Pessi ja Illusia
Pessi och Illusia (ruotsinkielinen nimi)
Pessi och Illusia (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Pessi and Illusia (englanninkielinen nimi)
Pessi et Illusia (ranskankielinen nimi)
Pessi und Illusia (saksankielinen nimi)
Finna-arvio
Pessi ja Illusia
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||
S |
||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||
Merivoimien sukeltajakurssi, Panssariprikaati, Rannikkojääkäripataljoona, Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti, Uudenmaan Prikaati<br /><br />Valokuvien kopiointi: Fineka
Merivoimien sukeltajakurssi, Panssariprikaati, Rannikkojääkäripataljoona, Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti, Uudenmaan Prikaati<br /><br />Valokuvien kopiointi: FinekaHae aiheistaKreditoimattomat
|
||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||
Syyskuu 1982 - heinäkuu 1983 - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||
Pessi ja Illusia sai pääosin kiittävän vastaanoton. H.E.:lle (Heikki Eteläpää, Uusi Suomi 9.1.1984) se oli "suuri suomalainen", joka jopa ylitti Ramses ja unet -elokuvan synnyttämät korkeat odotukset: "Kerrottavansa kaikkia tasoja Partanen hallitsee kädellä, jonka ote yhtäällä on luja ja varma, toisaalla runollisia arvoja hellästi hipaiseva. [- -] Ulkonaisesti -minuutithan silloin ovat mittana ja tässä niitä käytetään 77- Pessi ja Illusia on ehkä pieni elokuva. Sisäisiltä mitoiltaan, kerronnan hallinnaltaan, kerrontaan panostetuilta mielikuvituksen resursseiltaan, se on meillä kiistaton merkkitapaus." Näyttelijöitä kiitettiin yleisestikin, mutta monen kriitikon erityishuomio kiinnittyi Jorma Uotiseen. "Uotisen osuus elokuvassa on mahtava", ylisti Jarmo Valkola (Keskisuomalainen 15.1.1984). "Partanen on kietonut Ristilukin hahmoon valon ja varjon tanssit. Vertauskuvallinen pahuus onkin vain yksi ulottuvuus Ristilukin monisävyisessä hahmossa, joka Uotisen kimmoisan ja fantastisesti eläytyvän näyttelijätyön ansiosta saa suorastaan siivet alleen. Visuaalisesti elokuvan hienoimmat hetket koetaankin Ristilukin luolaan sijoittuvassa jaksossa, jossa Partanen on erikoispeilien ym. efektien avulla saanut Uotisen omaehtoisen maagisuuden taitavasti esille." "Partasen virheenä pitäisin modernin esineistön vyöryttämistä elokuvan reaalitodellisuuteen", huomautti Tapani Maskula (Turun Sanomat 13.1.1984, 24.12.1999) pääosin kiittävässä arvostelussaan, "sillä filminä Pessi ja Illusia menettää herkintä ainestaan kun se irroitetaan syntyvaiheittensa konkreettisesta uskottavuudesta. Neutraali, määrittelemätön sota-aika helikoptereineen ei edusta lainkaan historiallista todellisuutta ja satua syventävä kontrasti jää siten liian yleiseksi, vain viitteen asteelle." Pauli Pentin (Kansan Uutiset 7.1.1984) mielestä Pessi ja Illusia "liikkuu sangen kevyessä ja estetisoivassa äänilajissa. Ei tyrkytä mitään, ei selitä, ei syytä eikä edes kerro kunnolla minkäänlaista tarinaa. [- -] Ja kaikki tämä tekee Heikki Partasen Pessi ja Illusia -elokuvasta sangen kummallisen kokemuksen. Se ei ole elokuva aikuisille, koska siihen se on aivan liian naiivi, eikä myöskään elokuva lapsille, koska siihen se taas on aivan liian käsitteellinen." Rainer Panula (Lapin Kansa 25.4.1984) kysyi sen sijaan, "pitäisikö lapsille kaiken olla valmiiksi pureskeltua ja onko aikuisen aina helppo ymmärtää lapsen maailmaa? Jospa elämä ja maailma onkin monimutkainen ja arvoituksellinen. Jospa mielikuvitus ja yllätyksellisyys ovatkin ne asiat, joita siitä tulee etsiä." - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||
Yrjö Kokon (1903-1977) sodan aikana kirjoittama satu Pessi ja Illusia ilmestyi 1944 ja ehti 1982 kymmenenteen painokseensa. Jo 1952 Ahti Sonninen sävelsi aiheesta baletin, jonka Jack Witikka kaksi vuotta myöhemmin ohjasi tanssielokuvaksi Pessi ja Illusia. Heikki Partanen halusi toteuttaa Kokon satukirjan ensimmäisenä pitkänä elokuvanaan 1970-luvulla, mutta kirjailija vastusti hanketta, koska kyseessä oli hänen rakkain, henkilökohtaisin teoksensa. Kun Partanen kirjailijan kuoleman ja elokuvien Antti Puuhaara (1976) ja Ramses ja unet (1982) jälkeen kävi käsiksi aiheeseen, hän käytti myös Kokon muistelmateosta Sota ja satu (1964) saadakseen esiin haluamansa kolme tasoa: sodan, sadun ja luonnon eli realismin, fantasian ja biologian tasot. Nykyaikaisella sotakalustolla tähdennettiin sodan ajatonta luonnetta. "Ihminen ei tapa, sodi, jos hän uskoo peikkoihin ja keijukaisiin", kirjailija Erkki Mäkinen kertoi käsikirjoitustyönsä perusteista. "Peikot ja keijukaiset ovat ihmisen yhdysside metsään, luontoon. Usko peikkoihin ja keijukaisiin on uskoa siihen, että luonnossa on voimia, joita ihminen ei hallitse, joita pitää kunnioittaa, jonka tähden luontoa pitää kunnioittaa." Mäkinen ja Partanen tekivät aiheesta kumpikin omat käsikirjoitusversionsa, joiden pohjalta tamperelainen dramaturgi Jorma Kairimo muokkasi lopullisen kuvauskäsikirjoituksen - sitä ja dialogia muutettiin toki vielä kuvausvaiheessakin. Kuvaukset tapahtuivat neljänä vuodenaikana, kaikkiaan 62 päivänä. Pessin ja Illusian esittäjät Sami Kangas ja Annu Marttila löytyivät Helsingin Tanssiopistosta modernin tanssin luokalta. Jorma Uotisen tultua kiinnitetyksi Ristilukiksi rooli laajeni ja Uotinen myös suunnitteli oman koreografiansa. Pessi ja Illusia jäi Heikki Partasen (1942-1990) viimeiseksi pitkäksi elokuvaksi. Se sai neljä Jussi-patsasta ja voitti monia palkintoja kansainvälisillä elokuvajuhlilla. Hiirilapsia näyttelevät Eija Ahvon lapset Venla ja Joonas Vehniäinen tunnettiin myöhemmin näyttelijöinä Venla Saartamo ja Joonas Saartamo. Ensimmäisessä tarkastuksessa elokuva määrättiin kielletyksi alle 8-vuotiailta. Päivämäärällä 3.12.1984 annettu uusi tarkastuspäätös vapautti sen kokonaan lapsille sallituksi. - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||
1. Sången om korsspindeln / Korsspindeln / Laulu ristilukista / Ristilukki näytelmästä Kung Kristian II / Kuningas Kristian II op. 27 nro 4 Säv. Jean Sibelius, san. Adolf Paul, sov. Kari Rydman 1) Es. Annu Marttila, piano (playback), kahteen kertaan, yht. 2' 20". 2) Es. Riitta-Anneli Forss, laulu, ja Jarmo Savolainen, piano (playback), 0' 30". 2. "Pessi herää" Säv. ja sov. Kari Rydman Kari Rydmanin studio-orkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 2' 35". 3. "Päivänkorentojen tanssi" Säv. Kari Rydman, sov. Antti Hytti Kari Rydmanin studio-orkesteri (off), 1' 55". 4. "Ristilukki katkaisee siivet" Säv. ja sov. Kari Rydman Kari Rydmanin studio-orkesteri (off), 0' 55". 5. "Syksy" Säv. ja sov. Kari Rydman Kari Rydmanin studio-orkesteri (off), 0' 40". 6. "Ristilukki herää" Säv. ja sov. Kari Rydman Kari Rydmanin studio-orkesteri (off), 0' 15". 7. "Hiiri-isin kuolema" Säv. ja sov. Kari Rydman Kari Rydmanin studio-orkesteri (off), 0' 50". 8. "Martesin kuolema" Säv. ja sov. Antti Hytti Kari Rydmanin studio-orkesteri (off), 0' 15". 9. "Ristilukin luola" Säv. Kari Rydman, sov. Antti Hytti Kari Rydmanin studio-orkesteri (off), 4' 00". 10. Kukko ja kana Säv. ja san. trad., sov. Jukka Linkola Es. Eija Ahvo ja Sinikka Sokka, laulu, ja Jarmo Savolainen, piano (playback), 0' 25". 11. Put Your Head on My Shoulder Säv. ja san. Paul Anka, sov. Jukka Linkola Es. Eija Ahvo ja Sinikka Sokka, laulu, Pentti Lahti, saksofoni, ja Jarmo Savolainen, piano (playback), 1' 20". 12. "Uni ulkoa kysyvi unen poika porstuvasta --" Säv. ja san. trad. Es. Eija Ahvo, laulu (100 %), 1' 10". 13. "Illusia kohtaa isänsä" Säv. ja sov. Kari Rydman Kari Rydmanin studio-orkesteri (off), 1' 30". Huomautuksia: Musiikkinumerot 4, 6 ja 9 sisältävät sitaatteja Jean Sibeliuksen Ristilukista. Rabbe Smedlund laulahtaa "Talvi se pienet keijut tappaa --" (100 %), 0' 05". - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||
Komentaja Jukka Heinonen / Pääesikunta, Aste-Ura Oy, Elohopea-Filmi Oy, Helsingin Kangas- ja trikootehdas Oy, Iittalan Lasi / A. Ahlström Oy, Karhu-Titan Oy, Kirkkonummen kunta ja palokunta, Makrotalo Oy, Rakennuskunta Haka, Ruskeasuon Romu Oy, Risto Saari, Matti Savikari, R & R Selin Oy, Storno-radiopuhelimet, Tikkurilan väritehtaat Oy, Oy A. Tillander Ab, Oy Veho Ab, Oy Vendor Ab, Suomen puolustusvoimat, Suomen elokuvasäätiön tuotantotuki |
||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||
|