Valkoinen kaupunki
Den Vita staden (ruotsinkielinen nimi)
Frusen stad (ruotsinkielinen nimi)
Frozen City (englanninkielinen nimi)
Frosin borg (islanninkielinen nimi)
Pagomeni poli (kreikankielinen festivaalinimi)
Sušalęs miestas (liettuankielinen nimi)
Finna-arvio
Valkoinen kaupunki
Aku Louhimiehen ohjaama draamaelokuva Valkoinen kaupunki (2006) pohjaa hänen ohjaamaansa televisiosarjaan Irtiottoja (2003). Elokuva kertoo taksikuski Veli-Matista (Janne Virtanen), jonka elämän avioero suistaa raiteiltaan. Hän menettää lastensa huoltajuuden, asuntonsa, työpaikkansa ja joutuu surmatekonsa vuoksi vankilaan, jossa hän toivonsa kadottaneena yrittää itsemurhaa.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||
K15 |
||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||
2002 - 2003 |
||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||
”Irtiottoja-sarja jäi vuonna 2003 mieleen suomalaisen tv-draaman huippuna. Silti on yllättävää kokea, miten rankka ja surullinen elämys sarjasta irti leikattu taksikuski Veli-Matin tarina on”, vaikuttui täydet viisi tähteä antanut Olli Kangassalo (Iltalehti 17.11.2006). ”Valkoinen kaupunki aikaansaa sen ”vanhanaikaisen” katharsiksen, kärsimysnäytelmän seuraaminen on ahdistavaa mutta lopulta palkitsevaa. [- -] Paavo Westerbergin ja Mikko Koukin käsikirjoitus on ihailtavan yhtenäinen, looginen ja intensiivinen tragedia.” Kangassalon mittapuulla ”Valkoinen kaupunki on groteskiudessaan samaa maata kuin Louhimiehen tähän mennessä kehutuin elokuva Paha maa. Ilmiselvää klassikon ainesta.” ”Valkoinen kaupunki on suomalaiseksi elokuvaksi harvinaisen tinkimätön ja jäntevä kokonaisuus”, tunsi myös Kalle Kinnunen (Suomen Kuvalehti 45/2006). ”Sitä tehtäessä ei ole mietitty kohdeyleisöä. Se ei mielistele katsojaa, selitä liikoja tai tarjoa helpottavaa suvantoa. Virtanen ja vaimoa näyttelevä Susanna Anteroinen ovat vähäeleisesti aivan erinomaisia. Vellun äitiä esittävä Hannele Lauri jää myös vahvasti mieleen, vaikka hänen roolinsa ei montaa minuuttia kestäkään. Vain loppu tuntuu sisällöttömältä. Karmea tarina kaipaisi tuhdimpaa päätöstä. Nyt vajotaan ja vajotaan, onneksi lopulta edes jonkinlaiseen valoon.” ”Valkoinen kaupunki kuvaa miehen aggression, suomeksi sanottuna vitutuksen, kehittymistä äärimmäisen uskottavasti”, kiitti Leena Virtanen (Helsingin Sanomat Nyt-liite 46/2006). ”Ja kun sekä ohjaus että Mikko Koukin ja Paavo Westerbergin käsikirjoitus on perusteellisesti ajateltua, myös näyttelijöillä on mahdollisuus panna parastaan. Janne Virtanen pääroolissa on huippusuoritus, ja sivurooleista jää mieleen varsinkin Juha Veijosen kusipäinen naapuri. Elokuvan ainoa heikko lenkki on vaimo Hanna. Sarjan kontekstista irrotettuna hänen käyttäytymistään on mahdoton ymmärtää, ja hänestä tulee helposti kaikkien avioerossa katkeroituneiden miesten vihan kohde.” Olennaisemmin kuin ilmiselvät viittaukset Martin Scorsesen Taksikuski-elokuvaan ”Valkoinen kaupunki tuo vahvasti mieleen Krzysztof Kieslowskin 1990-luvun alun tv-episodit Kymmenen käskyä – mikä on ollut tekijöiden tarkoituskin. Se on siis ikään kuin Lyhyt elokuva tappamisesta Helsingissä.” Anssi Junton (Kaleva 17.11.2006) Valkoinen kaupunki vakuutti pienimuotoisuudellaan. ”Elokuva uppoutuu kompaktiin tarinaan kiitettävällä intensiteetillä. Jälleen kerran Louhimies näyttää kyntensä oivallisena henkilöohjaajana. [- -] Valkoinen kaupunki on kuvattu tv-kalustolla, mutta rakeisuus ja kylmät sävyt sopivat sen karuun maailmaan mainiosti. Muun muassa Pahan maan ja monia tv-sarjoja kuvannut Rauno Ronkainen on tehnyt muutenkin hyvää jälkeä. [- -] Yhtä lailla Samu Heikkilä ansaitsee maininnan napakasta leikkauksesta.” Näyttelijäntyön ja kuvauksen ansioista huolimatta Antti Selkokarille (Aamulehti 17.11.2006) tragedian mustavalkoisuus oli liikaa. ”Harmi, kuinka Valkoinen kaupunki ei pääse juurikaan pintaa syvemmälle, koska se tekee päähenkilöistään vain epäonnistuvia yksilöitä. Kuten liian monien kotimaisten elokuvien, niin tämänkin aviopari tuntui vain kirjoituspöytäkeksinnöltä eli vailla hyvää syytä naitetulta parilta.” |
||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||
Ohjaaja-käsikirjoittaja Aku Louhimiehen (s. 1968) ohjaamia pitkiä näytelmäelokuvia ovat mm. elokuvat Levottomat (2000), Katja Kallion romaaniin perustuva Kuutamolla (2002), Leo Tolstoin novelliin ja Eppu Normaaliin musiikkikappaleeseen pohjautuva Paha maa (2005) sekä Riisuttu mies (2006). Louhimiehen lyhytelokuviin kuuluvat mm. Juna (1996), Iso poika (1997) ja Ensi tiistaina Brahmsia (1997). Hänen ohjaamiaan televisiosarjoja ovat mm. Isänmaan toivot (1998) ja Sydänten akatemia (1998). Louhimies sai elokuvataiteen 3-vuotisen taiteilija-apurahan ja Suomen Elokuvaohjaajaliiton (Selo ry) Vuoden elokuvaohjaaja –palkinnon vuonna 2004. Vuonna 2003 sai ensiesityksensä Louhimiehen ohjaama 12-osainen eri tarinaepisodeista koostuva, Venla- ja Telvis-palkintoja saanut televisiosarja Irtiottoja (2003). Koska kokonaista sarjaa ei saa elokuvan lailla levitykseen ulkomaille, niin Louhimies päätti leikata yhdestä sarjan juonilinjasta elokuvaversion. Valkoisen kaupungin (2006) raakaversio leikattiinkin pian sarjan valmistumisen jälkeen. Elokuvan valmistukseen kannusti myös vuonna 2005 työryhmälle Aku Louhimies, Samu Heikkilä ja Rauno Ronkainen myönnetty Elokuvataiteen valtionpalkinto. Palkitsemisen perusteina mainittiin sekä televisiosarja Irtiottoja että elokuva Paha maa. Taksinkuljettaja Veli-Matti Lehtosen tarina oli Irtiottojen eri episodeista elokuvallisin ja sarjasta helpoimmin irrotettavissa. Valkoisen kaupungin teemoja ovat mm. yksinäisyys ja huoltajuuskiistat, jossa isä joutuu säännönmukaisesti alakynteen. Veli-Matin avioliitto on hajonnut ja mukana menevät myös koti, lapset ja lopulta työ ja vapauskin veriteon seurauksena. Hänen tarinansa voi kuitenkin nähdä myös selviytymistarinana. Elokuva näytettiin ulkomaisilla elokuvafestivaaleilla ennen Suomen levitystä ja se sai niillä myös lukuisia palkintoja: Tšekin Karlovy Varyn kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla Valkoinen kaupunki sai FIPRESCI:n ja Europa Cinemas Label –palkinnot sekä kansainvälisten elokuvakerhojen liiton FICC:n kunniamaininnan. Aku Louhimies palkittiin Belgian Flandersin kansainvälisellä elokuvafestivaalilla parhaasta ohjauksesta. Saksan Lyypekin pohjoismaisilla elokuvapäivillä elokuva sai kirkollisen Interfilm-juryn kunniamaininnan. Janne Virtanen palkittiin Golden Reed Awardilla Yhdysvaltojen Tiburonin kansainvälisillä festivaaleilla parhaana miesnäyttelijänä. Kun Valkoinen kaupunki sai kansainvälistä menestystä, levittäjä halusi tuoda elokuvan myös Suomeen. Kotimaassaan elokuva palkittiin Jussi-patsailla parhaasta ohjauksesta (Louhimies), käsikirjoituksesta (Paavo Westerberg ja Mikko Kouki), leikkauksesta (Heikkilä), miespääosasta (Virtanen) ja naispääosasta (Susanna Anteroinen). Seuraavaksi Louhimies ohjasi Leena Landerin romaaniin perustuvan elokuvan Käsky (2008). |
||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||
Alkuperäismusiikki: Laps Productions Kuoroteos: Panis Angelicus Säv. Cesar Franck |
||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||
Sörnäisten vankila, Oy Sinerbychoff Ab, Jari Petteri Svahn / Volyme, Marjo Vartiainen / Make Up Forever, Ben Blomqvist / Veho Herttoniemi, Sami Rosenblad / Helsingin Taxi-Data Oy, Kalevala Koru, Mikon Kulta, Migab Oy / Tampere, L-Fashion Group / Luhta, Faunatar / Itäkeskus, Columbia, Fanny Niemi-Junkola, Kukka ja Eemeli |
||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||
|