Onnen maa
Tangoelokuva Onnen maa (televisioesityksessä käytetty nimi)
The Land of Happiness (englanninkielinen nimi)
Le Pays de bonheur (ranskankielinen nimi)
La Tierra de la felicidad (espanjankielinen nimi)
Finna-arvio
Onnen maa
Markku Pölösen ohjaama ja käsikirjoittama Onnen maa (1993) on 1960-luvun alun Pohjois-Karjalaan sijoittuva maaseutu- ja musiikkielokuva. Kaupunkiin muuttanut Tenho Hirvola (Pertti Koivula) palaa kesäksi kotitilalleen, jossa pitäisi tehdä maatöitä uutteran veljensä Aarnen (Taisto Reimaluoto) tahtiin. Huhkimisen sijaan Tenhoa kiinnostavat Reijo Taipaleen tangot, lavatanssit ja varsinkin kuvankaunis osuusmeijerin tarkkailukarjakko Virva (Katariina Kaitue).
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||
s. ikä 8 |
||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Arkistoaineisto / esiintyjät: Kaisu Puuska-Joki (radiokuuluttajan ääni) ,
Arkistoaineisto / esiintyjät: Kaisu Puuska-Joki (radiokuuluttajan ääni)Hae aiheistaAvustajat
Rääkkylän kansanmusiikki ry (ihmiset seuroissa) ,
Rääkkylän kansanmusiikki ry (ihmiset seuroissa)Hae aiheista |
||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||
14.7. - 1.8.1992 - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
"Mitä sitä kieltämään: Onnen maa on yksi parhaista elokuvista, mitä tässä maassa on koskaan tehty", Pertti Lumirae (Demari 30.4.1993) kirjoitti. "Onnen maassa peruskansallinen rekvisiitta muodostaa luontevan pohjan pitkälle kehittyneelle muodonhallinnalle, joka rohkeasti uskaltaa käyttää hyväkseen erityyppisiä aineksia melodraamasta arkirealismiin. Paatos ja huumori muodostavat myös onnellisen yhdistelmän, musiikissa kylpevän teoksen, jossa suomalainen tango Reijo Taipaleen tulkitsemana muodostaa rikkaan emotionaalisen kaikupohjan. Ja sellaiset perusasiat kuin elämä kuolema ja rakkaus ovat koko ajan vahvasti läsnä myös dramaturgisessa katsannossa." "Pölösen ohjaus on täydellisesti hallittujen tunnelmien taidetta", Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 30.4.1993) suitsutti. Onnen maa on elokuva, jossa kaikki on kohdallaan. Sen kerronnan rytmi on luontevaa kuin hengitys. Sen näyttelijätyö on hienovaraista ja hallittua." "Pölösen tiiviisti ohjaaman elokuvan valttikortteja ovat vaatimattomuus ja luonnollisuus", Olli Manninen (Iltalehti 30.4.1993) luonnehti ja määritteli elokuvan genreksi "postmodernin agraaridraaman". Nimimerkki Ruutuhai (Karjalainen 5.5.1993) arvioi elokuvaa paikallisnäkökulmasta: "Enosta syntyisin olevan Markku Pölösen kirjoittama ja ohjaama Onnen maa täyttää kolme vaativaa seikkaa: Se on kaunis, se on viisas ja se on hauska elokuva". Hanna Kangasniemi (Turun Sanomat 21.8.1993) kiinnitti huomiota elokuvan miesnäkökulmaan: "Kaupungista saapuneen Tenhon kautta Pölönen onnistuu tavoittamaan jotain myös suomalaisen miehen ahdistuksesta, joka joskus vilahtelee myös elokuvan muiden miesten kasvoilla." Arja-Anneli Tuominen (Kansan Uutiset 22.9.1993) taas katsoi elokuvaa eurooppalaisesta perspektiivistä: "Onnen maa on elokuva jonka kimalteleva nostalgia iskee jokaisen ensimmäisen tai toisen polven kaupunkilaisen sydämeen missä tahansa Euroopassa. Maaseudulla se ei ehkä menesty yhtä hyvin. Miksi katsoa elokuvasta sellaista elämää mitä vielä eletään." "Pölösen ajankuva on kyllä nostalgian kultaama", koki Helena Ylänen (Helsingin Sanomat 1.5.1993). "Ulkoiset seikat ovat melkein liiankin harmonisia. Pölösen komiikassa taas on nähtävissä kansanteatterimaista näyttämistä, mutta hänen oivalluksensa ovat todella hauskoja." - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||
Markku Pölönen (s. 1957) opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa 1979-83 ja ohjasi lyhyitä fiktioita (Yön yli, 1984; Taivaan lahja, 1986; Idylli, 1988) ja dokumentteja (Hoke, 1985; Flying Finn, 1987; Hiihdon apostoli, 1990) ennen puolipitkää näytelmäelokuvaa Onnen maa, joka valmistui Sparrausrinki-projektin puitteissa ja sai teatteriensi-iltansa projektin toisena elokuvana Christian Lindbladin Partyn (1991) jälkeen. Se kuvattiin super 16 mm:n materiaalille ja levennettiin laboratoriossa 35 mm:n kopioksi. Pölönen on kotoisin Pohjois-Karjalasta, Enon Herajoelta, missä hänen sukunsa on viljellyt maata yli 300 vuoden ajan. Onnen maa kuvattiin samoilla seuduilla, Rääkkylässä, kesällä 1992, ja omaelämäkerrallinen juonne näkyy paitsi elokuvan miljöössä sen tapahtumien sijoittumisessa vuoteen 1963, 7-vuotiaan pikkupojan näkökulmassa, sekä tangokulttuurin korostuksessa. "Pohjois-Karjala on yleisinhimillisesti kauhea paikka elää, mutta olen siitä melkein ylpeä", Pölönen tilitti. "Siinä elämän kamppailussa on jotain kaunista. Se rajalla asumisesta tuleva levottomuus on mennyt geeneihin. Pohjois-Karjalan rikkinäistä maisemaa asuttavat helvetin hyvät jutunkertojat." (Helsingin Sanomat 22.9.1993). Pölönen muistaa, miten hänen lapsuudessaan tanssilavalta kuului lauantai-iltaisin järven yli tangon poljento. Hänen mukaansa tango oli 1960-luvulla nuorisomusiikkia, täynnä raikasta eroottisuutta ja hyvää paatosta. Opiskeluaikoinaan, kovimpaan punk-aikaan, Pölönen esiintyi tangoyhtyeen laulusolistina. Pölösen mielestä kaikkien aikojen paras suomalainen tango on Unto Monosen Tähdet meren yllä Reijo Taipaleen esittämänä: "Se on onnellinen tango, mikä on hyvin harvinaista, täynnä pidäteltyä erotiikkaa ja onnen odotusta. Freudkin punastuisi niistä rohkeista mielikuvista, mutta se on kaunista." (Helsingin Sanomat 22.9.1993). Onnen maa rakentui paljolti juuri tangojen varaan: "Kun musiikki soi valmiiksi päässä, kuvista uskaltaa tehdä vahvempia. Silloin tietää että se toimii, ja sen maailman eheys on helpompi löytää." (HS, em.). Elokuvan musiikki otettiin kokonaisuudessaan Reijo Taipaleen Scandia-levytyksistä. Onnen maan tuotantoyhtiönä toimi Dada-Filmi Oy, jonka takana olivat ohjaaja Matti Ijäs, näyttelijä Aake Kalliala, diplomi-insinööri Martti Kaukanen ja tuottaja Kari Sara. Näyttelijöistä Pertti Koivula, Taisto Reimaluoto ja Tuula Väänänen olivat Teatterikorkeakoulun tuoreita kasvatteja; Koivula oli nähty jo Mollbergin Tuntemattoman sotilaan (1985) Lahtisena ja Vääpeli Körmy -elokuvissa, mutta Onnen maa oli hänen ensimmäinen pääosansa: alun perin hänen piti esittää Aarne-veljeä, ja kertomansa mukaan hän sai Tenhon roolin laulettuaan tangoja Jouko Turkan 50-vuotissyntymäpäivillä, joilla oli läsnä myös Pölösen elokuvan apulaisohjaaja ja näyttelijävalinnoista vastannut Nadja Pyykkö. Onnen maa sai kosolti tunnustusta laatutuen, Jussi-patsaiden ja muiden kotimaisten palkintojen muodossa. Turun Sanomien (17.2.1995) mukaan seitsemän maan tv-yhtiöt ostivat elokuvan. Ensimmäisessä kotimaisessa tv-esityksessään syyskuussa 1993 elokuva sai miljoonayleisön ja helmikuun 1998 "toiveuusintaan" liitettiin kolmiminuuttinen "esittelyvideo". Pölönen sovitti aiheen myös näytelmäksi, jota esitettiin Lopen kesäteatterissa 2002. Heikki Kujanpää ohjasi Onnen maan musikaaliversion, joka sai ensi-iltansa Kuopion kaupunginteatterissa syksyllä 2003. Pölösen seuraava elokuva, Heikki Turusen romaaniin pohjautuva Kivenpyörittäjän kylä (1995) sijoittui niin ikään Pohjois-Karjalaan, kymmenkunta vuotta myöhempään aikaan kuin Onnen maa. Vuosina 1990-96 toteutettu Sparrausrinki oli Suomen elokuvasäätiön (SES), Audiovisuaalisen viestintäkulttuurin edistämiskeskuksen (AVEK), Yleisradion ja MTV3:n yhteinen hanke, jonka tarkoitus oli kannustaa nuoria lupaavia tekijöitä tarjoamalla rahoitus puolipitkään fiktioelokuvaan. Hankkeeseen hyväksytyille tuotannoille myönnettiin kullekin 1 300 000 mk:n budjetti, josta Elokuvasäätiön ja AVEK:n osuus oli 900 000 mk ja televisioyhtiöiden 400 000 mk. Projekti rahoitti kahtatoista vuosina 1991-97 valmistunutta elokuvaa. (Leena Louhivuori: Sparrausrinki. Helsinki: AVEK 1996). Projektissa syntyneistä elokuvista kahdeksan päätyi teatterilevitykseen ja on näin ollen sisällytetty Kansallisfilmografiaan. - Toim. Lauri Piispa ja Jorma Junttila Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) pohjalta. |
||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||
1. Vaaralliset huulet Säv. Arvo Koskimaa, san. Solja Tuuli, sov. Kaarlo Valkama Es. Reijo Taipale, laulu, ja yhtye (playback, Reijo Taipale, laulu, ja Kullervo Linnan orkesteri; alkutekstit), 2' 05". Levytys: Reijo Taipale ja Kullervo Linnan orkesteri; Scandia KS 518, 1964. 2. Satumaa Säv. Unto Mononen, san. Unto Mononen, Solja Tuuli, sov. Kaarlo Valkama 1) Es. Pertti Koivula, vihellys (100 %), 0' 05". 2) Reijo Taipale, laulu, ja Kullervo Linnan orkesteri (off, levysoitin), 1' 40". Levytys: Reijo Taipale ja Kullervo Linnan orkesteri; Scandia KS 449, 1962. 3. Virsi 342 ("Niin ihanaa on ylistää sinua, Jumalamme - -") Säv. toisinto Raumalta, san. Mikael Nyberg, suom. san. Alpo Noponen Es. Rääkkylän Kansanmusiikki ry, laulu (100 %), 1' 55". 4. Tango Humiko Säv. Rauni Autio, san. Saukki, sov. Jaakko Salo Reijo Taipale, laulu, ja Kullervo Linnan orkesteri (off, levysoitin), 2' 25". Levytys: Reijo Taipale ja Kullervo Linnan orkesteri; Scandia KS 481, 1963. 5. Kangastus Säv. Unto Mononen, san. Unto Mononen - Solja Tuuli, sov. Jaakko Salo Es. Reijo Taipale, laulu, ja yhtye (playback, Reijo Taipale, laulu, ja Jaakko Salon orkesteri), 2' 55". Levytys: Reijo Taipale ja Jaakko Salon orkesteri; Scandia KS 542, 1964. 6. Polvere / Hiekkaa Säv. Mario Micheletti, san. Angelo Galletti, suom. san. Solja Tuuli, sov. Jaakko Salo 1) Reijo Taipale, laulu, ja Jaakko Salon orkesteri (off), 0' 50". 2) Es. Pertti Koivula, laulu (100 %), 0' 30". Levytys: Reijo Taipale ja Jaakko Salon orkesteri; Scandia KS 695, 1966. 7. Kesäinen muisto Säv. Arvo Koskimaa, san. Jouko Kukkonen, sov. Jaakko Salo Reijo Taipale, laulu, ja Kullervo Linnan orkesteri (off), 1' 10". Levytys: Reijo Taipale ja Kullervo Linnan orkesteri; Scandia KS 481, 1963. 8. Jos jätät minut Säv. Unto Mononen, san. Unto Mononen - Solja Tuuli, sov. Jaakko Salo Reijo Taipale, laulu, ja Kullervo Linnan orkesteri (off, levysoitin), kaksi kertaa, yht. 2' 50". Levytys: Reijo Taipale ja Kullervo Linnan orkesteri; Scandia KS 518, 1964. 9. Sateen tango Säv. Unto Mononen, san. Unto Mononen - Solja Tuuli, sov. Jaakko Salo Reijo Taipale, laulu, ja Jaakko Salon orkesteri (off, levysoitin), 1' 35". Levytys: Reijo Taipale ja Jaakko Salon orkesteri; Scandia KS 590, 1965. 10. Tähdet meren yllä Säv. Unto Mononen, san. Unto Mononen - Solja Tuuli, sov. Jaakko Salo Reijo Taipale, laulu, ja Kullervo Linnan orkesteri (off, lopputekstit), 3' 05". Levytys: Reijo Taipale ja Kullervo Linnan orkesteri; Scandia KS 506, 1963. Huomautuksia: Musiikkinumero 3 on vuoden 1938 virsikirjassa Virsi 427. Taisto Reimaluoto viheltelee Tapio Rautavaaran mukailemaa kansanlaulua Juokse sinä humma (100 %), 0' 15". Elokuvan menestyksen siivittämänä Reijo Taipale levytti musiikkikappaleet uudestaan cd-albumille Lauluja elokuvasta Onnen maa (Bluebird BBCD 2545, 1993). - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||
Vilho ja Seppo Kaasinen, Tellervo Halonen, Seppo Mustonen, Pauli Kinnunen ja bändi, Oili Jörgensen, Martti Kakkinen, Kaarlo Soininen, Pertti Sopanen, Tuire Hintikka, Toivo Hirvonen, Veikko Sallinen, Hannu Räsänen, Maarit Hämäläinen<br />Rääkkylän kunta ja kuntalaiset, Koivuniemen lomakylä, Rääkkylän kansanmusiikkiyhdistys, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, Kivisalmen lavatoimikunta, Puusepänliike Orapuu, Suomen Automobiiliklubi P-K, Hemin auto, Play it again Sam, Oy Milpro Ltd., Ilokuva Naukkarinen & Co, Cinemakers, Studio Näsänen, Sonja Mulari, ESEK, SES Kari Kyrönseppä, TV2 Kari Paukkunen |
||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|