En Sparv i tranedans
Varpusen suudelma (suomenkielinen nimi)
The Kiss of a Sparrow (englanninkielinen nimi)
En Sparv i tranedansen (työnimi)
Varpunen haikarantanssissa (työnimi)
Varpunen kurkien karkelossa (työnimi)
Finna-arvio
En Sparv i tranedans
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||
S |
||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Avustajat
Nuorisoa Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Porvoosta ja Siuntiosta ,
Nuorisoa Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Porvoosta ja SiuntiostaHae aiheista |
||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||
19.2.-18.3.1991 - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
"Olsson on ohjannut elokuvansa vähäeleisesti, mutta tunteita ja tunnelmia tarkasti kartoittaen", kirjoitti Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 17.1.1992). "Minna Santakarin lavasteet, Yarin säveltämä musiikki ja Pertti Mutasen kuvaus luovat huolella rakennetun ajankuvan, jossa ei ole jälkeäkään epookkielokuvia toisinaan vaivaavasta tunkkaisuudesta. Varpusen suudelma on eloisa ja koskettava elokuvanovelli aiheesta, joka on jokaiselle taatusti tuttu: kipeästä ensirakkaudesta." "Käytännön syistä Olsson on siirtänyt tarinan vuoden 1920 tienoille", totesi Reijo Noukka (Aamulehti 25.4.1992), "mutta onnekseen hän ei ole muuttanut kertomusta täysin nykypäivään, koska tulkinnalle tämä olisi saattanut olla kohtalokasta. [- -] Aikakausi ja sen tiukat normit korostuvat hyvin Varpusen suudelmassa ja siksi on ollut olennaista säilyttää etäisyyttä nykyaikaan, vaikka tarinan perusopetus on yleisinhimillisyydessään ajaton." Jukka Kajava (Helsingin Sanomat 3.11.1992) antoi elokuvan televisioesityksen yhteydessä tunnustuksen pääosanesittäjille: "Vähäisintä elokuvan lumossa ei ole se, että tarinan dramatisoija ja ohjaaja Claes Olsson on löytänyt täsmällisesti oikeat esittäjät kuusitoistavuotiaiden nuorten rooleihin. En tiedä, voiko oikeastaan puhua näyttelemisestä sanan varsinaisessa merkityksessä, vaiko siitä, että Carl-Gustav Wentzel rakastuneena koulupoikana ja Silva Lillrank rakkauden kavalana kohteena osaavat ajatella rooliensa tavoin. Kaikki on niin totta: rakkaus, epätoivo, karkeus ja Wentzelin osuudessa elämänsä tragedian kokeneen nuoren miehen kauhea naurukin. Sekin on silkkaa tuskaa." "Miljöökuvaus on erinomaista, katunäkymät ja interiöörit aidon tuntuisia, samoin rekvisiitta ja pukeutuminen", kiitteli Kari Uusitalo (Hyvinkään Sanomat 3.11.1992). "Aikakauden tunnelma on saatu esiin hyvin taitavasti ja kekseliäästi, vaikkapa vain hevosen kavioiden kopsetta eräissä ulkokuvissa äänitaustana käyttäen. Varpusen suudelma on Claes Olssonin tähänastisista ohjaustöistä täysipainoisin, huolitelluin ja myös onnistunein." - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||
Ensimmäisten kokoillan elokuviensa Elvis kissan jäljillä (1987) ja Akvaariorakkaus (1993) välillä Claes Olsson (s. 1948) toteutti kymmenkunta lyhyttä tai puolipitkää, dokumentaarista tai fiktiivistä elokuvaa kuten Stiller, Garbo & jag / Stiller, Garbo & minä (1988), Armbandsuret / Rannekello (1988), Lapinlahden sairaala (1989), Soome-poika (1989) ja En sparv i tranedans / Varpusen suudelma (1992). Elokuvan Häng dej pojkfan! / Naru kaulaan, nulikka! (1986) tavoin Varpusen suudelma perustui arvostetun suomenruotsalaisen kirjailijan tekstiin: Diktoniuksen jälkeen Olsson sovitti elokuvaksi Runar Schildtin vuonna 1915 ilmestyneen novellin En sparf i tranedansen ja siirsi tapahtuma-aikaa muutamalla vuodella eteenpäin, lehdistötiedotteen mukaan 1910-luvun lopulle, elokuvassa nähtävistä sotilaista päätellen itsenäisyyden aikaan ja käytetyistä rahoista päätellen aikaan ennen vuotta 1922. Syynä oli se, että aikakauden raitiovaunuja ei enää saatu käyttöön eikä venäläisyyden tunnusmerkkejä näkyviin. Varpusen suudelma kuvattiiin 19 kuvauspäivässä helmi-maaliskuussa 1991. Elokuvan suuritöisestä ja tarkasta epookkilavastuksesta vastasi Minna Santakari ensimmäisenä elokuvatyönään. Pääosien esittäjät Carl-Gustaf Wentzel ja Silva Lillrank olivat tuolloin lukiolaisia - sittemmin heistä tuli ammattinäyttelijöitä ja aviopari. Veteraaninäyttelijä Leif Wager (1922-2002), jonka elokuvaura oli alkanut Norjassa 1940 ja Suomessa 1942, nähtiin Varpusen suudelmassa yhdessä viimeisistä elokuvarooleistaan: näkyvimmin hän esiintyi vielä Simo Halisen elokuvassa Minerva (1997) ja tv-sarjoissa Hovimäki (1999) ja Raid (2000). Claes Olssonin antaman tiedon mukaan Varpusen suudelma myytiin teatterilevitykseen Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin. - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Yari Studio-orkesteri (off, alkutekstit), 1' 00". 2. "Tiltaltti" Säv. ja sov. Yari 1) Taru Valjakka, viulu, ja Inkeri Rantasalo, piano (off), 0' 30". 2) Es. Taru Valjakka, viulu, ja Inkeri Rantasalo, piano (playback), kahteen otteeseen, yht. 2' 25". 3) Es. Mark Wasenius, hyräily (playback / Yari, hyräily), 0' 10". 3. "Pikkuvarpunen" Säv. ja sov. Yari Es. Taru Valjakka, viulu, ja Inkeri Rantasalo, piano (off ja playback), 1' 35". 4. "Lehtokerttu" Säv. ja sov. Yari Es. Taru Valjakka, viulu, ja Inkeri Rantasalo, piano (playback), 0' 50". 5. "Vuorihemppo" Säv. ja sov. Yari Taru Valjakka, viulu, ja Inkeri Rantasalo, piano (off), 1' 10". 6. "Onnenkyyhky" Säv. ja sov. Yari Taru Valjakka, viulu, ja Inkeri Rantasalo, piano (off), 1' 15". 7. Loppumusiikki Säv. ja sov. Yari Studio-orkesteri (off, lopputekstit), 1' 45". - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||
Oy Karl Fazer Ab, Hartwall Oy, Helsingfors stad, Kirkkonummen OP Kiinteistökeskus Oy, Lauritzon & Co Oy, Motoral Oy/Jedematic, Savijärvi Gård, Svenska Kulturfonden, Helsingin kaupungin aikuiskoulutusosaston oppisopimuskampaajat III: Kirsi Niemi, Satu Mikkola, Paula Narinen, Merike Aaltonen, Mira Polvinen, Elli-Noora Lundell, Anu Repo, Kari Kekki, Juha Skogberg, Sirpa Heikkinen, Virpi Nyman, Tuija Pääkkönen, Tuija Hiissa, Pia Soikkeli, Eija Lappeteläinen, Hanna Lahtinen, Outi Tarri |
||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|