Pikku-Matti maailmalla
Pikku-Matti i vida världen (ruotsinkielinen nimi)
Little Matti Out in the Wide World (englanninkielinen käännösnimi)
Le Petit Matti dans le vaste monde (ranskankielinen käännösnimi)
Klein Matti in der Welt (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Pikku-Matti maailmalla
Suomen Filmiteollisuuden tuottama, Edvin Laineen ohjaama ja Toivo Kauppisen käsikirjoittama yhteiskunnallinen draama Pikku-Matti maailmalla (1947) toteutettiin yhteistyössä Oy Alkoholiliike Ab:n elokuvatoimikunnan kanssa. Maalla mummonsa (Laina Hirvipohja) kanssa elänyt Pikku-Matti (Veli-Matti) lähtee Helsinkiin etsimään kadonnutta äitiään Kerttua (Ansa Ikonen). Kaupungissa hän saa avukseen asunnottoman ja juopon taiteilijan Taneli Parman (Joel Rinne) sekä alkoholisoituneen tätinsä (Siiri Angerkoski) kanssa elävän Salme-tytön (Ritva-Leena).
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
7 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Avustajat
Kreditoimattomia tunnistamattomia sivuosien näyttelijöitä tai avustajia:<br />Lauri Leino, Evald Terho ,
Kreditoimattomia tunnistamattomia sivuosien näyttelijöitä tai avustajia:<br />Lauri Leino, Evald TerhoHae aiheista |
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Alkukesä 1947 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
"Erikoisuudella tai uutuudella ei tätä Toivo Kauppisen filmitarinaa ole pilattu", luonnehti T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 10.8.1947) SF:n uutta lapsielokuvaa arvostelujen yleislinjan mukaisesti, "mutta se on omalla tavallaan herttainen, vaikka tosin samalla aika sentimentaalinen ja naiivi." "Pikku-Matti maailmalla on hyvin tervehenkinen elokuva, missä havainnollisesti saarnataan viinaa ja maaltapakoa vastaan", tiivisti Ra. H. (Raoul af Hällström, Uusi Suomi 3.8.1947). "Sen on ohjannut Edvin Laine tasaisesti ja rutinoidusti, vaikkakaan ei mitään erikoista filmillistä innoitusta ole havaittavissa. Naiivintuntuinen juoni on kerrottu asiallisesti ja paikoitellen hauskastikin, vaikka siinä välissä ollaan kyllä reilusti sentimentaalisiakin." "Filmi on varsin onnistunut ns. koko perheen kuva", arvioi E-M (Ilta-Sanomat 4.8.1947), "jolla on yhtä ja toista sanottavaa aikuisillekin, mutta ei myöskään jätä lapsia ikävystyneiksi. Pikku-Matin lapsensuulla käydään siinä propaganda-sotaa 'viinamatoa' vastaan aiheen sipaistessa myös sosiaalisia ongelmia." "Nämä tarkoituksellisuudet on kuitenkin sulatettu niin loogisesti ja taitavasti juoneen, etteivät ne lainkaan häiritse", kiitti O. V-jä (Olavi Veistäjä, Aamulehti 3.8.1947), "joten tuloksena on tehokasta ja vaikuttavaa yhteiskunnallista propagandaa. Kun lisäksi melko suppean juonen puitteissa viljellään runsaasti valoisaa huumoria eikä tunteikkuuttakaan ole unohdettu, on Pikku-Matti maailmalla todellinen koko perheen elokuva, puhdashenkinen ja hupaisa." Kaikki eivät olleet yhtä innostuneita. "Rehtiotteinen Edvin Laine", kirjoitti P. Ta-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 19.8.1947), "on tällä kertaa tahtonut ennen kaikkea kolkutella vaikuttavin esimerkein holtittomien lasten vanhempien omiatuntoja, kaikessa sovussa viilentää viinahampaan kolotusta ja muutenkin kertoa kaikenlaista kilttiä ja liikuttavaa, joka näyttikin siellä täällä niiskuttavan herkkähenkisiä naisia ja näinollen kaikesta päättäen täyttää hyvän tarkoituksensa. Silloin tällöin tuntuu tosin siltä, että perusteluja pitäisi siellä täällä yhdelle ja toiselle asialle olla." Vielä ankarampaa kritiikki oli vasemmistolehdissä. "Suomen Filmiteollisuus on ilmeisesti tuumiskellut valmistaa lapsifilmin", arveli I. U. (Irina Uvalmo, Työkansan Sanomat 3.8.1947), "mutta sitten kai se on päättänyt antaa aikuisillekin jotakin ja tehnyt kompromissin valmistamalla elokuvan Pikku-Matti maailmalla sekä lapsia että aikuisia varten. Katsojat saavatkin sitten nähdä sellaista sekasotkua, jota harvoin löytyy. Aikuisia raahataan melkein puolet matkaa pyhäkoulutunnelmassa ja lapset viedään melkein bordellin ovelle asti." Vapaan Sanan H. Lwg (Harry Lewing, 4.8.1947) säesti kiitettyään elokuvaa aluksi "mieltä lämmittäväksi": "Jos etevän koululaisen raittiuskirjoitukseen, jonka tapainen tämän filmin hyvä alkupuoli on, halutaan lisätä katunaisen filosofiaa, niin se vaatii tarkkaa harkintaa ja pettämätöntä tyylivaistoa. Jos on hatullinen vaahtokermaa sekä hatullinen lantaa, ja lyö nämä yhteen, niin on kaksi hatullista lantaa. Tämä on sangen vanha totuus, jota filmimiehemme eivät nähtävästi vieläkään ole oppineet." "Hur kan man överhuvudtaget vara så grov, överdriven, tarvlig och fantasilös som i denna film, som dock vänder sig till en barnkär publik?", päätti T. O. (Nya Pressen 4.8.1947) lyhyen teilauksensa. Aikuisnäyttelijöitä kiiteltiin, mutta Veli-Matti ei enää herättänyt varauksetonta ihastusta. "Veli-Matti oli entinen herttainen poikalapsi", koki T. A., "vaikka tosin tällä kerralla toisinaan liian tunteellinen, ellei suorastaan imelä". "Vahinko vain, että hän näyttää saavan jo hiukan liikaakin ilmeitä", katsoi E-M, "jotka paikoitellen pyrkivät esiintymään liioiteltuina." - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Elokuva perustuu Toivo Kauppisen (Topias) alkuperäiskäsikirjoitukseen, jota monistamisen jälkeen on vielä muutettu ja muokattu. Mm. lauluja on vaihdettu ja lisätty ja alkoholistihuoltolaan kirjoitettu luentojakso vaihdettu laitoksen johtajattaren ja Olga Rantasen väliseksi keskusteluksi. Alkoholiliikkeen elokuvatoimikunta hyväksyi sisällön ja rahoitti elokuvan osittain. Muita Alkon rahoittamia pitkiä näytelmäelokuvia ovat Risto Orkon Ja alla oli Tulinen järvi (1937), Teuvo Tulion Olet mennyt minun vereeni (1956) sekä Jack Witikan Mies tältä tähdeltä (1958). Alkuteksteissä mainittu Laina Hirvipohja tunnettiin paremminkin sukunimellä Laine. Väinö Luutonen oli elokuvissa harvoin nähty tamperelaisnäyttelijä. Ritva-Leenan oikea nimi oli Ritva Mirjami Åberg. Hän oli jo esiintynyt elokuvassa Nokea ja kultaa (1945). Tommi Rinteellä oli Pikku-Matti maailmalla -elokuvassa ensimmäinen hieman suurempi osa ja Veikko Linnalla pieni kaksoisrooli. Elokuvan yleisömenestys oli suurimpien kaupunkien teatteriesityskertojen mukaan laskien vuoden 1947 uutuuksista paras, mikä johtui monista myöhemmistäkin lastennäytöksistä. - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Alkusoitto Säv. ja sov. Heikki Aaltoila Orkesteri (off), 2' 20". 2. "Ja sehän se on poika, joka onnenpyörää elämäntietänsä hyrryttää - -" Säv. Heikki Aaltoila, san. Toivo Kauppinen 1) Es. Veli-Matti Kaitala, laulu (playback), kahteen kertaan, yht. 1' 10". 2) Es. Väinö Luutonen, laulu (playback), 0' 15". 3. "Ja haavan oksalla kukkui käki, kun minun silmäni heilin näki - -" Säv. Heikki Aaltoila, san. Toivo Kauppinen Es. Veli-Matti Kaitala, laulu (playback), 0' 55". 4. Lännen lokari Säv. ja san. Hiski Salomaa Es. Tarmo Manni, laulu (100 %), 0' 25". Levytys: Hiski Salomaa, säest. Wäinö Kauppi; Columbia DI-163, 1.6.1930. 5. Täällä Pohjantähden alla Säv. trad., san. Jaakko Juteini Es. Veli-Matti Kaitala, laulu (100 %), 1' 20". 6. "Laikka pyörii, veitsen hioo, kiekko pyörii, puukon teroo - -" Säv. Heikki Altoila, san. Toivo Kauppinen 1) Es. Veli-Matti Kaitala ja Joel Rinne, laulu (playback), kahteen kertaan, yht. 2' 10". 2) Es. Joel Rinne, laulu (playback ja 100 %), kahteen kertaan, yht. 0' 30". 3) Es. Veli-Matti Kaitala ja Joel Rinne, laulu (100 %), 0' 15". 7. "Kahvimylly värisee, pavut hienoiks' jauhaa - -" Säv. Heikki Aaltoila, san. tunnistamaton Es. Veli-Matti Kaitala, laulu (100 %), 0' 50". 8. The Last Rose of Summer / Kesän viime kukka Säv. trad. irlantilainen Es. Siiri Angerkoski, laulu (100 %), 0' 25". 9. "Ja tytölleni minä laulan tän ehtoolaulun aitanrapulta - -" Säv. Heikki Aaltoila, san. Toivo Kauppinen Es. Veli-Matti Kaitala, laulu ja kitara (playback, kitarasäestys), 1' 00". Huomautuksia: Alkusoiton (nro 1) teemana on Lasse liten / Pikku Lauri, säv. Sophie Lithenius. Veli-Matti Kaitala ja Joel Rinne viheltelevät (100 %), 0' 05". Musiikkinumero 6 on myös taustamusiikin aiheena. Siiri Angerkoski on laulavinaan ooppera-aariaa (100 % ja off), 0' 35", sekä esittää repliikkinsä puhelauluna (100 %), neljään otteeseen, yht. 0' 45". - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|