Täältä tullaan elämä!
Täältä tullaan, elämä! (rinnakkaisnimi)
Raka spåret, gosse! (ruotsinkielinen nimi)
Här kommer vi, livet (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Right On, Man! (englanninkielinen nimi)
Hé, la vie, on arrive! (ranskankielinen nimi)
Hé, la vie, nous voilà! (ranskankielinen nimi)
Hei, Leben, jetzt kommen wir! (saksankielinen nimi)
Pido permiso para nacer (espanjankielinen nimi)
Finna-arvio
Täältä tullaan elämä!
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||||
12 |
||||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||||
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||||
26.8. - lokakuun puoliväli 1979 - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||||
"Täältä tullaan elämä! on hallittu, ammattitaitoinen, mietitty elokuva", kirjoitti Mikael Fränti (Helsingin Sanomat 1.3.1980) kritiikin myönteisen yleislinjan mukaisesti. "Siksi nämä nuoret voi tunnistaa. Siksi heidän aitouteensa voi luottaa. Siksi heidän tarinansa koskettaa, pakahduttaa, järkyttää, mutta siitä voi myös ottaa oppia. Täältä tullaan elämä -elokuvassa elää nuoruuden kieli, svengi, syke, lupaus." "Tapio Suomisen elokuva on aito ja rehellinen", korosti myös Erkka Lehtola (Aamulehti 1.3.1980). "Jos haluaisi käyttää muodikasta termiä, niin Täältä tullaan elämä! on tehty ennen muuta nuorten omilla ehdoilla. Pekka Aine ja Juha-Veli Äkräs ovat kuvanneet elokuvan dokumentaarisesti, aika ajoin hyvinkin kovasti ja vailla minkäänlaisia kaunisteluja." "Täältä tullaan elämä! on ehdoton aluevaltaus kotimaisessa elokuvassa", määritti Pertti Lumirae (Suomen Sosialidemokraatti 1.3.1980), "ja osoitus siitä, kuinka museoivan ja historioivan käsittelyn vastapainoksi voidaan luoda filmiä, joka ajankohtaisuudestaan huolimatta ei liukene merkityksettömäksi pintaliidoksi. Suomisen elokuva merkitsee omalla tavallaan erittäin ratkaisevaa pesäeroa luutuneisiin elokuvakäsityksiin; filmin merkitys tässä historiallisessa ja tuotannollisessa tilanteessa saattaa vain kasvaa ajan myötä." "Tapio Suomisen mielenkiintoinen ja haastava teos yllättää rikkaudellaan ja kypsyydellään", koki Simo Tuomola (Turun Sanomat 4.3.1980). "Harvemmin kotimainen elokuva onnistuu olemaan niin polttavan ajankohtainen ja pätevä [- -] Suomalaisen nuoren tämän päivän kipeitä ongelmia täysipainoisesti kuvatessaan teos ei turhia pokkaile hollywoodilaisen elokuvan muodoille ja ihanteille, sillä selväähän on, ettei Pohjolan nuoriso ratko ongelmiaan sykkivän discomusiikin tahdissa muita kritiikittömästi matkimalla, vaan oman itsensä kuvioista tunnistamalla." "Täältä tullaan elämä! on suurenmoinen läpileikkaus nuorten elämästä, kerrottu kaunistelematta ja tunteilematta", ylisti Markku Tuuli (Katso 13/1980). "Suomisen lämmin kosketus nuoriin näyttelijöihin tuo mieleen hänen opettajansa Mikko Niskasen, jonka apulaisena ja kollegana Suominen onkin jo useamman vuoden toiminut. Täältä tullaan elämä! hengittää elämänjanoisesti, sykkii voimakasta hätää tulevaisuudesta: näitä poikia ja tyttöjä tuskin enää voi auttaa, mutta entä seuraava sukupolvi, jonka pelokkaat ja avoimet silmät katsovat tulevaisuuteen. Onko heidänkin mentävä samaa tietä kuin Jussin? Siinä Suomisen hienon elokuvan vakavin kysymys." "Täältä tullaan elämä! on tehty suurella ammattitaidolla, tekijöillä on ollut antaumusta asialleen ja he ovat henkeen ja vereen kuvattaviensa puolella", tunnusti Aune Kämäräinen (Uusi Suomi 1.3.1980), mutta olisi kaivannut "enemmän näiden nuorten taustojen selvittelyä": "Kaiken kaikkiaan komean yrityksen on vähällä vesittää tarinan ohuus ja hajanaisuus. Elokuvassa on tuskastuttavia aukkoja, joissa mikään ei tunnu etenevän. Ja tietyt asiaan mitenkään liittymättömät efektit kuten alun synnytysjakso saattavat jäädä kuin paukkupommeiksi: ne pelottavat, eivät lähennä." Myös Martti Savo (Kansan Uutiset 2.3.1980) kiitti, että "kotimainen uutuus kuvaa nuorisoa hyvin totuudelliselta vaikuttavalla tavalla" ja että "erinomainen kuvaus ja melko joustava henkilöohjaus vaikuttavat", ja jatkoi: "Verrattuna Suomisen edelliseen elokuvaan merkitsee tämä huomattavaa kehitystä, mutta jotta Täältä tullaan elämä! muodostuisi todellakin 'nuoruuden sielunmaisemaksi' se kaipaisi vielä paljon muutakin kuin naturalistista tirkistelyä puberteetti-ikäisten käyttäytymiseen." "Sitten lahjakkaan mutta rosoisen esikoiselokuvan Suomisen ohjausote on ratkaisevasti varmistunut, kerronta kiinteytynyt ja syventynyt", summasi Sakari Toiviainen (Ilta-Sanomat 1.3.1980). "Hapuilua ja kankeutta tuntuu vain joissakin aikuisten maailman, lähinnä opettajainhuoneen kohtauksissa. Kokonaisuutena Suomisen elokuvassa on sellaista rohkeutta, persoonallista otetta, sanomisen ja ilmaisun pakkoa, jollaista idioottivarmaksi lasketussa, vähäverisessä kotimaisessa elokuvassa ei viime vuosina juuri ole näkynyt." - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||||
Täältä tullaan elämä! oli Sateenkaarifilmi Oy:n ensimmäinen elokuva. Yhtiö oli rekisteröity 4.5.1979, perustajinaan aikaisemmin lehtimaailmassa työskennellyt Jorma K. Virtanen, ohjaaja Tapio Suominen ja elokuvaaja Pekka Aine. Tapio Suomisen edellinen pitkä elokuva oli ollut esikoistyö Narrien illat (1970). Sen huono yleisömenestys katkaisi Suomisen uran useaksi vuodeksi - ensimmäinen tilaisuus lyhytelokuvankin tekoon tuli vasta vuonna 1975 Mikko Niskasen Käpy-Filmi Oy:ssä. Suomisen Tahdomme elää (1977) voitti 1978 pääpalkinnon Miamin lyhytelokuvasarjassa. Täältä tullaan elämä! -elokuvan käsikirjoituksen teki lahtelainen kirjailija, teatterintekijä ja entinen tarkkailuluokan opettaja Yrjö-Juhani Renvall kuvaaja Pekka Aineen kanssa. Tarkkailuluokan opettajaa esittävä Pertti Reponen toimi oikeastikin samassa tehtävässä Naulakallion koulussa. Varsinaisia ammattinäyttelijöitä elokuvassa oli vain muutama. Lissun osan esittäjästä Kati Outisesta tuli ammattinäyttelijä, Jussin osaa tulkinnut Esa Niemelä esiintyi vielä Rauni Mollbergin Milkassa (1980) ja on sittemmin työskennellyt televisiossa kuvaajana. Elokuvasta on käytetty myös nimimuotoa Täältä tullaan, elämä!. Elokuvan ensiesitys oli 29.2.1980 myös Rauman Iso-Hannussa. Yleisömenestys oli vuoden paras - maksaneita katsojia kertyi 382 024 eli 22 kertaa enemmän kuin Narrien illoille. Seuraavan pitkän elokuvansa Syöksykierre Tapio Suominen saattoikin ohjata jo kesällä 1981. Kill City oli helsinkiläisnuorison käyttöönsä valtaama puutalo, jonka vaiheilla 1970-luvun lopulla vaikutti suomalaisen punk-rockin näkyvimpiä hahmoja Maukka Perusjätkästä Pelle Miljoonaan. Helsingin Kalliossa sijainnut talo purettiin syksyllä 1979 Kaupunkien talon tieltä. - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||||
1. "Täältä tullaan elämä" Säv. Rubberduck Jones (= Nisse Poutanen), san. Petri Tiili Es. Pelle Miljoona (= Petri Tiili) & 1980 (100 %), 1' 45". 2. Virsi 560 ("Soi kunniaksi Luojan --") Säv. Jean Sibelius, san. A.W. Koskimies Folke Forsman, urut (off, keskusradio), 1' 20". 3. Virsi 170 ("Jumala ompi linnamme --") Säv. trad. saksalainen, sov. Samuel Scheidt, san. Martti Luther Folke Forsman, urut, kahteen kertaan (off, levysoitin ja off, kasettinauhuri), yht. 1' 45". 4. Säpinää Säv, san. ja sov. Ralf Örn Maukka Perusjätkä (= Mauri Airta), laulu ja moottorisaha, ja Sota apatiaa vastaan (off), 2' 05". Levytys: Maukka ja Nahkatakit; Love Records LRS-2264, 1979. Maukka Perusjätkä; Johanna JHNS-112, 1979 ja JHN-2005, 1980. 5. Aa, aa, allin lasta Säv. trad. 1) Risto Lappalainen, piano (off), kahdessa osassa, yht. 2' 10". 2) Veli-Pekka Bister, sello, ja Risto Lappalainen, piano (off), 0' 45". 6. Täti Monica Säv. ja san. trad. Es. "lastentarhan opettajat ja lapset", laulu (100 %), 1' 00". 7. Herneenpalot Säv., san. ja sov. Ralf Örn Maukka Perusjätkä, laulu, ja Sota apatiaa vastaan (off), 2' 05". Levytys: Maukka Perusjätkä; Johanna JHX-003 j a JHN-2005, 1980. 8. Se on meidän Säv., san. ja sov. Ralf Örn Maukka Perusjätkä, laulu, ja Sota apatiaa vastaan (off, lopputekstimusiikki), 1' 20". Levytys: Maukka Perusjätkä; Johanna JHN-2005, 1980. Huomautuksia: Taustamusiikin pääteemana musiikkinumeron 7 muunnelmia (off), viiteen kertaan, yht. 4' 20". Esa Niemelä rummuttaa yksin kahteen eri kertaan, yht. 1' 55", ja yhdessä Tony Holmströmin kanssa, 0' 20", kaikki 100 %. Ola Johansson laulahtaa "Se että täältä mäerkanen --" (100 %), 0' 10". Esa Niemelä ja Tony Holmström jäkättävät "Cadillac-laulua" (100 %), viiteen kertaan, yht. 0' 45". Yökahvilan liepeillä soi kolme erilaista viihdemusiikkisävelmää, 0' 30", 1' 35" (kahdessa osassa) ja 1' 05", kaikki off. - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||||
Kouluhallitus, Vesalan yläasteen koulu, Jakomäen ala-asteen koulu, Helsingin liikennepoliisi, Oy Fazer Ab |
||||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||||
|