"Siinä minä taas olin, kauppaa tekemässä", aloittaa liikemies Kai Friman tutkiessaan saksalaisen myyjän esittelemiä mikropiirejä. "[- -] Nyt raha muuttui tavaraksi kuin sana lihaksi." Friman lähettää laukkunsa Moskovaan mutta lentää itse kotiinsa Helsinkiin.

Norjalainen Claire kutsuu Frimanin vappujuhliin ja esittelee hänet Charlie Montgomerylle, Yhdysvaltojen uudelle sotilasattasealle, jolla on määräys ampua alas "puna-sininen tähti" eli Friman. Charlie kyselee Frimanilta, montako kertaa tämä on käynyt Neuvostoliitossa.

Friman nauttii vappulounasta vanhempiensa, veljensä ja tämän vaimon kanssa. Isä vertaa liike-elämää sodankäyntiin.

Lontoossa Friman tekee kauppoja amerikkalaisen firman ja sen venäläissyntyisen johtajan kanssa, joka järjestää hänelle illaksi ja yöksi seuralaisen, Louisen.

Gottfried, Saksan liittotasavallan suurlähetystön kaupallinen neuvos, kyselee hänen venäläisestä ystävästään Sergeistä. Sergei on vastassa, kun Friman saapuu kauppamatkalle Moskovaan. Kauppaneuvottelujen jälkeen tuntematon nainen, Natasha, soittaa Frimanille ja ehdottaa tapaamista, joka johtaa yhteiseen yöhön. Seuraavaksi päiväksi Frimanille on järjestetty kohteliaisuusvierailu varaministerin luokse.

Helsingissä Claire esittelee Frimanille amerikkalaisen liikemiehen David Jordanin. Humalainen Claire sanoo lähtiessään Frimanin luota, että Charlie haluaa tavata tämän.

Sergei saapuu yllättäen Helsinkiin. Hän kertoo, että Moskova haluaa jouduttaa tilausta ja antaa Frimanille suuren summan rahaa.

Charlie järjestää Frimanille Savonlinnaan tapaamisen Jordanin kanssa. Ennen lähtöään Friman saa selville, ettei Jordanin edustamaa korporaatiota ole olemassakaan. Charlien mukaan se on kuitenkin kehittänyt uuden, aseisiin liittyvän tuotteen, jonka se haluaa markkinoille.

Lontoossa Friman huomaa yllätyksekseen, että amerikkalaisen firman johtaja on vaihtunut. Hän tunkeutuu uuden johtajan puheille vain kuullakseen, että kauppoja ei tulla tekemään hänen kanssaan vientirajoitusmääräysten vuoksi. Hän sopii tapaamisen Louisen kanssa, mutta tämä sanoo, ettei tiedä mitään johtajanvaihdoksesta. Matkalla Louisen luokse heidän taksinsa pysäytetään. Louise ammutaan, vaikka hän on mukana suunnitelmassa, ja Friman pakotetaan kävelemään jokeen ilman vaatteita. Hotellissa Friman huomaa, että häneltä on ryöstetty vain sellaisia papereita, joissa on hänen nimikirjoituksensa.

Palatessaan Suomeen Friman saa lehdistön kimppuunsa: hänen väitetään kaupanneen vientirajoitusten alaisia tuotteita Neuvostoliittoon. Isä kehottaa häntä kiistämään kaiken. Neuvostoliiton suurlähetystön edustajalta Friman saa kuulla, että Sergein antamat rahat olivat kipurahoja.

Friman näkee Yhdysvaltojen ulkoministeriön edustajan esittelevän televisiossa hänen allekirjoittamaansa paperia. "Kuvasta ei näkynyt, oliko se väärennetty hyvin", hän toteaa.

Humalainen Friman tulee sydänvikaan kuolleen veljensä hautajaisiin myöhässä. Kotona häntä odottaa aseistettu mies, joka pakottaa hänet mukaansa. Friman viedään neuvotteluhuoneeseen, ja hän kuulee Jordanilta menestyneensä hyvin vapaassa kilpailussa mutta olleensa väärällä puolella. Kun hänelle ehdotetaan entistä parempia kauppaehtoja ja tarjotaan sinetöivää kädenpuristusta, hän jää hymyillen katsomaan omaa kättään.

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.