Nuoria ihmisiä
Unga människor (ruotsinkielinen nimi)
Young People (englanninkielinen käännösnimi)
Jeunes gens (ranskankielinen käännösnimi)
Junge Menschen (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Nuoria ihmisiä
Ossi Elstelän ja Toivo Särkän ohjaama nuorisoelokuva Nuoria ihmisiä (1943) perustuu Mika Waltarin käsikirjoitukseen. 1940-luvun alkupuolelle sijoittuvassa tarinassa nuori keksijä Janne Kelo (Hannes Häyrinen) on yksinäinen. Hän rakastuu ihaniin tyttöihin, mutta ei saa tunteilleen vastakaikua. Sydänsurut ja epäonnistumiset vievät Jannen elämänhalun.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
7 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kuvausryhmän jäseniä: Nyman, Rissanen, Tiiainen
Kuvausryhmän jäseniä: Nyman, Rissanen, TiiainenHae aiheistaKreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kesä 1942 - talvi 1943 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
SF:n nuorisoelokuva ei tavannut arvostelijoilta vastakaikua. "On kuvaavaa Suomen Filmiteollisuudelle", aloitti T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 13.6.1943), "että kun se valmistaa elokuvan nuorista ihmisistä, se tehdään niin mauttomaksi, ettei sitä ainakaan soisi nuorison näkevän. Elokuva [- -] onkin lapsilta kielletty, mutta nuorisolta se pitäisi kieltää vielä ehdottomammin". Käsikirjoittajaakaan ei säästetty: "Korkeaksi Mika Waltari ei todellakaan arvioi elokuvayleisömme huumorintajua", päätteli O. V-hl (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 17.5.1943). "Elokuvaan [- -] on saatu tosin mahdutettua paljon asioita - vallan liikaakin - mutta paljon muuta siinä ei sitten olekaan varsinkaan huvittamisen kannalta, joka kuitenkin on elokuvan tarkoitus. Komiikka on kovin alkeellista, juoni täydellistä perustelematonta satua, ja henkilötyypit uskomattoman naiveja. Muutamia hauskoja välähdyksiä on - varsinkin filmin alkupuolella [- -] mutta sitten tapahtumien kehittely vaipuu auttamattoman latteaksi." "Mika Waltarilla on ilmeisesti hyvin surkeat käsitykset nykyisestä nuorisostamme", purki T. A. mieltään. "Poloinen nykyaikainen nuorisomme, joka kuvataan kevytmieliseksi, tyhmäksi, laiskaksi ja jonninjoutavaksi silloin kun se todellisuudessa saa ahertaa työleireillä hyvinkin uuvuttavissa ja sisua kysyvissä tehtävissä. Palkkioksi siitä sitä haukutaan lehdissä ja vielä lisäksi siitä tehdään surkea elokuva. Sen olisi syytä loukkaantua mokomasta kohtelusta." "Nå! sämre än fadäserna Lyckan rullar och August ordnar allt är nu Unga människor egentligen inte", sovitteli H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 7.6.1943). "Där finns åtminstone en tjusig rolltolkning. Hannes Häyrinens unga glop var en sällsynt fräsch och spontan tolkning, som man avnjöt med oblandad glädje." Helsingin ulkopuolisissa lehdissä oltiin myötämielisempiä. J-n (Savo 28.4.1943) arvioi: "Mika Waltarin aihe on siinä määrin 'kirjallinen', ettei se kaiketi joka suhteessa tyydytä sellaista katselijaa, joka odottaa elokuvalta kahden ihmisen kohtalontien yhtymistä onnelliseen loppuun, mutta niille, joille riittää vertauskuvallinen ja osaksi humoristinen elokuvatutkielma kevään vaikutuksista nuoriin ihmisiin, se tarjoaa mielenkiintoista katseltavaa. Filmin henkilökokoelma uusine nimineen on myös tutustumisen arvoinen, sillä näyttelijäin joukossa on useita lupaavia tulokkaita. Hannes Häyrinen, jonka entuudestaan tunnemme, suoriutuu hyvin miehisestä päätehtävästä, 'rakastavan hölmön' osasta." "Egentligen har komedin väl gjorts", katsoi H. E. (Åbo Underrättelser 29.4.1943), "främst med tanke på att låta ett antal ungdomar vid den filmskola, som Suomen Filmiteollisuus upprätthåller, få ett tillfälle att visa vad de gå för. Det måste också sägas att det i Unga människor finns ett absolut övervallande spelhumor och en spelglädje, som nästan avväpnar. Dessa ungdomar spela ut för fullt och njuta av att få agera inför kamera. Att rutinen och vanan sedan inte är så stor bekommer dem föga. De formligen sjunga ut sin sprudlande vitalitet och livsglädje." Vuoden 1981 tv-esityksen yhteydessä Pertti Lumirae (Suomen Sosialidemokraatti 6.5.1981) näki tarinassa "jonkinlaista sodanaikaista viehätystä" ja Sakari Toiviainen (Ilta-Sanomat 6.5.1981) oli erottavinaan, että "tiettyä raikkautta elokuvaan on kaikesta huolimatta tarttunut nuorekkaan esiintyjäkaartin, ennenkaikkea Hannes Häyrisen notkean ja paikoin aidosti hykerryttävän tulkinnan ansiosta". - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Elokuvan käsikirjoitus tilattiin Mika Waltarilta, joka laati sen nimenomaan Hannes Häyristä pääosaan ajatellen. Muissa tehtävissä kokeiltiin SF:n Filmikoulun kasvatteja, joista nähdään mm. Kyllikki Forssell, Regina Heinonen, Laila Jokimo, Teijo Joutsela, Mervi Järventaus, Liisa Peitsalo, Toini Vartiainen ja koulunjohtaja Aino Mattila. Ulkokuvat ohjasi kesällä ja syksyllä 1942 Toivo Särkkä, studiojaksot Ossi Elstelä talvella 1943. Valmiista elokuvasta jäi pois 45 kuvan eli 14 käsikirjoitussivun pituinen jakso, joka liittyi loppupuolen ravintolakohtaukseen: jaksossa tanssityttö ja vakooja seuraavat Jannea tämän laboratorioon, tyttö jää yöksi kiinni Jannen suunnittelemaan varasloukkuun ja vakooja joutuu Jannen vangiksi istuuduttuaan pahaa-aavistamatta "eroon asiakkaista" -tuoliin. Juonen kehittelyssä on tämän vuoksi selvästi havaittava aukko. Paulan osaan tuottaja T. J. Särkkä suunnitteli ensin Ulla Ilonaa, filmisankarin rooliin Leif Wageria, Untuvaisen isäksi Toppo Elonperää, Ajaxin omistajaksi Ossi Elstelää ja runoilijattareksi Mirjami Kuosmasta. Jannen erääseen repliikkiin Waltari on liittänyt moraalisen opetuksen. Päästyään laboratorio Ajaxin omistajan yhtiökumppaniksi Janne toteaa: "Rikkaus ei ole pääasia, vaan t y ö!" Elokuvassa mainostetaan tuotantoyhtiön omaa lehteä, SF-Uutisia, jonka kannessa nähdään "Raikku Rovio" kotimaisessa elokuvauutuudessa "Kuin varas yöllä". Tämän nimistä suomalaista elokuvaa ei ole tehty, mutta SF:n 1942 tuottama Uuteen elämään perustui ruotsalaiseen elokuvaan ...som en tjuv om natten. Mika Waltarin sukunimi on elokuvan alkuteksteissä muodossa Valtari ja Vittorio Mantovanin etunimi muodossa Wittorio. Nuoria ihmisiä aloitti teatterikierroksensa huhtikuun lopulla 1943, Helsingissä ensi-ilta oli kesäkuun alussa. Yleisömenestys oli yhdeksän suurimman kaupungin teatteriesityskertojen mukaan mitaten tuntuvasti vuoden keskitasoa heikompi. - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. "Ihmeellinen on tää elon retki, onni kulkee ohi joka hetki - -" Säv. ja sov. Martti Similä, san. Mika Waltari 1) Naisten lauluyhtye, Kaarlo Valkaman yhtyeen säestys (off), 0' 45". 2) Es. Liisa Peitsalo ja Hannes Häyrinen, laulu (playback, tunnistamaton laulajatar ja laulaja, Kaarlo Valkaman yhtyeen säestys), 1' 25". 3) Es. Hannes Häyrinen, hyräily ja laulu (100 %), kahteen kertaan, yht. 0' 15". 2. Tanssimusiikki 1 Säv. Tapio Ilomäki Harmonikka ja Kaarlo Valkaman yhtye (off, radio), 0' 25". 3. Barcarole operetista Les Contes d'Hoffmann / Hoffmannin kertomukset Säv. Jacques Offenbach, sov. Tapio Ilomäki Kaarlo Valkaman yhtye (off), 1' 45". 4. Laulu nuoruudelle / "Kelle laulaisin, mä kelle? Laulan laulun nuoruudelle! - -" Säv. Martti Similä, san. Mika Waltari, sov. Tapio Ilomäki Es. Olavi Virta, laulu ja kitara (playback, kitaristin ja Kaarlo Valkaman yhtyeen säestys), 1' 05". Levytys: Olavi Virta; ääniraidan uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 4 - Levytyksiä vuosilta 1943-1945; Artie Music AMCD 1039, 2012. 5. Valssi Säv. Tapio Ilomäki Kaarlo Valkaman yhtye (off), 2' 25". 6. Tanssimusiikki 2 Säv. Tapio Ilomäki Kaarlo Valkaman yhtye (off), 2' 00". 7. "Naisista en sano pahaa sanaa, enkä sitä uskaltaisikaan - -" Säv. Martti Similä, san. Mika Waltari, sov. Tapio Ilomäki Es. Matti Jurva, laulu, ja Kaarlo Valkaman yhtye (playback), 1' 00". 8. Cancan Säv. Tapio Ilomäki Kaarlo Valkaman yhtye (off), 1' 10". 9. Morgenstemning / Aamutunnelma näytelmämusiikista Peer Gynt, opus 46 Säv. Edvard Grieg, sov. Tapio Ilomäki Trumpetti ja pasuuna (off), 0' 55". Huomautuksia: Musiikin nro 1 aihe toistuu taustamusiikissa; kohdassa 1:2 kuuluu taustalla "Paulan isän" harjoittelu vetopasuunalla, kolmeen kertaan, yht. 0' 25", sekä itseään pianolla säestävän Aino Angerkosken lauluharjoittelu (playback ja off), 0' 25"; kohdassa 1:3 Hannes Häyrinen laulaa muun taustamusiikin päälle. Valssin (nro 5) ja Tanssimusiikki 2:n (nro 6) aikana "nuoriso" tanssii, Cancanin (nro 8) aikana esiintyy viisi tanssijatarta. Ravintolajaksossa on Tapio Ilomäen säveltämää ja Kaarlo Valkaman yhtyeen soittamaa, osittain tehostemusiikkia (off), kahteen kertaan, yht. 2' 10". - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|