Rikos ja rangaistus
Brott och straff (ruotsinkielinen nimi)
Brott och straff (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Crime and Punishment (englanninkielinen nimi)
Crime et châtiment (ranskankielinen nimi)
Schuld und Sühne (saksankielinen nimi)
Crimen y castigo (espanjankielinen nimi)
Crime e castigo (portugalinkielinen nimi)
Delitto e castigo (italiankielinen nimi)
Finna-arvio
Rikos ja rangaistus
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||
K12 |
||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||
Elokuu - syyskuu 1983 - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||
Rikos ja rangaistus sai pääosin innostuneen vastaanoton. Helena Yläsen (Helsingin Sanomat 3.12.1983) mielestä se "on hieno elokuva. Se on yhtä vilpitön, aito ja tekijän omista lähtökohdista ponnistava kuin vauhditon pituushyppy. Se on elokuva ajatuksista; elämänkatsomus kuvina. [- -] Rikos ja rangaistus ei ole tietenkään mikään perinteinen romaanin filmatisointi [- -]. Kaikki siinä on karsittu oleelliseen, melkein luurangoksi. Kikat ja mestaroivat eleet eivät riko sen hillittyä linjaa. Kaurismäki on elokuvantekijänä Bressonin sukulainen. Hänenkin elokuvaansa on ainekset punnittu kirjevaa'alla." H.E. (Heikki Eteläpää, Uusi Suomi 3.12.1983) suhtautui elokuvan lakoniseen kerrontaan varautuneemmin: "Jäädään tilanteisiin ja tyyppeihin, päähenkilöä lukuunottamatta, ei sen syvemmälle oikeastaan yritetäkään. Markku Toikka on keskittynyt ja jännitteinen, yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunnot ovat vakuuttavia, Rahikainen on elokuvaa ihan laatuisasti kannattava ja mukanaan kuljettava tulkittava. Mutta ehkäpä hänenkin kohdallaan joihinkin selvennyksiin olisi auttanut sen näyttäminen, mistä [- -] nyt muutaman kerran vain puhutaan. Kaurismäki kameroineen liikkuu kuitenkin enemmän toteamisen, viileän raportoinnin, kuin selvittelyjen linjoilla." "Irtonainen ote, hyvä sanankäyttö, kielivitsit ja taipumus myös mustan, absurdin huumorin suuntaan tuntuvat luontuvan erityisesti Aki Kaurismäelle", luonnehti Erkka Lehtola (Aamulehti 3.12.1983). "[- -] Tarina ei välttämättä ole kovin kantava, Dostojevskista huolimatta, mutta se kerrotaan hienolla visuaalisella tavalla. Ruokabaarit, matkustajakodit, poliisiasema, ankeat asuinsijat ja öiset kadut ovat tämän elokuvan alakuloisina näyttämöinä, mutta silti Rikos ja rangaistus ei ole nuhjaantunut tai valmiiksi kulunut elokuva. Siinä on komeata ja verevää tuoreutta, epäsentimentaalisen maailmankuvan taitavaa välittämistä katsojalle, joka alkaa äkkiä pitää Rikosta ja rangaistusta melko lailla ehyempänä kuin vaikkapa Arvottomia." Velipekka Makkonen (Filmihullu 2/1984) piti omaperäisen dramaturgian olennaisena tekijänä näyttelijäntyötä, "joka ei tässä elokuvassa ole pelkästään jokaisen näyttelijän henkilökohtaisista kyvyistä kiinni, vaan suunnitelmallisen, tiettyyn johdonmukaiseen elokuvailmaisuun pyrkivän ohjauksen tulosta. Samalla tavalla kuin dramaturgia ei tavoittele samastumista, ei myöskään näyttelijätyö pyri psykologiseen näköisyyteen, vaan moraalin ilmaisemiseen, ja se on aika ainutlaatuista suomalaisessa elokuvassa. [- -] Katsotaan kun Rahikainen ja Eeva ovat ensi kerran kahdestaan silmäkkäin konditoriassa: mikä tahtojen iskeytyminen vastakkain, mikä hurja tapahtuminen muutamassa monotonisesti lausutussa lauseessa." Vuoden 1987 televisioesityksen yhteydessä Timo Malmi (Ilta-Sanomat 5.10.1987) katsoi Rikoksen ja rangaistuksen olevan "jopa profeetallinen kuva 80-luvun Suomesta. Miten tässä koivistolaisessa mäskipallomaassa, jossa talousrikollisia armahdetaan vakaumuksellisimpien sodanvastustajien sijasta ja nuorista teatteriopiskelijoista tehdään suurimpia roistoja, voisi muuten nousta latteuden, tasapäisyyden ja epäoikeudenmukaisuuden yläpuolelle - kuin tekemällä rikoksen?" - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||
Rikos ja rangaistus oli Aki Kaurismäen ensimmäinen itsenäinen elokuva: hän oli ohjannut yhdessä veljensä Mika Kaurismäen kanssa rock-dokumentin Saimaa-ilmiö (1981) sekä toiminut käsikirjoittajana ja näyttelijänä veljensä ohjaamissa elokuvissa Valehtelija (1981) ja Arvottomat (1982). Varsinaisessa debyytissään 26-vuotias ohjaaja kävi käsiksi maailmankirjallisuuden klassikkoon, Dostojevskin romaaniin, joka oli sovitettu lukuisia kertoja elokuvaksi - esimerkiksi Venäjällä 1910 ja 1913, Saksassa 1923 Robert Wienen ohjaamana, Ranskassa 1935 Pierre Chenalin ja samana vuonna Yhdysvalloissa Josef von Sternbergin versioina. Neuvostoelokuvan tunnetuin Rikos ja rangaistus valmistui 1969 Lev Kulidzanovin ohjauksessa. 1950-luvulla Dostojevskin tarina synnytti hyvin vapaita nykyaikaisversioita, kuten Denis Sandersin Crime and Punishment USA / Varjoja auringossa (1958) tai Robert Bressonin Pickpocket / Taskuvaras (1959). Samassa hengessä Dostojevskia lähestyivät myös Aki Kaurismäki ja hänen käsikirjoittajakumppaninsa Pauli Pentti: tarinan runko on suomalaisessa elokuvasovituksessa jäljellä, mutta siirrettynä Kekkosen ajan Helsinkiin, kuten tekijät halusivat korostaa. Tapahtumia ja henkilöhahmoja on karsittu, samalla kun on kirjoitettu uusia ja osin yhdistettyjä henkilöitä. Tässä prosessissa myös temaattinen painopiste siirtyi "yli-ihmisfilosofian" ja kristillisen armon maailmasta periaatteelliseksi sosiaaliseksi vastalauseeksi. "Kysymyksessä on haaveellinen, kammottava, nykyaikainen rikos", elokuvan mainosesitteessä lainattiin Dostojevskia. "Se on luonteeltaan täysin sopusoinnussa meidän aikamme kanssa, jolloin ihmissydän on sumentunut, jolloin kuulee toistettavan lausepartta, jonka mukaan veri virvoittaa, jolloin elämänmukavuutta saarnataan ihmisen korkeimpana onnena." Aki Kaurismäen haastattelun 13.7.2001 mukaan hän suunnitteli aiheesta huumoripitoista versiota, jossa hän olisi itse näytellyt pääosan. Elokuvan taiteellisen vakavuuden vastapainoksi hän ohjasi seuraavaksi Calamari Unionin. Ennen kuin Aki Kaurismäki ja Pauli Pentti kävivät käsiksi Rikoksen ja rangaistuksen sovitukseen, he tekivät 93 -sivuisen käsikirjoituksen nimeltä Varjo Paratiisissa, joka kertoo Raskolnikov-hahmo Antti Rahikaisen vaiheista hänen päästyään vankilasta - siis siitä mihin Rikos ja rangaistus -elokuva päättyy. Lähes 70 000 katsojallaan Rikos ja rangaistus on Aki Kaurismäen elokuvista yksi menestyneimmistä Suomessa. - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||
1. Serenade Säv. ja san. Franz Schubert, sov. Pedro Hietanen Harri Marstio, laulu, ja Pedro's Heavy Gentlemen (off), kahteen kertaan, yht. 4' 25". Levytykset: Harri Marstio; Kerberos KES-158, 1983 ja Love Records LXCD-622, 1998. 2. Symphonie no. 5 d-Moll / Sinfonia nro 5 d-molli op. 47 Säv. Dmitri Šostakovitš Orkesteri (off, levysoitin ja off), kymmeneen kertaan, yht. 8' 40". Levytys: Subraphon ST-50423. 3. Iltarusko Säv. Kullervo Linna, san. Usko Kemppi, sov. Kaarlo Valkama Olavi Virta, laulu, ja Kullervo Linnan orkesteri (off), 2' 45". Levytys: Olavi Virta; Nor-disc NS-27, 1962. 4. Cadillac Säv., san. ja sov. The Renegades ja Vince Taylor Renegades (off, levysoitin), 0' 45". Levytys: The Renegades; Scandia KS-563, 1964. 5. L'accordioniste Säv. ja san. Michael Emer, sov. Pedro Hietanen Es. Harri Marstio, laulu, ja Pedro's Heavy Gentlemen (playback), 1' 55". Levytys: Harri Marstio; Kerberos KES-158, 1983. 6. Lover Man (Oh, Where Can You Be?) Säv. Jimmy Davis, san. Ram Ramirez, sov. James Sherman Billie Holiday, laulu, ja Toots Camarata and His Orchestra (off, levysoitin), 1' 15". Levytys: Billie Holiday; Decca Records 72404A, 10.4.1944. 7. Symphonie no. 11 g-Moll / Sinfonia nro 11 g-molli op. 103 Säv. Dmitri Šostakovitš Orkesteri (off), 4' 10". Levytys: Melodia 1968. 8. Le nozze di Figaro / Figaron häät Säv. Wolfgang Amadeus Mozart, libretto Lorenzo da Ponte Es. Heljä Angervo, Jorma Hynninen, Kari Kuoppa, Jaakko Ryhänen, Aino Takala, Taru Valjakka, Tapani Valtasaari ja Merja Wirkkala, laulu, ja Kansallisoopperan orkesteri, joht. Ari Angervo (100 %), 1' 05". 9. Love Her Madly Säv. ja san. Jim Morrison, sov. Mikko Syrjä - Martti Syrjä - Vesa Sytelä - Anssi Tikanmäki - Antti Tammilehto Studio Band (off, autoradio), 2' 00". Huomautuksia: Rahikaisen yrittäessä piilottaa todistusaineistoa kuullaan ortodoksista jumalanpalveluslaulua (off), 1' 50", tunnistamatonta jazzia (off), 0' 50", ja surf- / rautalankamusiikkia (off), 0' 20". Suomen Kansallisoopperan Figaron häät -katkelmissa (musiikkinumero 8), jotka on taltioitu oopperan II näytöksen XI kohtauksesta ja Finaalista, esiintyy II miehitys. Jussi Tapolan ohjauksen ensi-ilta oli 5.3.1983. - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||
Pirjo Luoma-aho, Antti Hytti, Eero Salmenhaara, Ari Kettunen, Kalevi Kannisto, Kalervo Katajavuori, Timo Rentola, Juha Roponen, Suomen elokuvasäätiö, Reppufilmi, Eppu Normaali, Grand Slam, Suomen kansallisooppera, Helsingin poliisilaitos, Helsingin kaupungin teurastamo, Helsingin keskusvankila, Jaakko Talaskivi, Raiku Kemppi, Jussi Tapola, Jouko Lumme, Jussi Olkinuora, Antero Honkanen, Antti Pakarinen, Matkustajakoti Irmala, Vallilan siirtolapuutarhayhdistys, Scan-Auto Oy, Oy Auto-Bil Ab, Orso, Vaakuna, Messenius |
||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||
|