. Joulupukki Säv. ja san. P.J. Hannikainen Es. Ruben Lehtonen ja Tuula Nyman (100 %), 0' 30". 13. No, onkos tullut kesä Säv. trad., san. J.H. Erkko Es. Tuula Nyman, laulu ja hyräily (100 %), 0' 20". Huomautuksia: Musiikkinumeron 5 toinen säkeistö ("Kukko se lauleli kaiken viikon, lukkari sunnuntaina --") tunnetaan myös itsenäisenä kansanlaulelmana. Musiikkinumero 6 päättyy Jänis istui maassa -laulun (trad.) muunnelmaan "Ryyppää pois, ryyppää pois, ryyppää pois". Televisiosta kuuluu mm. 7. ratsuväen fanfaari (off), yht. 0' 55". Tavaratalossa joulumuzakia (off), 0' 05". Tuula Nyman laulaa alkua Tonttujen jouluyöstä (Tomtarnas julnatt, säv. Wilhelm Sefve). - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||||
|