Paha maa
Fruset land (ruotsinkielinen nimi)
Fruset land (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Frozen Land (englanninkielinen nimi)
Eisiges Land (saksankielinen televisioesitysnimi)
Permafrost (norjankielinen festivaalinimi)
Terra Congelada (portugalinkielinen nimi)
Kraina mrozu (puolankielinen festivaalinimi)
Jumalat ei pelaa noppaa (työnimi)
Kassan kautta (työnimi)
Finna-arvio
Paha maa
Aku Louhimiehen ohjaama ja yhdessä Paavo Westerbergin ja Jari Rantalan kanssa käsikirjoittama Paha maa (2005) on synkkäsävyinen rikosdraama. Elokuvan lomittaiset episodit muodostavat kudelman, jossa väärennetyn rahan muodossa kiertämään pantu paha muuttaa julmalla ja peruuttamattomalla tavalla tarinan henkilöiden elämän. Elokuva perustuu Leo Tolstoin novelliin Väärennetty korkolippu, ja tarinan väliotsikot kulkevat Eppu Normaalin kappaleen Murheellisten laulujen maan mukaan: työttömyys, viina, kirves, perhe, lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||
K15 |
||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Avustajat
Helsingin Työttömät ry, Järvenpään Mieslaulajat, Helsingin Uusi yhteiskoulu, Stadia, Bandy2000 / Eeva Salminen, Etelä-Sipoon Ns, Koivukylän Työttömät, Vantaan Työttömät, Poliisilaulajat, Reipas Irma, Toukolan Teräs, Snellman-korkeakoulu, Päiväkoti Runo, Karjalainen Näyttämö, Kallion lukio, Helsingin kuvataidelukio, Töölön yhteiskoulu, Helsingin palvelualojen oppilaitos, Tomi Jokivalli, Tomi Merilä, Tuikku Kaimio, Henriikka Hemmi ,
Helsingin Työttömät ry, Järvenpään Mieslaulajat, Helsingin Uusi yhteiskoulu, Stadia, Bandy2000 / Eeva Salminen, Etelä-Sipoon Ns, Koivukylän Työttömät, Vantaan Työttömät, Poliisilaulajat, Reipas Irma, Toukolan Teräs, Snellman-korkeakoulu, Päiväkoti Runo, Karjalainen Näyttämö, Kallion lukio, Helsingin kuvataidelukio, Töölön yhteiskoulu, Helsingin palvelualojen oppilaitos, Tomi Jokivalli, Tomi Merilä, Tuikku Kaimio, Henriikka HemmiHae aiheista |
||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||
Helmi- ja maaliskuu 2004 |
||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||
Kunnianhimoinen ja armoton läpileikkaus nyky-Suomesta teki vaikutuksen. ”Paha maa osoittautuu poikkeuksellisen uhkarohkeaksi teokseksi koettaessaan piirtää suomalaisesta nykypäivästä normaalia kiiltokuvaa rujomman freskon ja vetää siitä syy-yhteyksiä kansakunnan kahtiajakautumiseen”, arvosti Tapani Maskula (Turun Sanomat 15.1.2005) harvinaista kollektiivisen pahoinvoinnin kuvausta. ”Pahan maan synkkäsävyinen realismi on rehevämpää ja uskottavampaa kuin television suoltama laimean lattea sarjatodellisuus. Teoksen karhea ulkokuori tukee luontevasti sisäkkäin uppoutuvien episodien painostavaa alakuloa ja henkilöiden mykkää juroutta arvomaailmassa, jossa perikato vaanii alati nurkan takana. Lievästä tyhjäkäynnistä ja muutamasta kaupallisesta myönnytyksestään huolimatta Paha maa peilaa vahvasti juhlapuheissa tai trendiviihteessä laiminlyötyä tylyä suomalaisuutta. Sen myötä Aku Louhimies suorittaa aivan uudenlaisen aluevaltauksen tämän vuosikymmenen kotimaiseen elokuvaan.” ”Komediallisista tai pikemminkin tragikoomisista aineksistaan huolimatta Paha maa on elokuvallinen ruumissaatto, joka syvästä ja synkeästä suomalaisesta melankolisuudestaan huolimatta tuo väistämättä mieleen jopa Kieslowskin Kymmenen käskyä -elokuvasarjan”, linkitti Antti Lindqvist (TV-maailma 2/2005). Kyse oli ”todella vakavasti otettavasta, vain muutamia selitteleviä, ylikorostettuja otoksia sisältävästä taideluomasta, joka ravistelee rohkeudellaan ja jää kytemään tajunnan pohjamujuihin pitkiksi ajoiksi.” Suominäkyä synkäksi ja komeaksi luonnehtineen Helena Yläsen (Helsingin Sanomat Nyt-liite 2/2005) mielestä ”Pahassa maassa ei ole oikeastaan mitään hauskaa. Ei sovittavaa hymyä, ei juuri mustaa huumoriakaan. Dialogi on välillä loistavaa, mutta ei sillekään oikein osaa nauraa.” Silti paikoin jopa vanhatestamentillisen totisen elokuvan ”kerronta ei ole sitä, mitä suomalaiselta totisuudelta on tottunut odottamaan. Poissa ovat pysähtynyt tuijottelu ja ahdistuksen hyhmäkimpaleet. Kaikessa kauheudessaan tarina etenee melkein kevyesti.” ”Minne se ohjaajan lupaama anteeksianto jäi?”, kyseli otsikossaan Markus Määttänen (Aamulehti 14.1.2005), jolle elokuvakokemus oli julmuudessaan, tylyydessään ja armottomuudessaankin katarttinen. ”Toivoa elokuvassa on ehkä hitunen, mutta armoa ja anteeksiantoa? Niiden havaitsemiseksi katsojan pitäisi olla vähintäänkin enkeli.” Tolstoin novellin eetosta etsinyt Ywe Jalander (Suomen Kuvalehti 9/2005) joutuikin pettymään. ”Tolstoin tarinassa kiinnostaa tarkka ja vakuuttava ihmisten mielenliikkeiden kuvaus, joka edeltää heidän ratkaisujaan. Kun elokuva rakentuu toiminnalle ja ulkopuoliselle tarkkailulle, ei tulos ole kovin uskottava. [- -] Pahasta maasta jää tyhjä olo.” ”Kauttaaltaan komeata työtä tekevän näyttelijäkaartin kirkkaimpiin ja riipaisevimpiin tulkintoihin yltävät Sulevi Peltola traagisena pölynimurikauppiaana, Matleena Kuusniemi kovia kokevana poliisina ja Petteri Summanen hänen miehenään. Mikko Leppilampi tekee toistaiseksi kypsimmän roolityönsä oman idealisminsa harhauttamana nuorukaisena”, kiitti Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 14.1.2005) roolisuorituksia. ”Elokuva on kuvattu ja leikattu näyttelijöitä tukien”, totesi puolestaan Helena Ylänen. ”Kuvaaja Rauno Ronkainen ja leikkaaja Samu Heikkilä olivat mukana myös tv-sarjassa Irtiottoja, joka on nyt helppo nähdä porttina Pahaan maahan. Erityisen hieno on Janne Laineen, Kirka Sainion ja Samu Heikkilän luoma hiljainen ja hienovarainen äänimaailma. Musiikkia käytetään miltei pelkkänä tehosteena.” Neljä tähteä antanut Pekka Joutlahti (Uutislehti 100 14.1.2005) piti tyylirikkona sitä, että sponsoriksi on otettu kotimainen olutmerkki. |
||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||
Ohjaaja-käsikirjoittaja Aku Louhimies (s. 1968) valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen laitokselta vuonna 2000. Hän on lisäksi opiskellut Teatterikorkeakoulussa ohjauksen ja dramaturgian laitoksella. Taideteollisen korkeakoulun diplomityönään hän ohjasi menestyselokuvan Levottomat (2000). Elokuvansa Kuutamolla (2002) Louhimies teki Katja Kallion romaanista. Hän on ohjannut myös lyhytelokuvia ja televisiosarjoja, mm. palkintoja keränneen sarjan Irtiottoja (2003). Louhimies sai elokuvataiteen kolmivuotisen taiteilija-apurahan ja Suomen Elokuvaohjaajaliitto ry:n (SELO) Vuoden elokuvaohjaaja -palkinnon vuonna 2004. Louhimiehen seuraavan elokuvan Paha maa (2005) tarinan pohja on Leo Tolstoin novellista Väärennetty korkolippu (1904), joka on suomennettu ensi kerran vuonna 1911. Elokuvassa onnettomuuksien kierteen käynnistää korkolipun sijaan väärennetty 500 euron seteli. Ketjureaktiossa paha synnyttää aina lisää pahaa kuin kaatuvien dominonappuloiden rivistö. Tolstoin novellissa hyvä ihminen katkaisee ketjun panemalla hyvän kiertämään. Käsikirjoittaja Paavo Westerbergin haastattelun mukaan (Karjalainen 11.1.2005) elokuvan tarinan rakenne löytyi Eppu Normaalin vuonna 1982 julkaistusta laulusta Murheellisten laulujen maa. Pahan maan tapahtumat sijoittuvat tsaarinajan Venäjän sijaan nyky-Suomeen. Elokuvan seitsemän päähenkilöä ovat elämässään vaikeisiin tilanteisiin joutuvia tavallisia ihmisiä. Loppuratkaisussa annetaan silti toivoa. Aku Louhimiehen TV-Maailmalle 2/2005 antaman haastattelun mukaan elokuvassa ”ennen muuta on kysymys armosta ja anteeksiantamisen vaikeudesta.” Elokuva on kuvattu high definition –videolla ja editoitu digitaalisesti. Tuottaja Markus Selin ja ohjaaja Louhimies kävivät julkisuudessa kiistaa kummalla on oikeus elokuvan lopullisen leikkausversion laatimiseen. Kiista päättyi kuitenkin sovintoon. Paha maa sai kahdeksan Jussi-patsasta eli parhaan elokuvan, ohjauksen, käsikirjoituksen, äänisuunnittelun, leikkauksen, pukusuunnittelun sekä mies- ja naissivuosien palkinnot. Louhimies sai Viitasaaren elokuvaviikon kunniakirjan ohjauksesta ja käsikirjoituksesta. Elokuvan tekijöistä saivat valtionpalkinnon työryhmänä leikkaaja Samu Heikkilä, ohjaaja Aku Louhimies ja kuvaaja Rauno Ronkainen. Valtionpalkinnon perusteena mainittiin myös televisiosarja Irtiottoja. Elokuva Paha maa palkittiin myös lukuisilla ulkomaisilla elokuvafestivaaleilla, mm. Göteborgissa ja Bergenissä. |
||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||
Sinisiä rappuja ja punaisia hintalappuja Steen1: Salaliittoteoria CD 6430012730123 (MONSP012) Embrace Dj Orkidea Lumottu maa Säv. Casimir Edelmann, san.Kerttu Mustonen Esittäjä Eero Wäre Warner/Chappell Music Finland Oy Virsi 631a ("Oi Herra, jos mä matkamies maan) Säv. Mikael Nyberg, san. Wilhelmi Malmivaara |
||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||
Sinebrychoff / Panu Vuorimaa, Riku Kuvaja, Pena Vuorisalo, Teemu Tommila; Radio City / Karoliina Puntanen, Jussi Suvanto; Lataamo / Wille Niinistö; Pyrollpap / Kari Mikkola; HP / Tuuka Tuomisto<br /><br />Markku Varhela, Antti Jokinen, L´Oréal, Volyme, iittala oy ab, iVANAhelsinki, Emporium, Turvakolmio, Lauritzon´s, Rittal Oy, Boknäs, Lundia Oy, Kuvataideakatemia, Adidas, Quicksilver, Pepe Jeans, Taidehallin Klubi / Era Lahti, Angel Films, HD-Post, SoundeFilm, SysOpen Oyj / Kasperi Launis, Helsingin Seurakuntayhtymä, Helsinki Club / Niko, Brandt Oy / Honda, Tomi Aranko Oy, Timo Keinänen, Cronvall Oy, Itäkeskuksen Poliisi / Sakari Löytönen, Vuotekno Oy, Helsingin Liikennelaitos, Helsingin Satama, Jaguar / Ismo Pohjonen, Leppävaaran VPK / J-P Pesonen, Sara Melleri, Auni Tuovinen, Pentti Kärkkäinen <br /><br />Leo Tolstoi, Eppu Normaali, Katju Aro, Antti Karumo, Outi Nyytäjä, Pentti Linkola, Nauru, Eero ja Perttu, Jari, Ella, isä, Laura, Kukka, Eemeli ja Alma |
||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||
|