Sinä olet kohtaloni
Du är mitt öde (ruotsinkielinen nimi)
Hän on sinun kohtalosi (työnimi)
You Are My Destiny (englanninkielinen käännösnimi)
Tu es mon destin (ranskankielinen käännösnimi)
Du bist mein Schicksal (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Sinä olet kohtaloni
Erkki Uotilan ja Yrjö Nortan ohjaamassa melodraamassa Sinä olet kohtaloni (1945) viulutaiteilija Eero Viidan (Erkki Uotila) vaimo Ruth (Mirjami Kuosmanen) on jättänyt miehensä, mutta haluaa palata takaisin. Eero ei enää rakasta puolisoaan ja torjuu tämän lähentelyt. Ruth ampuu miestään, joka joutuu sairaalaan. Eero kiintyy säestäjänsä Pallaksen (Sven Relander) oppilaaseen Marjaan (Aija Vilanto), mikä ajaa mustasukkaisen Ruthin äärimmäiseen tekoon.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
7 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Muut esiintyjät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Talvi 1944 - 16.3.1945 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Vuoden toinenkaan Fenno-Filmin elokuva ei saanut armoa arvostelijoiden silmissä. "Sinä olet kohtaloni on heikoimpia kotimaisia filmejä, mitä pitkään aikaan on nähty", aloitti S. S. (Salama Simonen, Uusi Suomi 26.3.1945). "'Kohtalokkaasta' nimestään huolimatta katsoja ei ole oikein selvillä siitä, onko tarkoituksena ollut saada aikaan farssi vai murhenäytelmä - missään tapauksessa ei siitä ole tullut kunnolla kumpaakaan. Kokonaisuus on jäänyt suurin piirtein seuranäyttämötasolle, eikä pari laadullista osasuoritusta ole kyennyt kokonaisuutta kohottamaan. Kolminkertainen työtaakka - käsikirjoitus, ohjaus ja miehinen pääosa - on käynyt Erkki Uotilalle ylivoimaiseksi, mistä ohjaus tuntuu kärsineen eniten." "Sinä olet kohtaloni on yhtiön uusi harha-askel, jonka myös hartaasti toivoo viimeiseksi", kirjoitti P. Ta-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 28.3.1945) valitettuaan ensin Fenno-Filmin "yllätyksellisen hyvän alun" jälkeen luisuneen kotimaisen elokuvan "surun lapseksi". "Se on peräti sotkuinen, epäloogillinen ja mauton sekoitus tragediaa, farssia ja kaikkea siltä väliltä, mutta vähiten sitä, mitä se lähinnä tarkoittaa olla, nimittäin psykologista draamaa." "Sen pitäisi jo nimensäkin perusteella kai olla lähinnä elokuvadraama, ja lisäksi vielä psykologinen sellainen", ajatteli myös T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 27.3.1945), "mutta siitä onkin sukeutunut merkillinen sillisalaatti, jossa vakavan, kohtalontuntuisuutta tavoittelevan rinnalla on farssimaista ilveilyä. Kohtalokkuutta on erikoisesti pyritty korostamaan vuoropuhelulla, mutta liiallinen jaarittelu rakkaudesta pilaa yrityksen ja tekee puolivillaisen vaikutuksen. Psykologisesti ihmiskuvaus on hatara ja sekava." "Under de nästan tio år jag skrivit om inhemsk film", antoi H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 26.3.1945) perspektiiviä, "kan jag inte påminna mig en så eländig filmsesong som denna. Under tider av krig och oro gjorde vi ju goda filmer. Att det nu produceras så mycken goja kan inte bero på annat än att man på vissa producenthåll försöker slå mynt på publikens godtrogenhet. En film som Du är mitt öde är helt enkelt en skandal; en skam för den firma som producerats den. Skall det fortsättas i samma stil, får nog den inhemska filmen snart slå igen portarna - det blir nog både andlig och materiell konkurs om publikens tålamod också i fortsättningen skall frestas på samma sätt." Erkki Uotilan urakka nähtiin "liian raskaana", mutta näyttelijänä hän sai myös tunnustusta: "Tosin on myönnettävä, että hän tällä kerralla näyttelee paremmin kuin koskaan aikaisemmin, ilmeilyssä on jotain sulavaa ja vivahdusrikkaampaa, jotain älyllisesti oikeata ja totta", arvioi T. A. ja niin ikään P. Ta-vi myönsi, että "näyttelijänä Uotila kyllä kuten aina on luonteva ja liioittelematon". Myös Sven Relander sai suorituksestaan puhtaat paperit, kun taas Mirjami Kuosmasta ei koettu eri syistä vakuuttavana. P. T-vi katsoi hänen hahmottelevan "ilmeisessä ohjauksen puutteessa naispääosan kovin karkein vedoin, yleensä yliampuen pahasti". S. S. epäili inspiraation puutetta ja T. A.:n mielestä "vaikutus jäi käsikirjoituksesta johtuen epämääräiseksi ja sekavaksi". - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Alkutekstien ja käsiohjelman mukaan elokuva perustuu L. Nummensalon aiheeseen; aihetta ei kuitenkaan ole onnistuttu jäljittämään. Kyseessä on ilmeisesti salanimi, jolla ei ole mitään yhteyttä isoonkyröläiseen kirjailijaan Matti Nummensaloon (1899 - 1988). Käsikirjoituksen teki ohjaaja Erkki Uotila, joka näyttelee myös miespääosan. Sinä olet kohtaloni -elokuvassa oli käytännössä Uotilan rinnalla ohjaajana myös Yrjö Norta. Jälkimmäistä ei kuitenkaan mainita elokuvan alkuteksteissä ohjaajana. Vuonna 1943 Uotila oli ohjannut Theodor Lutsin kanssa vakoiluaiheiset elokuvat Salainen ase ja Varjoja Kannaksella. Virolaissyntyinen Luts oli syksyllä 1944 internointia peläten poistunut salaa maasta, ja Sinä olet kohtaloni oli ensimmäinen hänen lähtönsä jälkeen Fenno-Filmissä aloitettu elokuva. Lavastaja Olavi Kaurin taiteilijanimen taakse kätkeytyi rakennusmestari ja -urakoitsija Olavi Kauriinvaha (1909 - 1967), joka aikaisemmin omalla nimellään oli lavastanut Valentin Vaalan elokuvan Kun isä tahtoo... (1935). Mirjami Kuosmasen erääseen roolipukuun sisältyy "avainsymboliikkaa": valkeassa puserossa suurikokoisia mustia nuottiavaimia ja mustassa puolihameessa vastaavasti valkoisia. Esko Sahan ja Emil Vinermon portieerilakeissa lukee Hotelli Rea - lakit lainattiin helsinkiläisen elokuvateatteri Rean vahtimestareilta. Rean omisti Fenno-Filmin toimitusjohtajan Emil Viljasen veli Hugo Viljanen. Elokuvan yleisömenestys jäi suurimpien kaupunkien teatteriesityskertojen mukaan laskien huomattavasti vuoden keskitasoa heikommaksi. Alhaisten tuotantokustannustensa ansiosta Sinä olet kohtaloni tuotti voittoa 18 562 mk. Elokuva sai ensiesityksensä televisiossa 27.9.2013. - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Violinkonzert e-Moll / Viulukonsertto e-molli, opus 64 Säv. Felix Mendelssohn-Bartholdy 1) Viulu ja orkesteri (off), neljätoista kertaa, yht. 16' 45". 2) Es. Erkki Uotila, viulu ja Aija Vilanto, piano (playback, tunnistamaton viulisti ja pianisti), 1' 20". 2. Danzas espanolas / Espanjalaisia tansseja, opus 37, Nro 5 e-molli (Andalucia) Säv. Enrique Granados y Campina, sov. Fritz Kreisler 1) Es. Erkki Uotila, viulu ja Sven Relander, piano (playback ja off, tunnistamaton viulisti ja pianisti), 4' 25". 2) Es. Erkki Uotila, viulu ja Aija Vilanto, piano (playback, tunnistamaton viulisti ja pianisti), 1' 30". 3. La donna é mobile / Nainen on häilyvä, aaria oopperasta Rigoletto Säv. Giuseppe Verdi, san. F. M. Piave Es. Esko Saha, laulu (100 %), 0' 10". 4. Je crois entendre en core / Nadirin romanssi oopperasta Les Pécheurs de perles / Helmenkalastajat Säv. Georges Bizet, san. Eugene Cormon ja Michel Carré Es. Esko Saha, laulu (100 %), 0' 10". 5. Meditaatio Säv. Pjotr Tshaikovski 1) Viulu ja piano (off), 1' 15". 2) Es. Erkki Uotila, viulu ja Sven Relander, piano (playback, tunnistamaton viulisti ja pianisti), 1' 05". 6. Impromptus, opus 90: Impromptu No 4 As-dur / nro 4 As-duuri (Allegretto) Säv. Franz Schubert 1) Es. Aija Vilanto, piano (playback, tunnistamaton pianisti), 1' 35". 2) Es. tunnistamaton nainen, piano (playback, tunnistamaton pianisti), 0' 55". 7. E luce van le stelle, Cavaradosin aaria oopperasta Tosca Säv. Giacomo Puccini, san. Victorien Sardou, Luigi Illica ja Giuseppe Giacosa Es. Esko Saha, laulu (100 %), 0' 10". 8. Klaviersonate cis-Moll, Nr 14 (Mondschein-Sonate) / Pianosonaatti cis-molli, nro 14 Kuutamosonaatti), opus 27:2, osa Presto agitato Säv. Ludwig van Beethoven Piano (off), 0' 35". 9. Rakkauden tuli palaa Säv. ja san. trad., sov. Tapio Ilomäki Es. Esko Saha, laulu ja piano (playback, pianosäestys), 0' 50". 10. Juna kiitää ohitse Säv. Oskar Merikanto Es. tunnistamaton tyttö (100 %), 0' 25". 11 . "Syntymäpäivälaulu" ("Ja me sinua onnittelemme ") Säv. ja san. Tapio Ilomäki Es. "syntymäpäivävieraat", laulu ja tunnistamaton pianisti (playback), 0' 20". 12. An der schönen blauen Donau / Tonava kaunoinen Säv. Johann Strauss nuorempi Es. Sven Relander, piano (playback, tunnistamaton pianisti), 1' 00". 13. Valssi Säv. tunnistamaton Piano (off), 0' 35". Huomautuksia: Teostolla on merkinnät vain erillisistä sävellyksistä, ei taustamusiikista. Esko Saha kokeilee ääntään laulamalla skaaloja (100 %), 0' 05". Erkki Uotila harjoittelee viululla (100 %), 0' 10". Sven Relander hyräilee (100 %), 0' 05". "Syntymäpäivävieraat" tanssivat sävellysten nro 11 ja 12 aikana. - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |