Talvisota
Vinterkriget (ruotsinkielinen nimi)
Vinterkriget (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
The Winter War (englanninkielinen nimi)
La Guerre d'hiver (ranskankielinen nimi)
Winterkrieg (saksankielinen nimi)
Talvesõda (vironkielinen nimi)
Finna-arvio
Talvisota
Pekka Parikan ohjaama ja Marko Röhrin tuottama sotaelokuva Talvisota (1989) perustuu Antti Tuurin samannimiseen, sotaveteraanien haastatteluille ja arkistoaineistolle rakentuvaan romaaniin. Lokakuussa 1939 Hakalan veljekset Martti (Taneli Mäkelä) ja Paavo (Konsta Mäkelä) lähtevät muiden kauhavalaismiesten joukossa ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Kun neuvostojoukot hyökkäävät rajan yli, eteläpohjalaiset päätyvät Karjalan kannaksella etulinjan ankariin taisteluihin lukumääräisesti ylivoimaista vihollista vastaan.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||
12 |
||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Avustajat
Alahärmän mieskuoro, Lapuan mieslaulajat ry<br />Kauhavan viihdekuoro (kirkkokansaa) ,
Alahärmän mieskuoro, Lapuan mieslaulajat ry<br />Kauhavan viihdekuoro (kirkkokansaa)Hae aiheista |
||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||
Pyrotekniikka: Keski-Suomen pioneeripataljoonan kantahenkilökunta ja varusmiehet <br />Lentokoneet: Finnish Show Flyers<br />Muonitus & kahvitus: sotilaskotiyhdistykset
Pyrotekniikka: Keski-Suomen pioneeripataljoonan kantahenkilökunta ja varusmiehet <br />Lentokoneet: Finnish Show Flyers<br />Muonitus & kahvitus: sotilaskotiyhdistyksetHae aiheistaKreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||
11.10. - 25.11.1988, 2.1. - 12.4.1989 (kuvausraportit ja Ulla-Maija Parikan antamat tiedot 12.6.2001) - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||
"Parikka todistaa Talvisodalla, että suomalainenkin voi oppia eeppisen, lavean kertovan suurelokuvan muodot", kirjoitti Matti Apunen (Aamulehti 1.12.1989). "Parikan tapa käyttää kameraa tuo etäisesti mieleen Sergio Leonen myöhempien vaiheitten spektaakkelimaiset, hitaat kamera-ajot, jotka paljastavat vähä vähältä kohtausten koko massiivisuuden, kaluston ja avustajien armeijat. [- -] Toinen elintärkeä osa tässä laveiden muotojen estetiikassa ja tunteiden manipuloinnissa on Juha Tikan musiikki. Talvisodan yksinkertaisessa ja pateettisessa teemassa kuuluu sinfonisesta sovituksesta huolimatta harmonilla poljetun pohjalaisen virren raskassoutuinen hartaus." Hannu Massisen (Etelä-Suomen Sanomat 2.12.1989) mukaan tärkeintä on, "että Parikka on tavoittanut Talvisotaansa sellaista näkemystä, jonka puitteissa Suomen talvisotaa voidaan lähestyä rehelliseltä, aidolta pohjalta, ei yksin rintamaveteraanien, vaan myös sotaa kokemattoman sukupolven silmin. Tämän elokuvan sodan kasvot eivät värity poliittisesti eikä strategisesti, vaan ne peilautuvat yksittäisten miesten ja ihmisten teoista ja kyvyistä, olosuhteista, henkisestä ja fyysisestä kestosta, hengestä ja moraalista. Parikka ei painota sankaruutta eikä urotöitä, vaan antaa niiden hukkua jylyyn ja pauhinaan, siihen helvettiin, jossa rivimiesten on taisteltava ja kaaduttava." Myös Jarmo Valkola (Keskisuomalainen 1.12.1989) korosti elokuvan luovan "yhden ja suppeaksi tarkoitetun näkökulman etulinjoille muiden tasojen jäädessä vähemmälle. Näin mahdollistuu, ettei taustojen poliittisia ja sosiaalisia viitteitä, sodan syttymiseen vaikuttaneita tekijöitä käsitellä. Sen sijaan Parikka näyttää meille uhkaavan fyysisen ja henkisen tuhon maiseman, jossa kasvojen, lähikuvien kautta pyritään kerimään noita hetkiä. Parikan elokuva on miniatyyrimaisema talvisotaan, jäsennelty fiktio, joka luottaa kuvaamiensa hetkien historialliseen alkuvoimaan, tekee kunnianosoitusta enemmän kuin kommenttia." Moni arvostelija vertaili Talvisotaa Tuntemattoman sotilaan filmatisointeihin. "Vaikutteet ovat selvemmät filmissä kuin Tuurin kertomuksessa", arveli Pentti Orhanen (Pohjalainen 29.11.1989). "Elokuvaan on lisätty tutunomaisia vitsejä pataljoonan hevosmiehistä alkaen. Vänrikki Rajalasta tulee eräänlainen talvisodan Lammio. Jouluvirren veisuukohtauksessa on yhtymäkohtia Hietasen, Lehdon ja Rahikaisen kovennettuun. Elokuvana Talvisota on paljon lähempänä Laineen kuin Mollbergin tuntematonta. Parikka jäsentää tapahtumat selkeästi, tarkastelee niitä ja ihmisiä ulkoa päin. Parikka tarjoaa yleisesti hyväksyttyihin näkemyksiin perustuvan valmiin tulkinnan." "Talvisota jähmettyy raskasliikkeiseksi ja täysin ulkokohtaiseksi sotaspektaakkeliksi, jossa pienet ihmiskohtalot hautautuvat massiivisen rymistelyn jalkoihin", arvosteli Tapani Maskula (Turun Sanomat 30.11.1989). "Väkivaltaisista detaljeistaan huolimatta elokuvassa ei ole yhtään todella järkyttävää kohtausta, puhumattakaan, että sen naturalismia jäljitteleviin otoksiin olisi tarttunut edes ripaus sydäntä kouraisevaa hätää tai pelkoa. Filmin sotilaat pysyvät kaaoksessa niin etäisinä, ettei heidän haavoittumisensa tai silpoutumisensa liikuta lainkaan katsojan tunteita. Pelkästään veriset ruumiit eivät vielä aiheuta pasifistisia torjuntareaktioita kun teoksesta puuttuu humaani kosketus." Kari Salminen (Filmihullu 2/1990) vertasi elokuvan markkinoinnissa korostettua realismia supersankarisarjakuviin: "Vihollinen on nimetön ja muodoton metafyysisiin mittasuhteisiin paisuteltu massa. Näkökulma on tavallisen rivimiehen, mutta se ei selitä elokuvan olemassaolosta muuta kuin taloudelliseen puoleen kytkeytyvän ilmeisen valinnan. Jokaisessa maassa populistinen eetos nappaa ihannekansalaisen mallin historian painekohdista ja Suomessa täysien vuosikymmenten juhlinta tarjosi sotaa myyntivalttina." - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||
Pohjanmaan (1988) jälkeen ohjaaja Pekka Parikan ja kirjailija Antti Tuurin yhteistyö jatkui elokuvassa Talvisota, pohjana Tuurin romaani, joka rakentui sotaveteraanien haastatteluille ja arkistoaineistolle. Elokuvaa varten Parikka kertoi puolestaan lukeneensa kaiken mitä aiheesta oli kirjoitettu, haastatelleensa veteraaneja ja tutkineensa sotapäiväkirjoja. Käsikirjoituksesta valmistui useita versioita: ensin Tuuri muokkasi romaaninsa vastaamaan elokuvan vaatimuksia, kirjasta puuttuva dialogi luotiin ja viime vaiheessa, usein kuvauksia edeltävänä yönä, Parikka kirjoitti ja piirsi kohtaukset lopulliseen muotoonsa. Ensimmäisen kerran Talvisodan filmatisointi nousi esiin heti Pohjanmaan kuvausten päätyttyä. Tuotantoa valmisteltiin puolen vuoden ajan, Suomen elokuvasäätiön tuki varmistui syyskuussa 1988, kuvaukset alkoivat lokakuussa ja kestivät huhtikuulle 1989. Elokuvaa teki noin 70 hengen työryhmä 90 kuvauspäivän ajan. Rooleja oli 75, armeijan väkeä työllistettiin 30 000 miestyöpäivää, venäläisiä univormuja tarvittiin 1 500 kappaletta ja myös sotakaluston sekä pyrotekniikan käyttö oli suomalaisittain ennennäkemätöntä. Tuotantopäällikkö Juhani Jotunin kuoltua kolme päivää kuvausten alkamisen jälkeen hänen tehtäviään hoitivat Ulla-Maija Parikka ja Veikko Aaltonen. Elokuvan ensi-ilta oli aikataulun mukaisesti talvisodan alkamisen 50-vuotispäivänä 30.11.1989. Alkuteksteissä elokuva on omistettu "talvisodan suomalaisille", ja lehdistötiedotteen mukaan "elokuva tutkii sitä mikä lujitti puolustajat suoritukseen, jota on alettu nimittää 'talvisodan ihmeeksi'." Vuonna 1989 elettiin Gorbatšovin glasnostin ja perestroikan aikaa, neuvostoimperiumi rakoili, Itä-Euroopan sosialismi osoitti murenemisen merkkejä ja Berliinin muuri murtui juuri ennen Talvisodan ensi-iltaa. Suomessa YYA-sopimus oli vielä voimassa, mutta uusi avoimuus oli tosiasia myös Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa ja sotiemme selvittelyissä. Niinpä Talvisodan tekijät saattoivat leukailla, että elokuva perustui Josif Stalinin alkuperäiskäsikirjoitukseen - siis pienen kansan puolustustaisteluun ylivoimaista vihollista vastaan, joka oli aloittanut sodan valheellisin ja petollisin perustein. Vastapainoksi edellisten vuosikymmenien "itsesensuurille" Talvisodasta tehtiin määrätietoinen kunnianosoitus sodan veteraaneille. Parikka kertoi, että mitä pitemmälle elokuvan teko eteni, sitä enemmän hän ihaili talvisodan taistelijoita. Kotimaassa Talvisota keräsi lukuisia palkintoja ja yli 600 000 katsojaa, hieman enemmän kuin Mollbergin Tuntematon sotilas neljä vuotta aikaisemmin ja toiseksi eniten koko 1980-luvulla elokuvan Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984) jälkeen. Kun Turun Sanomissa ilmestyi selkeästi poikkipuolinen arvio, Tapani Maskulan kritiikki Talvisodasta, Finnkino ryhtyi painostamaan lehteä ilmoituskampanjalla, johon pääkirjoituksessa vastattiin puolustamalla sekä arvostelijan vapautta että elokuvan ansioita. Televisiossa Talvisota on nähty sekä elokuvaversiona että viisiosaisena, yhteensä noin neljän ja puolen tunnin mittaisena sarjana. Suurin toivein Talvisota lähetettiin Berliinin festivaaleille ja Oscar-kilpailuun, mutta sosialismin romahduksen jälkeisessä maailmantilanteessa suomalainen sotaelokuva ei herättänyt juurikaan vastakaikua. Talvisodan budjetti oli alun perin 13 miljoonaa markkaa, mutta tv-sarjan ja kansainvälisen version myötä tuotantokustannukset nousivat lopulta 19 miljoonaan markkaan. Huolimatta kotimaisesta yleisömenestyksestä Talvisota jäi tuotantoyhtiölleen tappiolliseksi, mikä johti National-Filmin sulautumiseen Finnkinoon 1990. Tilanteen paljastuttua kirjailija Antti Tuuri nosti omista tekijäkorvauksistaan lehtipolemiikin, jonka kärki osoitti levittäjä Finnkinoon ja Suomen elokuvasäätiöön ja joka johti selvityksiin säätiön väitetyistä väärinkäytöksistä. Mitään laitonta ei kuitenkaan tullut ilmi. - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) pohjalta. |
||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Juha Tikka Studio-orkesteri (off, alkutekstit), 3' 20". 2. Jääkärin marssi / Jääkärimarssi Säv. Jean Sibelius, san. Heikki Nurmio Alahärmän mieskuoro ja Lapuan mieslaulajat ry., laulu (off), 0' 10". 3. Kytösavun aukeilla mailla / Vilppulan urhojen muistoksi Säv. ja san. Heikki Klemetti Es. Alahärmän mieskuoro ja Lapuan mieslaulajat ry., laulu (playback), 1' 15". 4. Raastuvan penkillä Säv. ja san. trad. Alahärmän mieskuoro ja Lapuan mieslaulajat ry., laulu (off), 0' 30". 5. Emma Säv. trad. Es. Timo Torikka, mandoliini (100 %), kolme kertaa, yht. 1' 40". 6. Virsi 587 (vuoden 1938 virsikirjassa; "Ah Jeesus Kristus armahda, on lähtö kerran mulla - -") Säv. Bartholomeus Ringwaldt, san. Julius Krohn Es. "seurakunta", mm. Kauhavan Viihdekuoro, laulu, ja Raimo Kössö, urut (100 %), 2' 10". 7. Luutnantti Haaviston teema Säv. Jukka Haavisto, sov. Juha Tikka Kari Lindstedt, sello, ja studio-orkesteri (off), 0' 15". 8. Ich spür' in mir elokuvasta Mazurka (1935) Säv. Peter Kreuder 1) Es. Timo Torikka, mandoliini (100 %), kolme kertaa, yht. 2' 30". 2) Es. Timo Torikka, Heikki Paavilainen ja Matti Onnismaa, vihellys (100 %), 0' 30". 3) Es. Timo Torikka, vihellys (100 %), 0' 15". 9. Virsi 21 ("Enkeli taivaan lausui näin - -") Säv. trad. saksalainen, san. Martti Luther, suom. muokanneet Elias Lönnrot, Julius Krohn ja virsikirjakomitea Es. Eero Saarinen ja "sotilaat", laulu (100 %), 1' 00". 10. Loppumusiikki Säv. ja sov. Juha Tikka Studio-orkesteri (off, lopputekstit), 3' 00". Huomautuksia: Alkumusiikin teema toistuu elokuvan pääteemana. Jarmo Saari sovitti teemasta kappaleen nimeltä Sota ja rauha levylleen Filmtet - A Tribute To Finnish Cinema (EMI 07243 536507 2, 2001). - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||
Suomen sotaveteraanit, Suomen puolustusvoimat, Puolustusministeriö, Pääesikunta, Sotamuseo, Kantahenkilökunta ja varusmiehet, Joukko-osastot ja varikot, Kymmene, Yhdyspankki, Ilkka, MTV-elokuvalaboratorio, Sisu, Ilmari Vaissi, Saara ja Jaakko Vaissi, Vappu ja Lasse Rantamoijanen, Markku Lehto, Heikki Siltasalmi, Leila Nurmi, Murtomäen tila, Päivi Pakkanen, Antti Passiniemi, Juho Pernaa, Ilmari Laaksovirta, Jussi Tuuri, Tapani Huuskonen, Yrjö-Juhani Renvall, Erkki Anttila, Juhani Kaatonen, Anna-Maija Pihlgren, Jyrki Järvinen, Elsa Raitasalo, Esa Sivonen, Matti Bergström, Eino Kari, Kalevi Kari, Ahti ja Matti Somppi, "Äyräpään" lumitalkoisiin osallistuneet, Alahärmän mieskuoro, Kaakonkulman elokuva-avustajat ry, Kauhavan kirkonkylän maatalousnaiset, Kauhavan lukion oppilaskunta, Kauhavan nuorisoseura ry harrastajateatteri, Kauhavan viihdekuoro, Lapuan harrastajanäyttelijät, Lapuan mieslaulajat ry, Niinisalon ratsastajat ry, Riihon kylän ja Haapamäen asukkaat, Seinäjoen mailajussit, Cargo Express, Haapamäen höyryveturipuisto/Jarmo Koivunporras, Iisakki Järvenpää Oy, Jyväskaluste, Keurustyö Oy, Keski-Suomen säästöpankki, Lapuan paikallisradio, Lapua patruunatehdas, Nostopalvelu Ruuska, Pientoijolan talomuseo, Pistora Oy, Rakentajan konevuokraamo/Jyväskylä, Remonttipandat, Sähkö-Salmela Oy, Tampereen Rautavalu Oy, Haapamäen VPK, Kauhavan kaupunki, Kauhavan poliisi, Kauhavan seurakunta, Keuruun kaupunki, Keuruun nimismiespiiri, Keuruun urheilutoimisto, Keuruun VPK, Keuruun varuskunnan VPK, Lapuan kaupunki, Pihlajaveden VPK, Ristiinan kunta, Seinäjoen ammatillinen kurssikeskus, Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen poliisi, TVH |
||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kieli | ||||||||||||||||||
suomi |