Keisarin salaisuus
Kejsarens hemlighet (ruotsinkielinen nimi)
The Emperor's Secret (englanninkielinen nimi)
Kylmä kalkkuna (työnimi)
Kansakunnan synty eli Itse Valtiaat kaksipäisen kalkkunan varjossa (työnimi)
Finna-arvio
Keisarin salaisuus
Itse valtiaat -televisiosarjan animaatiohahmojen pohjalta kehitelty Keisarin salaisuus (2006) on ensimmäinen suomalainen pitkä tietokonetekniikalla tehty animaatioelokuva. Riina Hyytiän ohjaamassa satuelokuvassa pieni kylä joutuu keisarin kiusanteon kohteeksi. Yhdessä toimien kyläläiset onnistuvat kukistamaan keisarin ja hänen kaksipäisen jättiläiskalkkunakoneensa.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||
S |
||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||
2005 - 2006 |
||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
Itse valtiaat -televisiosarjan hahmoihin perustuva ja lajissaan ensimmäinen pitkä kotimainen 3D-animaatio todettiin likilaskuiseksi. ”Matkalle on hukkunut suurin osa sarjan varsinaisesta polttoaineesta eli poliittisesta satiirista”, huomautti Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 8.9.2006). ”Tilalle on kasvanut Hollywoodin digianimaatioita, Asterix-sarjakuvia ja pohjoismaista satuperinnettä yhdistävä lastenelokuva, jonka otollisinta yleisöä lienevät alle kymmenvuotiaat lapset. [- -] Teknisesti elokuvan digianimaatio jää kauas ulkomaisista esikuvistaan, mutta puutetta on paikattu kekseliäällä visualisoinnilla. Lastenleffana Keisarin salaisuus toimiikin ihan mukavasti, mutta tv-sarjan satiiria kaipaavalle aikuiselle se tuottaa helposti pettymyksen.” ”Koko perheen seikkailuna myytävä teos jää ikävästi puolitiehen”, puntaroi yhteiskunnallista satiiria niin ikään kaivannut Soila Ojanen (Satakunnan Kansa 8.9.2006). ”Tutun brändin hahmojen käyttö vain ahneista markkinasyistä tekee elokuvasta jakomielitautisen. Tarina ei saa siipiä, vaan nykii ja runnoo läpi kuin elokuvan pelotuselementti kaksipäinen metallihirviökalkkuna. Lasten seikkailutaso rakentuu pitkälti edes takaisin kohkaamiselle. Aikuiskatsoja vaivaantuu köykäisyydestä. Nautittavinta on ammattitaitoisen näyttelijätiimin työskentely, joka tekee hahmoille vahvat persoonat. Mukavan lisämausteen antaa oikeasti kaksivuotiaan Anna Bentleyn suloinen äänityö Hömppänä. Se ihastuttaa apukriitikotkin.” Raa’aksi jäänyt animaatiojälki häiritsi Ojasta, ja J. K. Leinosen (Lapin Kansa 10.9.2006) mielestä ”Anima Vitae Oy:n ja animaattori Luca Brunon luoma värimaailma ja miljööt vaikuttavat upeilta, mutta niistä puuttuu tietty rosoisuus, joka voidaan katsoa vielä yleisesti digitaalisten animaatioiden puutteeksi. Pini Hellstedtin kuvauksesta näkyy fiktioiden parissa luotu vankka ammattitaito, joskin skarppauksia ja erilaisia varjopintoja olisi voinut käyttää syvyyssuhteiden saavuttamiseksi enemmänkin. Roolihahmojen koreografia toimii, mutta paikoin jopa vauhdikkaasta ilmaisusta puuttuu dollarikasoilla luotujen animaatioiden sulavuus. Äänityön tärkein osa-alue eli kuuluvuus ja sanojen ymmärrettävyys täyttävät erinomaisesti tehtävänsä, joskin musiikki tuntuu turhan täyteen puristetulta.” ”Näin vaalien lähestyessä ei tarinasta liene vaikeaa päätellä sitä, kenen veturina elokuva toimii”, jatkoi Leinonen siitäkin huolimatta, että tekijät kiistivät politikoinnin. ”Päälauseeksi voisi kuitenkin väittää dialogiin istutettua toistoa, kun sankarihahmoksi asetettu Paavo toteaa ’mitä siitä tulisi, jos ei toteltaisi ja jos ei olisi johtajaa tai maailman vahvimman sääntöjä?’.” Samansuuntaisesti Kalle Vaarala (Karjalainen 10.9.2006) moitti yhdysvaltalaisista käsikirjoitusoppaista lainattua yhden päähenkilön dramaturgiaa, joka moniäänisyyteen perustuvalle ydinidealle vieraana johti sekä epädemokraattisuuteen että myös epätasa-arvoon. ”Naishahmoilla ei ole minkäänlaista itsenäistä tahtoa, he vain reagoivat tai inisevät parin sanan repliikkejä. Miksi Sinnemäen tai Lindénin karikatyyrit on redusoitu kikattaviksi pikkulikoiksi? Heillä ei ollut mitään tekemistä koko elokuvassa. Mitä tällä halutaan sanoa?” |
||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||
Tuottaja-ohjaaja Riina Hyytiä (s. 1969) valmistui taiteen tohtoriksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2004. Hänen väitöskirjansa Ennen kuin kamera käy käsittelee elokuvan ennakkosuunnitteluprosessia kolmen keskeisen toimijan, ohjaajan, tuottajan ja käsikirjoittajan yhteistyön kannalta. Hyytiän ohjaamia lyhytelokuvia ovat mm. Pinkee Onneli (1997) ja Räsänen ja pojat (2001). Hän on tuottanut lukuisia televisiosarjoja, mm. Firma ja Paristo, ja pitkiä elokuvia teatterilevitykseen, mm. Hymypoika (2003) ja Saippuaprinssi (2006). Hyytiä ohjasi vuodesta 2001 lähtien päivänpolitiikkaa käsittelevää, 15 minuutin jaksoissa joka viikko esitettävää animaatiosarjaa Itse valtiaat. Vuoteen 2006 mennessä sarjasta oli esitetty televisiossa yli 200 jaksoa. Sarjasta tuttujen poliitikkohahmojen ympärille kehiteltiin animaatioelokuva Keisarin salaisuus (2006). Hyytiän ohjaamassa koko perheen elokuvassa rauhallinen pieni kylä joutuu ilkeän keisarin kiusanteon kohteeksi. Tämä on lähettänyt sotilaansa takavarikoimaan paikallisille rakkaan maailmanpyörän. Kyläläiset ja yksinvaltainen kyläpäällikkö Paavo joutuvat opettelemaan yhteispeliä kukistaakseen keisarin ja hänen kaksipäisen jättiläiskalkkunakoneensa. Elokuva on satu ystävyksistä, jotka kamppailevat pahaa vastaan. Käsikirjoittaja-tuottaja Aleksi Bardy vertaili televisiosarjan ja elokuvan käsikirjoitusta Helsingin Sanomissa 12.5.2006: ”Lastenelokuvan elinkaari on paljon pidempi kuin poliitikon ura. Siksi elokuva ei voi olla sidoksissa päivän politiikkaan samalla tavalla kuin sarja. Sitä voi katsoa tietämättä mitään sarjasta tai Suomen politiikasta.” Bardy jatkoi Helsingin Uutisissa 17.5.2006 elokuvan valmistuksesta: ”Koska meillä ei ole Suomessa animaatioperinnettä johon nojautua, ensimmäiset ajatukset, jotka käsikirjoitusta laatiessa syntyivät suuntautuivat lähinnä yhdysvaltalaisen Pixar-yhtiön suuntaan. Koin kuitenkin tärkeäksi saada mukaan myös pohjoismaisista saduista ja tarinoista tuttuja piirteitä.” Keisarin salaisuus on ensimmäinen suomalainen pitkä tietokonetekniikalla tehty animaatioelokuva. Elokuva sai elokuvateatterikierroksellaan 12 612 katsojaa. Suomenmaan 1.10.2006 mukaan ruotsalainen elokuvien myyntiyhtiö NonStop Sales osti Keisarin salaisuuden kansainvälisen myynnin oikeudet. Itse valtiaat -televisiosarjaa jatkettiin vuoteen 2008. Hyytiä on jatkanut myöhemmin Helsinki-filmi Oy:n tuottajana. |
||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||
Kyllä kaikki tietää sen Säv., san. Jörgen Ringqvist, Matti Alfonzetti, Johan Lyander © Air Chrysalis Scandinavia AB & Stiggy Music Suom san. TMV & Jonnaemilia Tuotanto Break A Leg Entertainment Inc. Esittäjä AmAndA Ainutlaatuinen Säv. Marjatta Meritähti San. Sari Mikkonen-Mannila Esittäjä Heikki Hilander Vapauden kaiho Säv., san. Hiski Salomaa Esittäjä Mika Ala-Panula Keisarin salaisuus Säv., sov. Pertti Haverinen San. Ilkka Vainio, Pertti Haverinen, Aleksi Bardy Kust. Saarnipuu Kustannus Oy Tuotanto Edel Records Finland Oy 2006 Esittäjä Juulia |
||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||
Mino, Jouka ja Nooa Oksala, Felix ja Anton Bardy, Rasmus, Ronja ja Tara Haikka, Andrew, Antony ja Oliver Bentley, Kari Kyrönseppä, Leena Kemppi, Osku Pajamäki, Johanna Vuoksenmaa, Dome Karukoski, JP Siili, Arto Alho, Kannuksen harrastajanäyttelijät |
||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|