Päätalo
The Novelist (englanninkielinen nimi)
Variksenpoika tuulessa (työnimi)
Finna-arvio
Päätalo
Hannu Kahakorven Elina Halttusen käsikirjoituksen ja Kalle Päätalon romaanien pohjalta ohjaama elämäkertaelokuva Päätalo (2008) kuvaa Kalle Päätalon (Kai Lehtinen) elämää ja kirjailijan uran vaivalloista alkua 1951-1958. Taivalkosken kunnan rakennusmestari Päätalo elää onnettomassa avioliitossa Lainan (Nina Jääskeläinen) kanssa. Työttömyys ja painavat velat johdattavat Päätalot Tampereelle ja avioliitto päätyy miehen uskottomuuden takia eroon. Päätalon toinen vaimo Leena (Susanna Anteroinen) rohkaisee miestään toteuttamaan elämänikäistä haavettaan kirjailijana.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||
K11 |
||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||
Muut esiintyjät
|
||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||
2007 |
||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||
”Uusi Päätalo-elokuva tempaisee katselijan tuskailemaan esikoisromaanin käsikirjoituksen kanssa ja riemuitsemaan yhdessä kirjailijan kanssa”, suitsutti Pekka Parantainen (Aamulehti 1.7.2008) heti Taivalkosken maailmanensi-illan aikaan. ”Kalle Päätalo on oikea ihminen. Elokuvan edetessä katkerasta avioerosta uuteen ihmissuhteeseen Kai Lehtinen muuttui vähitellen uskomattomalla tavalla lähes oikeaksi Kalle Päätaloksi. Kirjailijan ensimmäistä vaimoa Lainaa esittänyt Nina Jääskeläinen oli omaksunut yksioikoisen tosikon roolin täydellisesti. Susanna Anteroinen uutena vaimona Leenana tuki miestään juuri sillä tavalla, kuin Päätalo oli uskaltanut haaveilla.” Syksyn teatteriensi-illan tullen vastaanotto oli varautuneempi. ”Ota kouraan vanha albumi. Selaile silmillä haalistuneita kuvia: jäykännäköistä vaatetta, työmiehen karheaa katsetta, vaimon kapeaa uumaa. Hannu Kahakorven ohjaamasta Päätalo-elokuvasta tulee albumiolo”, vertasi Soila Ojanen (Satakunnan Kansa 26.9.2008). ”Aikakauteensa taitavalla visuaalisella epookkiosaamisella sommitellut henkilöt motiiveineen jäävät huteriksi. Tarina on haalea. Tarjolla on poseerausta, sillä käsikirjoittaja Elina Halttunen ei eittämättä hengästyttävän laajasta materiaalistaan ole saanut poimittua teokseen ronskeja draaman aineksia. Jännite puuttuu. Välillä teosta katsoo kuin dokumenttia. Tunnetta ei vähennä arkistokuvien käyttö.” ”Näyttävä, hyvin tehty, moitteeton elokuva, joka ei hetkauta suuntaan jos toiseen”, summasi Pauliina Siekkinen (Keskisuomalainen 26.9.2008), jonka sydäntä örmy ja jurottava päähenkilö ei sulattanut. ”Kai Lehtisen esittämä Kalle Päätalo on osuvan ristiriitainen ja suorastaan epämiellyttävä. Suoraselkäisyyttä ja rehellisyyttä vaativa mies valehtelee ja kiemurtelee naisten kanssa, niin että pelit soi. [- -] Jotta Kalle pystyisi kirjoittamaan, tarvitsee hän rinnalleen muusan; naisen joka pitää huolta siitä, että liesi on lämmin ja syli pehmeä. Ja näin käy. Ai kauheeta! Tässä vaiheessa käsitykseni ahdistuneista ja itsekeskeisistä suomalaisista mieskirjailijoista on löytänyt kulminaatiopisteensä enkä kykene ottamaan enää vastaan elokuvan onnellista loppua, vaan se näyttäytyy pikemminkin rivona.” ”Hannu Kahakorpi teki 12 vuotta Kotikatu-tv-sarjaa, ja sen vaikutukset näkyvät elokuvassa”, koki Raimo Turunen (Karjalainen 26.9.2008). ”Ihmiskuvauksen tyyli on yksinkertaista ja toteavaa, kuvarakenteilla ja kameranliikkeillä ei juuri kikkailla. Paikoin jopa kuvaelmamaiset kohtaukset ovat kuitenkin hyvin latautuneita.” Harri-Ilmari Moilasen (Kansan Uutiset Viikkolehti 3.10.2008) mielestä tarina olisikin ”ollut mielekkäämpi ja antoisampi projekti televisiotuotteena, vaikkapa viisiosaisena minisarjana ja hieman Pirkko Saision Elämänmenon malliin. Sarjamuoto olisi suonut tilaisuuden sekä tihentää tematiikkaa että laventaa kuvausta 1950-lukulaisesta Suomesta, josta nyt vain raapaistaan sinänsä elävästi (etenkin Tampereen osalta) kuvattua pintaa.” Taneli Topeliukseen (Turun Sanomat 26.9.2008) teki vaikutuksen muhkean rehevä kielenkäyttö. ”Teos on hyvä muistutus siitä, mitä suomalaisesta elokuvasta on viimeisen vuosikymmenen aikana, tänä kotimaisen filmin nousukautena, puuttunut: murre ja värikkäät repliikit.” Tosin ”Päätalolle on elokuvana kuitenkin käynyt kuten monille innostuksissaan tehdyille kesäteatterinäytelmille: keskittyminen yksittäisten kohtausten sujuvuuteen on hämärtänyt niiden välisen yhteyden, ja monet vuorosanoiltaan riemastuttaviksi räätälöidyt hetket jäävät irrallisiksi shownumeroiksi, joille ei aina riitä katetta kokonaisuuteen suhteutettuna. Filmin päämäärä, kuvaus kirjailijaksi kasvamisesta, unohtuu välillä sutkausten alle.” |
||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||
Ohjaaja-tuottaja-käsikirjoittaja-näyttelijä Hannu Kahakorpi (s. 1946) on tehnyt uransa etupäässä Yleisradiossa. Hän on yli 15 vuotta kestäneen suositun televisiosarjan Kotikadun luoja, tuottaja ja ohjaaja. Hänen ohjaustöitään ovat mm. televisioelokuvat Kuolleista herännyt (1975), Onnellinen mies (1979) sekä televisiosarjat Tuntemattomalle jumalalle (1993) ja Milkshake (1994). Kahakorpi on ohjannut myös Liisamaija Laaksosen käsikirjoituksiin pohjautuvat televisioelokuvat Lumikit (1986), Viisi tytärtäni (1997) ja Lacrimosa (2007). Kahakorven ensimmäisenä elokuvateatterilevityksen saaneena pitkänä elokuvana valmistui Päätalo (2008). Elokuvan nimihenkilö Kalle Päätalo (1919-2000) oli taivalkoskelainen kirjailija, joka kirjoitti elämänsä aikana 39 romaania, kolme näytelmää ja kolme kertomuskokoelmaa. Hänet tunnetaan parhaiten omakohtaisiin kokemuksiin perustuvista Koillismaa- ja Iijoki-sarjoista. Päätalo oli Suomen tuotteliaimpia kirjailijoita; hänen kirjojaan on painettu lähes 4 miljoonaa kappaletta. Elokuva Päätalo sijoittuu vuosiin 1951-1958 eli lähinnä elämään ennen kirjailijan uraa. Erityisesti suurennuslasin alla on Kalle Päätalon elämä Taivalkosken kunnan rakennusmestarina, avioelämän vaikeudet ja kirjailijan uran vaivalloinen alku. Elokuva kertoo myös vuonna 1958 ilmestyneen, Gummerus Oy:n kustantaman esikoisteoksen Ihmisiä telineillä syntyprosessista. Elokuvan ensi-illan aikaan Päätalon esikoisteoksen julkaisemisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Kahakorpi määrittelee elokuvaansa Keski-Uusimaassa 27.9.2008: ”Elokuva on selviytymistarina. Se kertoo tien etsimisestä ja elämänsä vaakalaudalle asettamisesta. Tarinana se on hyvin yleismaailmallinen, mutta poikkeuksellista sille on onnellinen loppu. Kirjoittamisesta unelmoivasta rakennusmiehestä tuli yksi maamme merkittävimpiä kirjailijoita.” Elokuvan maailman ensi-ilta oli 30.6.2007 kuvauspaikkakunnalla Taivalkoskella osana Päätalo-viikon ohjelmaa. Päätalo-elokuvan materiaalista valmistettiin myös kolmiosainen televisiosarja Iijoelta etelään. Elokuvaversion DVD-levyä on myyty kultalevyn verran. Hannu Kahakorpi on toiminut myöhemmin Pohjoisen kulttuuri-instituutissa elokuva- ja televisiotyön professorina. |
||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||
Rakasta, kärsi ja unhoita Säv. Toivo Kärki San. Veikko Enckell Es. Metro-tytöt Warner/Chappell Music Finland Oy Älä selitä Säv. Toivo Kärki San. Reino Helismaa Warner/Chappell Music Finland Oy On harhaa vain tää elo ihmisen Säv. & san. Sam Sihvo Es. Maija Paunio Muu lähdemusiikki Upright Music |
||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||
Riitta Päätalo, Elina Oksanen (In Memoriam)<br />Gummerus Kustannus Oy<br /><br />Aarne Norberg, Aleksanterin teatteri, Antiikki ja Kirpputori Löytöaitta Raimo Aron, Catharina Brown, Satu Elstelä, Joel Elstelä, Filmiteollisuus, Lea Haikonen, Hietalan tila, Börje Hiltunen, Hotelli- ja Ravintolamuseo, Elina Ikäläinen, Kalle Päätalo –seura ry, Kallioniemi museon työntekijät, Kallioniemi –säätiö/Maija-Liisa Halonen, Kirsti Kallunki, Marko Karvonen, Esko Kinnunen, Pasi Kivimäki, Olavi Korkia-Aho, Johanna Korpela, Kuusamon koulumuseo, Ilkka Matila, Pete Neuvonen, Mika Nevalainen, Kari Niskala, Anne-Kaisa Olva, Optikko Veikko Paulin Ky, Postimuseo, Päätalo-instituutti/Liisa Kurkinen, Pölkky Oy, Pölkky-teatteri, Rakennustaiteen museo, Valtteri Rasmus, Riipisen Riistaravintola, Irma Rimpeläinen, Lea Räisänen, Jenni Siikaluoma, Merita Suomalainen, Niklas Tenhunen, Marja-Liisa Suuronen, Taivalkosken kunnanarkisto, Taivalkosken näyttämö, Petri Taivalkoski, Marita Talala, Tuomo Toivanen, Jouko Törmänen, Jaana Uutela, Vantaan työttömät ry, Hanna Virolainen, Tarja Virolainen, Virranvieren tila, Sirpa Wikström, Heikki ja Kerttu Ruotsalaisen perikunta |
||||||||||||||||||
Arkistoaineisto | ||||||||||||||||||
Sitaatit: Mika Waltari: Aiotko kirjailijaksi? |
||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||
|