Runon kuningas ja muuttolintu
Skaldekonungen och flyttfågeln (ruotsinkielinen nimi)
Skaldekonungen och flyttfågeln (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Runeberg - Finlands Digterkonge (tanskankielinen nimi)
Runoilijakuninkaan rakkaus (työnimi)
Suuren runoilijan rakkaus (työnimi)
The King of Poets and the Bird of Passage (englanninkielinen käännösnimi)
Le Roi de la poésie et l'oiseau migrateur (ranskankielinen käännösnimi)
Dichterfürst und Zugvogel (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Runon kuningas ja muuttolintu
Toivo Särkän yhdessä Yrjö Nortan kanssa ohjaama historiallinen elämäkertaelokuva Runon kuningas ja muuttolintu (1940) pohjautuu Berta Edelfeltin teokseen. Vuosiin 1837-1848 sijoittuvassa filmatisoinnissa kuvataan Johan Ludvig Runebergin (Eino Kaipainen) vaiheita Porvoossa. Runoilija kaipaa innoittajaa, jonka löytää piispan perheeseen vieraaksi tulleesta Emilie Björksténistä (Ansa Ikonen). Nuoren kaunottaren ja naimisissa olevan kansallisrunoilijaan suhde herättää puheita ja pahennusta pikkukaupungin seurapiirissä.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
<u>Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä tai avustajia:</u> <br />P. Akimoff, Ida Appelberg, Ossi Korhonen, J. Käyhkö, Toivo Lehmus, J.L. Perrel, Ida Salmi, Mauno Tamminen, M.O. Turunen, Tuukkanen ,
<u>Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä tai avustajia:</u> <br />P. Akimoff, Ida Appelberg, Ossi Korhonen, J. Käyhkö, Toivo Lehmus, J.L. Perrel, Ida Salmi, Mauno Tamminen, M.O. Turunen, TuukkanenHae aiheista |
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
K. Hakosen kuljetusliikkeen miehiä (Lähde: SKF 2)<br /><br />Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä tai avustajia:<br />P. Akimoff, Ida Appelberg, Ossi Korhonen, J. Käyhkö, Toivo Lehmus, J.L. Perrel, Ida Salmi, Mauno Tamminen, M.O. Turunen, Tuukkanen (Lähde: SKF 2)
K. Hakosen kuljetusliikkeen miehiä (Lähde: SKF 2)<br /><br />Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä tai avustajia:<br />P. Akimoff, Ida Appelberg, Ossi Korhonen, J. Käyhkö, Toivo Lehmus, J.L. Perrel, Ida Salmi, Mauno Tamminen, M.O. Turunen, Tuukkanen (Lähde: SKF 2)Hae aiheistaKreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
14.7.1938 - kesä 1940 - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
"Suomalaista elokuvaa on onniteltava tänään sen suuren merkkipäivän johdosta", tervehti L. S. (Leo Schulgin, Helsingin Sanomat 6.10.1940) SF:n Runeberg-elokuvaa ja jatkoi: "Aivan varauksitta voidaan sanoa elokuvan olevan paras tähänastisista kotimaisista elokuvataiteen tuotteista. Eteemme avautuu valkokankaalla kokonainen aikakausi maamme sivistyselämästä [- -]. Elokuvaan on harvinaisella totuudenmukaisuudella vangittu sekä historialliset henkilöhahmot että syvää tunnelmaa uhkuva ajankuva arkineen ja juhlatanssiaisineen [- -]." "Mieluisa yllätys oli", koki P. T-vi (Paula Talaskivi, Ilta-Sanomat 8.10.1940), "että yhtiö oli valmistanut elokuvan harvinaisen suurella tunnon tarkkuudella ja huolella ja että tämän äärimmäisen vaativan sekä aran aiheen käsittelyssä koko ajan oli noudatettu kiitettävää arvokkuutta ja hienotunteisuutta. Niinpä tulokseksi olikin sitten saatu eräs SF:n tähänasti parhaista elokuvista. Rinnalle asettaisi näin äkkiä muistellen ehkä vain Seitsemän veljeksen elokuvasovituksen, jota lähinnä voinee Runeberg-filmin saavutuksiin verrata senkin vuoksi, että myös juuri siinä, kuten nyt tässäkin, aihepiiri ja sen kuvaaminen tarjosivat tavallista enemmän kompastusmahdollisuuksia ja työn tulokset sekä voitot muodostuivat näin ollen sitäkin arvokkaammiksi." "Skaldekonungen och flyttfågeln är ingen genial eller inspirerad film", arvioi B-s (Greta Brotherus, Svenska Pressen 8.10.1940), "men den tecknar miljö och tid på ett trovärdigt sätt, den är omsorgsfull och smakfull - med ett undantag: de båda kaptenerna [- -]. Det är den enda riktiga plumpen. Handlingen flyter lugnt och jämnt och om man också kan säga att Runebergs mångskiftande personlighet inte blir så fylligt tecknad som det hade varit möjligt, så är personkarakteristiken i stället redbar och väl avvägd. Elsa Soini och Toivo Särkkä ha all heder av sin filmskildring." "Toivo Särkän ohjaus ansaitsee yleensä täyden tunnustuksen", kiitti S. L. (Uusi Suomi 6.10.1940). "Nimenomaan alkupuolella elokuvassa tosin on katkelmallisuutta, ja paljon väitellyn suhteen kuvaaminen tahtoo joskus kallistua tavanomaiseen filmiromantiikkaan. Mutta yleissävy on koko ajan erinomainen. 1840-luvun Porvoon elämä esitetään suurella harrastuksella ja huolella, esim. Runebergin kotona pidettyjen kutsujen kuvaus tuntuu todella olevan kappale elokuvanauhalle kiinnitettyä kulttuurihistoriaa." "Kun todetaan Runeberg-elokuvan ajankuvallinen aitous, niin on puvusto-, lavastus- ym. seikkojakin tärkeämpänä mainittava valokuvaajan osuus", korosti Erve (Orvo Kärkönen, Aamulehti 7.10.1940). "Marius Raichi on valo ja varjorikkaalla kamerankäytöllään ollut illuusiota luovista tekijöistä ansiokkaimpia. Hänen huoltamanaan on sitäpaitsi kameraa luontevasti liikuteltu tavallisen kohtisuoran syvyysradan sivullakin. Elokuvassa on kohtauksia, joiden tehoa tuollainen kahleeton kamerankäyttö on nostanut tuntuvasti." "Näyttelijäsuoritukset olivat kauttaaltaan elokuvan henkeä ja korkeaa tasoa vastaavaa laatua", kirjasi L. S. näyttelijäarvioiden yleislinjan. "Eino Kaipainen luo Runebergistaan inhimillisesti ajattelevan ja tuntevan miehen, joka on samalla tietoinen suuresta runoilijatehtävästään. Hillitty, ennenkaikkea inhimillinen luonnekuva muodostui näyttelijälle suureksi voitoksi. Ansa Ikonen Emilie Björksténinä [- -] on parempi kuin koskaan. Herkkä ilmeily on edelleenkin nuoren näyttelijättären vahvimpia puolia. Samoin Laila Rihte tyttöosassaan saavutti tähänastisen suurimman voittonsa." Televisioesitysten aikoihin oltiin varauksellisempia. Vuonna 1978 Mauri Taviola (Helsingin Sanomat 24.3.1978) piti elokuvaa "kovin kultturellina, vaikka nykyisen katsannon mukaan melko epäuskottavana". "Sen hehkuttamaa isänmaallista paatosta ei henkeään haukkomatta niele", kirjoitti Arto Pajukallio (Katso 51—52/1990) kaksitoista vuotta myöhemmin ja koki, että "jälleen kerran perustuu elokuvan viihdyttävyys lumolle ajasta ja maailmasta, jota ei pelkästään tällaisena ole ollut olemassakaan". - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Runon kuningas ja muuttolintu oli Suomen Filmiteollisuuden siihenastisen historian pisimpään työstetty elokuva. T. J. Särkkä oli jo talvella 1937 tilannut kirjailija Elsa Soinilta elokuvakäsikirjoituksen, jonka aiheena oli kansallisrunoilija J. L. Runebergin kiistelty rakkaussuhde kauniiseen Emilie Björksténiin. Suhteesta oli tullut yleisemmin tunnettu Berta Edelfeltin julkaistua vuonna 1922 teoksen Ur en gammal dagbok / Vanhan päiväkirjan lehtiä, jonka pohjana oli Emilie Björksténin autenttinen päiväkirja. Särkän suunnitelma herätti tuoreeltaan vilkasta keskustelua. Vaikka hän Suomen Kinolehdessä 5/1937 asian julkistaessaan selitti Runeberg-elokuvan edustavan "meikäläisessä filmitaiteessa aivan uutta tyyppiä, kulttuurihistoriallista elokuvaa, jonka merkitys mannermaan ja Englannin elokuvatuotannolle on ollut perustavalaatuinen", sai hän luokseen Yliopiston professoreiden lähetystön, "jossa olivat mm. Yrjö Hirn ja J. V. Lehtonen. He jättivät minulle kirjelmän, jossa kaikkien hyvien voimien puolesta pyydettiin ja vannotettiin, ettei tätä elokuvaa tehtäisi eikä häpäistäisi kansallisrunoilijan mainetta. Sanoin heille, etten minä sitä häpäise, mutta kyllä minä tämän elokuvan teen." (T. J. Särkkä, Kinolehti 7/1965). Muut lähetystön jäsenet olivat professorit Otto Manninen ja O. Hj. Granfelt sekä tohtorit Aarne Anttila ja Eirik Hornborg. Kuvaustöiden käynnistyessä kesällä 1938 Porvoossa T. J. Särkkä vakuutti vielä uudelleen: "Me emme tavoittele sensatiota, vaan pyrkimyksemme on luoda todella ensimmäinen suomalainen kulttuurifilmi, jossa pieteettiä noudatetaan." Ja SF-Uutisissa 7/1939: "Kun tätä Runeberg-filmiä on nyt valmistettu kohta kolme vuotta, aikaa ja kustannuksia säästämättä, riittänee pelkästään työajan pituus osoittamaan, että SF on pyrkinyt täydelleen lunastamaan antamansa lupaukset." Pääosissa nähtiin Eino Kaipainen ja Ansa Ikonen, ensi kertaa yhdessä sitten vuoden 1937 Kuin uni ja varjo -elokuvan. Käsikirjoitus rajaa tarinan alkavaksi keväällä 1837 ja päättää sen Maamme-laulun ensiesitykseen Kumtähden kentällä 13.5.1848. Ohjaaja on lisännyt tarinaan ravintola "Säästöpankin" terassilla tapahtuvan johdannon ja muuttanut Stensböleen suuntautuvan rekiretken iltahuvitteluksi itse kartanossa. Ylipitkää tarinaa on kuvaus- ja leikkausvaiheessa monin paikoin lyhennelty - pituutta elokuvalla on silti 115 minuuttia. Erkki Eirton sukunimi on alkuteksteissä muodossa Eirtto. Kuvaustyöt saatiin päätökseen vasta kesällä 1940. Alkutekstit ilmoittavat ohjaajaksi vain Toivo Särkän, vaikka toisena ohjaajana vuoden 1938 ja seuraavan vuoden alkukuukausien kuvauksissa oli Yrjö Norta. Ensi-ilta oli alunperin määrätty marraskuun 19. päiväksi 1939 ja sitten vuoden 1939 viimeiseksi päiväksi, mutta epävakaiden olosuhteiden vuoksi se siirtyi lähes vuodella eteenpäin. Ensiesitys oli 6.10.1940 myös Porvoon Royalissa sekä Kotkassa peräti kahdessa teatterissa. Yleisömenestys oli vuoden 1940 paras. Maksavia katselijoita kertyi vuoden 1945 loppuun mennessä 576 473 henkeä, joista aikuisia 504 872 ja alennuslippulaisia 71 601. Elokuvasta tehtiin myös ruotsinkielinen versio, joka myytiin Ruotsiin sekä Tanskaan. Tukholmassa elokuvaa ei kuitenkaan esitetty, ja Kööpenhaminassa sen yleisönsuosio oli ensi-iltateatteri Palladiumissa teatterin kolmivuotisen historian heikoin. Tätä ruotsinkielistä versiota esitettiin myös Helsingissä. Suomessa elokuvaan liittyvä polemiikki käynnistyi uudelleen ensi-illan jälkeen ja jatkui sanomalehtien yleisönosastoissa vilkkaana puolesta ja vastaan parin kuukauden ajan. - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Alkusoitto Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 35". 2. Runebergille / Till Runeberg Säv. Martti Similä, san. Lars Stenbäck, suom. Uuno Kailas Es. vahvistettu mieskvartetti, laulu (100 %), kolmeen otteeseen, yht. 2' 10". 3. "Palovahtien laulu" Säv. ja san. trad. Es. kaksi "palovahtia", laulu (100 %), kahteen kertaan, yht. 0' 45". 4. Integer vitae Säv. Friedrich Ferdinand Fleming, san. Horatius (Quintus Horatius Flaccus) Es. "kimnasistit", laulu (100 %), 0' 10". 5. Andra sängen / Toinen laulu eepoksesta Kung Fjalar / Kuningas Fjalar Säv. Martti Similä, san. Johan Ludvig Runeberg, suom. tunnistamaton Es. Ansa Ikonen, laulu ja Unto Salminen, lausunta (playback, tunnistamattoman viulistin säestys ja Martti Similän pianosäestys), 1' 30". 6. Pozegnanie ojczyzny / Jäähyväiset isänmaalle / Oginskin poloneesi / Poloneesi a-molli Säv. Michal Kaleofas Oginski Martti Similä, piano (off), 0' 45". 7. "Katrilli" Säv. Martti Similä Martti Similä, piano (off), 2' 00". 8. "Franseesi" Säv. Martti Similä Martti Similä, piano (off), 0' 30". 9. Valssi Säv. Martti Similä Martti Similä, piano (off), 0' 40". 10. "Vain Sinä - Sinä yksin vaan - -" Säv. Martti Similä, san. tunnistamaton Ansa Ikonen, laulu (off, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 1' 00". 11. Svanen / Joutsen Säv. Martti Similä, san. Johan Ludvig Runeberg, suom. Kaarlo Forsman ja Elsa Soini 1) Es. Ansa Ikonen, laulu (playback, kitarasäestys), kahteen otteeseen, yht. 0' 50". 2) Es. Irja Elstelä, laulu (playback, tunnistamaton laulajatar), 0' 35". 12. "Virsi" Säv. Martti Similä Venni Kuosma, urut, ja Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 25". 13. "Taustamusiikki" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 45". 14. Vid brasan på magisterns kammare efter en stor middagsbjudning / Vaivu hiljaa hämyhetki Säv. ja san. Gunnar Wennerberg, mukaillen suom. Artur Siegberg Es. Gunnar Calenius ja Erkki Eirto, laulu sekä Martti Similä, piano (100 %), 2' 40". 15. Kamarimusiikki Säv. Martti Similä Tunnistamaton viulisti sekä Martti Similä, piano (off), 1' 10". 16. Vad jag är säll / Mua onnellista / Oon onnekas Säv. Martti Similä, san. Johan Ludvig Runeberg, suom. Kaarlo Forsman Es. Ansa Ikonen, laulu ja Martti Similä, piano (100 %, Helsingin Teatteriorkesterin jousien säestys), 1' 40". 17. Björneborgamas marsch / Porilaisten marssi Säv. Christian Fredric Kress, san. Johan Ludvig Runeberg, suom. Otto Manninen 1) Es. Ansa Ikonen, piano (playback, Martti Similä, piano), 0' 25". 2) Mieskuoro (off), 0' 15". 18. "Konserttimusiikki" Säv. Martti Similä Martti Similä, piano (off), 0' 50". 19. Menuetti oopperasta Don Giovanni Säv. Wolfgang Amadeus Mozart Martti Similä, piano (off), 1' 45". 20. Tiernapojat Säv. ja san. trad. Es. "tierna- ja tähtipojat", laulu (playback), 1' 15". 21. "Piirileikkilaulu" Säv. ja san. trad. Es. "rekiretkeläiset", laulu (100 %), 0' 30". 22. Fåfäng önskan / Turha toivotus / Turha toivo Säv. Martti Similä, san. Johan Ludvig Runeberg, suom. tunnistamaton 1) Es. Eino Kaipainen, lausunta (100 %) ja Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 00". 2) Es. Ansa Ikonen, laulu (playback, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 1' 35". 3) Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 30". 23. Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa Säv. trad. Es. "Kaartin soittokunta" (playback, Helsingin Teatteriorkesteri), 0' 20". 24. Suomis sång / Suomen laulu Säv. Fredrik Pacius, san. Emil von Qvanten, suom. Taavi Hahl Es. "ylioppilaat", laulu (playback, mieskuoro), 1' 10". 25. Gaudeamus igitur Säv. ja san. trad. Es. "ylioppilaat", laulu (playback, mieskuoro), 0' 35". 26. Vårt land / Maamme Säv. Fredrik Pacius, san. Johan Ludvig Runeberg, suom. Otto Manninen 1) Es. "ylioppilaat", laulu (playback, mieskuoro), 1' 10". 2) Sekakuoro ja Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 10". Huomautuksia: Joulurauhan julistuksesta ilmoittaa kaksi rumpalia (100 %), kahteen kertaan, yht. 0' 20". "Juhlijat" tanssivat musiikkinumeroiden 6, 7, 8, 9 ja 18 aikana. - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|