1939
Vuosi 1939 (rinnakkaisnimi)
Finna-arvio
1939
Peter von Baghin ohjaama ja käsikirjoittama haastatteludokumentti 1939 (1993) koostuu vuonna 1939 nuoruuttaan eläneiden ihmisten haastatteluista, ajan näytelmä- ja dokumenttielokuvien katkelmista sekä valokuva- ja ääniaineistoista. Muun muassa Matti Kuusi, Helvi Hämäläinen, Eila Pennanen ja Aarne Saarinen kertovat mielialoista ja tapahtumista Suomessa rauhan viimeisinä kuukausina ja talvisodan alkuvaiheessa.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Esiintyjät
Muut esiintyjät
Arkistoaineisto / esiintyjät: Wäinö Aaltonen (kuvanveistäjä), A. I. Wirtanen (tiedemies), Kyösti Kallio (Tasavallan presidentti), Pekka Tiilikainen (radioselostajan ääni), Eric Tidlund ja Ramblers-orkesteri (esiintyjät elokuvassa <i>Suomi-Filmin iskelmäparaati</i>), Irma Seikkula, Kullervo Kalske, Timo Jokinen (näyttelijät elokuvassa <i>Avoveteen</i>), Gaby Ross ja Ramblers-orkesteri (esiintyjät elokuvassa <i>Suomi-Filmin iskelmäparaati</i>), Kaarlo Marjanen, Regina Linnanheimo, Irja Elstelä (näyttelijät elokuvassa <i>Helmikuun manifesti</i>), Tauno Palo (näyttelijä elokuvissa <i>Helmikuun manifesti</i> ja <i>Jumalan tuomio</i>), Rudolf Holsti (entinen ulkoministeri), C. G. E. Mannerheim (puolustusvoimien ylipäällikkö), Joseph Goebbels (Saksan propagandaministerin ääni), Uuno Laakso, Tauno Majuri, Helena Kara, Yrjö Aaltonen, Pentti Saares, Oiva Luhtala, Urho Westman (näyttelijät elokuvassa <i>Aktivistit</i>), Turo Kartto (selostajan ääni ja näyttelijä elokuvassa <i>Avoveteen</i>), Matti Jurva, Lydia Saxelin, Margareta Wasenius (näyttelijät elokuvassa <i>Kaksi Vihtoria</i>), Olavi Paavolainen (kirjailija), Jussi Koskiluoma (radioselostajan ääni), Ansa Ikonen (näyttelijä elokuvassa <i>Jumalan tuomio</i>), Olavi Virta ja Ramblers-orkesteri (esiintyjät elokuvassa <i>Suomi-Filmin iskelmäparaati</i>), Kosti Könni (lapsikuoron johtaja), Reino Hirviseppä (selostajan ääni), Aino Lohikoski, Hugo Hytönen (näyttelijät elokuvassa <i>Avoveteen</i>), Urho Kekkonen (ministerin ääni), Aku Korhonen, Kaarlo Kartio, Unto Salminen, Laila Rihte, Elsa Rantalainen, Antero Suonio (näyttelijät elokuvassa <i>Lapatossu ja Vinski olympiakuumeessa</i>) herra Aarniala, herra Hopea, herra Merisavo, herra Tuominen, herra af Ursin, herra Virta, Martti Jukola (näyttelijät elokuvassa <i>Avoveteen</i>), Kaarlo Angerkoski (näyttelijä elokuvassa <i>Serenaadi sotatorvella</i>), Adolf Hitler (Saksan valtakunnankanslerin ääni), Josif Stalin (Neuvostoliiton puoluejohtaja), J. K. Paasikivi (pankinjohtaja), Mieskuoro Finlandia, Heikki Klemetti (mieskuoro Finlandian johtaja), A. K. Cajander (pääministeri), Väinö Tanner (neuvotteluvaltuuskunnan jäsen), F. E. Sillanpää (kirjailija), Nyrki Tapiovaara (elokuvaohjaaja), Lauri Viljanen (kirjailija), Kaisu Puuska (radiokuuluttajan ääni), Jussi Haapman (valokuva), Iida Maria Hämäläinen (valokuva), Veikko Itkonen (selostajan ääni), Vjatšeslav Molotov (valokuva), Kliment Vorošilov (valokuva), Otto Wille Kuusinen (valokuva), K.-A. Fagerhom (ministerin ääni), Tuli Arjo (lotta), Teodor Simo (valokuva), Maija Lavi (valokuva) (Lähde: SKF 11)
Arkistoaineisto / esiintyjät: Wäinö Aaltonen (kuvanveistäjä), A. I. Wirtanen (tiedemies), Kyösti Kallio (Tasavallan presidentti), Pekka Tiilikainen (radioselostajan ääni), Eric Tidlund ja Ramblers-orkesteri (esiintyjät elokuvassa <i>Suomi-Filmin iskelmäparaati</i>), Irma Seikkula, Kullervo Kalske, Timo Jokinen (näyttelijät elokuvassa <i>Avoveteen</i>), Gaby Ross ja Ramblers-orkesteri (esiintyjät elokuvassa <i>Suomi-Filmin iskelmäparaati</i>), Kaarlo Marjanen, Regina Linnanheimo, Irja Elstelä (näyttelijät elokuvassa <i>Helmikuun manifesti</i>), Tauno Palo (näyttelijä elokuvissa <i>Helmikuun manifesti</i> ja <i>Jumalan tuomio</i>), Rudolf Holsti (entinen ulkoministeri), C. G. E. Mannerheim (puolustusvoimien ylipäällikkö), Joseph Goebbels (Saksan propagandaministerin ääni), Uuno Laakso, Tauno Majuri, Helena Kara, Yrjö Aaltonen, Pentti Saares, Oiva Luhtala, Urho Westman (näyttelijät elokuvassa <i>Aktivistit</i>), Turo Kartto (selostajan ääni ja näyttelijä elokuvassa <i>Avoveteen</i>), Matti Jurva, Lydia Saxelin, Margareta Wasenius (näyttelijät elokuvassa <i>Kaksi Vihtoria</i>), Olavi Paavolainen (kirjailija), Jussi Koskiluoma (radioselostajan ääni), Ansa Ikonen (näyttelijä elokuvassa <i>Jumalan tuomio</i>), Olavi Virta ja Ramblers-orkesteri (esiintyjät elokuvassa <i>Suomi-Filmin iskelmäparaati</i>), Kosti Könni (lapsikuoron johtaja), Reino Hirviseppä (selostajan ääni), Aino Lohikoski, Hugo Hytönen (näyttelijät elokuvassa <i>Avoveteen</i>), Urho Kekkonen (ministerin ääni), Aku Korhonen, Kaarlo Kartio, Unto Salminen, Laila Rihte, Elsa Rantalainen, Antero Suonio (näyttelijät elokuvassa <i>Lapatossu ja Vinski olympiakuumeessa</i>) herra Aarniala, herra Hopea, herra Merisavo, herra Tuominen, herra af Ursin, herra Virta, Martti Jukola (näyttelijät elokuvassa <i>Avoveteen</i>), Kaarlo Angerkoski (näyttelijä elokuvassa <i>Serenaadi sotatorvella</i>), Adolf Hitler (Saksan valtakunnankanslerin ääni), Josif Stalin (Neuvostoliiton puoluejohtaja), J. K. Paasikivi (pankinjohtaja), Mieskuoro Finlandia, Heikki Klemetti (mieskuoro Finlandian johtaja), A. K. Cajander (pääministeri), Väinö Tanner (neuvotteluvaltuuskunnan jäsen), F. E. Sillanpää (kirjailija), Nyrki Tapiovaara (elokuvaohjaaja), Lauri Viljanen (kirjailija), Kaisu Puuska (radiokuuluttajan ääni), Jussi Haapman (valokuva), Iida Maria Hämäläinen (valokuva), Veikko Itkonen (selostajan ääni), Vjatšeslav Molotov (valokuva), Kliment Vorošilov (valokuva), Otto Wille Kuusinen (valokuva), K.-A. Fagerhom (ministerin ääni), Tuli Arjo (lotta), Teodor Simo (valokuva), Maija Lavi (valokuva) (Lähde: SKF 11)Hae aiheista |
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kesäkuu (haastatteluosuudet), marraskuu 1992 (luontokuvien täydennyskuvaukset) - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Kriitikot arvioivat 1939 -elokuvaa eri näkökulmista. Velipekka Makkosen (Tiedonantaja 11/1993) mukaan elokuva kartoittaa yksilöiden muistin kautta kansakunnan muistia: "Historiaahan von Bagh ei suoranaisesti kirjoita, vaan yhdistämällä aikaan kuuluvia dokumentti- ja propagandaelokuvia silloin nuoruuttaan ja jopa lapsuuttaan elävien ihmisten kertomusten väliin, hän kartoittaa kansakunnan 'salattua muistia' siitä, kuinka Suomi eli sen historian käännevuosina." Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 9.4.1993) piti rajauksesta: "Sodan syttymiseen johtaneita poliittisia päätöksiä se ei analysoi, mikä on kokonaisuudelle vain eduksi". Pertti Avola (Helsingin Sanomat 10.4.1993) koki, että "todistajien muisteluksissa on sekä huumoria että tragiikkaa. Ajankuva syntyy vaivattomasti, vaikka siitä ei tule kovin konkreettista. [- -] Kyse on ihmisläheisestä, elokuvallisin keinoin toteutetusta historiannäkemyksestä." Elokuvaa voitiin katsoa myös kansakunnan ja valtion perspektiivistä. Marko Niemen (Ruotuväki 6/1993) mielestä "1939 ei ole varsinainen talvisotaelokuva, vaan se kertoo kansakunnasta, joka tuntee juuri nousseensa eurooppalaiseksi valtioksi muiden joukkoon." Roope Alftanin (Ilta-Sanomat 9.9.1993) televisiokritiikissä vuonna 1993 elokuva käsitteli ennen muuta identiteettiä: "Von Baghin monumentaalinen luottamus kaikkeen elokuva- ja äänimateriaaliin (leikkaus Anne Lakanen) luo uusia yhteyksiä, joiden kautta avautuu arvaamattomia näköaloja. Suomalainen identiteetti joutui 1939 kiirastuleen, jota kukaan ei voinut kuvitella. Von Baghin elokuvaessee kertoo, mistä tämä identiteetti koostui, miten se heijastui aikansa dokumentteihin, näytelmäelokuviin ja koko yhteiskuntaan." Saman televisioesityksen yhteydessä Sigurd Gustavsson (Hufvudstadsbladet 9.9.1993) näki elokuvalla olevan yhteyden myös nykypäivään: "En skrämmande tanke som väcks är hur mycket dagens Europa liknar filmens; samma hetlevrade nationalism, samma ekonomiska återvändsgränder, samma handfallenhet hos Nationernas Förbund inför fascismen då som hos FN ny." Jorma Pokkinen (Aamulehti 6.6.2001) tiivisti monen kriitikon kehut vuoden 2001 uusintatelevisioinnin yhteydessä: "Dokumentti yhdistää taitavasti muistelmia, radioselostuksia, musiikkia ja silloisia dokumenttikatsauksia. [- -] Jos dokumenttia jostain haluaa arvostella, niin pitkä se on." - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Peter von Bagh sai idean elokuvaansa 1939 edellisen dokumenttinsa Viimeinen kesä (1992) esityksestä ja vastaanotosta Tampereen festivaaleilla: "1944 toimi kätilön roolissa synnyttäen 1939:n", hän kertoi festivaalilehtisessä. "Tuona vuonna kansa koki vihdoinkin saavuttaneensa pitävän otteen elämästä. 1939 oli maailmaasyleilevä vuosi Suomessa. F. E. Sillanpää oli juuri voittanut kirjallisuuden Nobel-palkinnon, pulakausi oli ylitetty, arkkitehtuuri kukoisti. Silloin syntyi myös monia merkittäviä suomalaisia elokuvia. Vuosi 39 on monimutkainen yhtälö syyllisyyksineen ja ratkaisevine tapahtumineen, joita vielä mutkistaa kansainvälinen tilanne. Tuota kohtalokasta vuotta ovat historioitsijat tutkineet, siitä on kirjoitettu kirjoja ja näytelmiä, mutta dokumentin keinoja ei ole koskaan ennen hyödynnetty." (Festival News 4/1993). 1939 rakentui Viimeisen kesän tapaan tuolloin nuoruuttaan eläneiden ihmisten (kaikkiaan 28) haastatteluista, ajan dokumentti- ja näytelmäelokuvien katkelmista, valokuva- ja ääniaineistosta. Syyskuussa 1939 oli alkanut Suomi-Filmin uutiskatsausten säännöllinen tuotanto, joka kattaakin valtaosan elokuvan loppupuolen arkistoaineistosta. "Jälkeenpäin asiaa ajatellen tämä elokuvan dramaturginen ratkaisu tapahtui melkein alitajuisesti. Kesän jälkeen raaka todellisuus selätti sepitteen. Tuolloin herättiin tulevien olympialaisten innokkaasta odotuksesta ja kulttuurisista voimannäytöistä kylmään realismiin." (Festival News 4/1993). Kuvaukset tapahtuivat pääosin kesäkuussa 1992, talvisia luontokuvia otettiin vielä marraskuussa. Lopputöiden kiireen vuoksi elokuvan nimeksi jäi pelkkä 1939, mutta von Baghin mukaan oikean nimimuodon tulisi olla Vuosi 1939 hänen aikaisemman dokumenttinsa Vuosi 1952 (1980) malliin. Elokuva sai ensiesityksensä Tampereen kansainvälisillä lyhytelokuvafestivaaleilla talvisodan päättymisen muistopäivänä 13.3.1993. Helsingissä sitä esitettiin Illusionin matineanäytännöissä 9.4. lähtien, televisiossa se nähtiin saman vuoden syyskuussa. Sittemmin Peter von Bagh on jatkanut työtään tv-elokuvien ohjaajana, elokuvatutkijana ja elokuvahistorian professorina Taideteollisen korkeakoulun Elokuvataiteen osastolla. Hänen elokuvakollaasia käsittelevä väitöskirjansa Peili jolla oli muisti tarkastettiin ja julkaistiin syksyllä 2002. - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Les patineurs / Luistelijat Säv. Emil Waldteufel, san. tuntematon, suom. san. Sauvo Puhtila Maija-Liisa Lehtinen, laulu, ja orkesteri, joht. Matti Jurva (off, alkutekstit), 0' 45". 2. Kalevala-sarja op. 23 I osa Maan synty Säv. Uuno Klami Finlandia-orkesteri, joht. Nils-Eric Fougstedt (off), seitsemäntoista kertaa, yht. 16' 35". Levytys: Finlandia-orkesteri, joht. Nils-Eric Fougstedt; Fennica SS 5, 1960-luku (alkuperäisäänitys 1956). 3. Suven leikkeihin kaipaan elokuvasta Iskelmäparaati Säv. ja sov. Harry Bergström Es. Eric Tidlund, ksylofoni, ja Ramblers-orkesteri (playback), 1' 00". Levytys: Eugen Malmstén ja Columbian Tanssiorkesteri; Columbia DY 102, 1937. 4. "Oi sä kuu kirkkahin - -" elokuvasta Iskelmäparaati Säv. ja san. tuntematon, sov. Harry Bergström Es. Gaby Ross, laulu, ja Ramblers-orkesteri (playback), 0' 50". 5. Kesäillan idylli Säv. Oskar Merikanto, sov. Martti Similä His Master's Voice -konserttiorkesteri, joht. Martti Similä (off), viisi kertaa, yht. 2' 25". Levytys: His Master's Voice -konserttiorkesteri, joht. Martti Similä; His Master's Voice TJ 109, 1959 (alkuperäisäänitys 1937). 6. Kalevala-sarja op. 23 III osa Terhenniemi Säv. Uuno Klami Finlandia-orkesteri, joht. Nils-Eric Fougstedt (off), kolme kertaa, yht. 5' 00". Levytys: Finlandia-orkesteri, joht. Nils-Eric Fougstedt; Fennica SS 5, 1960-luku (alkuperäisäänitys 1956). 7. Bel-Ami Säv. Theo Mackeben, san. Hans Fritz Beckmann, suom. san. Arvo Koskimaa Eugen Malmstén, laulu, ja Columbia-orkesteri (off), 0' 45". Levytys: Eugen Malmstén ja Columbia-orkesteri; Columbia DY 299, 1940. 8. Lippulaulu / Siniristilippumme Säv. Yrjö Kilpinen, san. V.A. Koskenniemi Es. partiolaiset, laulu (off), 0' 20". 9. Jääkärimarssi / Jääkärin marssi Säv. Jean Sibelius Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 20". 10. "Mazurka" elokuvasta Aktivistit Säv. Pekka Attinen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 40". 11. Virsi 152 ("Jumala ompi linnamme - -") Säv. trad., sov. Pekka Attinen Urut (off), 1' 00". 12. Kun tanssii lambeth walk'ia, suonissa ei ole kalkkia elokuvasta Kaksi Vihtoria Säv. ja san. Erkki Salama, sov. Harry Bergström Es. Matti Jurva, laulu, ja orkesteri (playback), 1' 00". Levytys: Matti Jurva ja Ramblers-orkesteri, joht. Klaus Salmi; Columbia DY 219, 1939. 13. Oi kallis Suomenmaa Säv. ja san. Heikki Klemetti Mieskuoro Finlandia, joht. Arvi Poijärvi, laulu (off), 0' 55". Levytys: Mieskuoro Finlandia, joht. Arvi Poijärvi; His Master's Voice X 6281, 1939. 14. Päin onnen rantaa / Se lempi elokuvasta Iskelmäparaati Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Turo Kartto Es. Olavi Virta, laulu, ja Ramblers-orkesteri (playback), 1' 10". Levytys: Birgit Kronström, Metro-kvartetti ja Columbia-Tanssiorkesteri, joht. Harry Bergström; Columbia DY 187 ja DY 188, 1938. Tutta Jew ja Manhattan tango yhtye; Manhattan MAN 75, 1962. 15. Ganz allerliebst / Kaikkein rakkain Säv. Emil Waldteufel Helsingin Odeon-valssiorkesteri (off), 1' 00". Levytys: Helsingin Odeon-valssiorkesteri; Odeon A 228538, 1939. 16. Laulu meripojille Säv. ja san. Kauko Käyhkö Harmony Sisters, laulu, ja Dallapé-orkesteri (off), 1' 45". Levytys: Harmony Sisters ja Dallapé-orkesteri; Odeon A 228527, 1939. 17. Sillanpään marssilaulu Säv. Aimo Mustonen, san. Frans Eemil Sillanpää 1) Helsingin Varuskuntasoittokunta, joht. Martti Parantainen (off), 0' 35". 2) Mieskvartetti, laulu, ja Laivaston soittokunta (off), kaksi kertaa, yht. 1' 35". 18. Sinilippumme Säv. ja san. P.J. Hannikainen Es. lapset, laulu (off), 1' 30". 19. Suomen kaartin paluulaulu / Oi kallis kotimaa Säv. trad., san. G.W. Gustafsson Sotilaat, laulu (off), 0' 25". 20. Munitusmarssi elokuvasta Serenaadi sotatorvella Säv. Martti Similä, san. R.W. Palmroth Es. Kaarlo Angerkoski, laulu (100 %), 0' 20". 21. 3 Bf Säv. Uuno Klami Helsingin Kaupunginorkesteri, joht. Georg Schneevoigt (off), kaksi kertaa, yht. 1' 50". Levytys: Helsingin Kaupunginorkesteri, joht. Georg Schneevoigt; Odeon RA 228925, 1938. 22. Sotapoika Säv. Arvo Koskimaa, san. Jouko Kukkonen, sov. Kaarlo Valkama Olavi Virta, laulu, ja "Lepakot", joht. Bruno Laakko (off), 1' 20". Levytys: Olavi Virta ja "Lepakot", joht. Bruno Laakko; Columbia DY 295, 1939. 23. Sydämeni laulu Säv. Jean Sibelius, san. Aleksis Kivi Mieskuoro Finlandia, laulu, joht. Arvi Poijärvi, (off), 0' 20". Levytys: Mieskuoro Finlandia, joht. Arvi Poijärvi; His Master's Voice X 6280, 1939. 24. Vala Säv. ja san. trad. unkarilainen, suom. san. tuntematon Mieskuoro Finlandia, laulu, joht. Arvi Poijärvi (off), 0' 40". 25. Suomis sång / Suomen laulu Säv. Fredrik Pacius, san. Emil von Qvanten, suom. san. Taavi Hahl 1) Es. Mieskuoro Finlandia, laulu, joht. Heikki Klemetti (100 %), 1' 00". 2) Mieskuoro, laulu (off), 1' 00". 26. Kaurapellon pientareella Säv. trad. Orkesteri (off), 0' 20". 27. Kuvia maalaiselämästä Säv. Uuno Klami Orkesteri (off), 1' 25". 28. Sävelhurmaa Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Reino Ranta Arvi Tikkala, laulu, ja His Master's Voice -Tanssiorkesteri (off, lopputekstit), 2' 00". Levytys: Arvi Tikkala ja His Master's Voice -Tanssiorkesteri; His Master's Voice X 4621, 1936. Huomautuksia: Musiikkinumero 1 on alunperin Filmistudio Oy:n elokuvasta Tuulastuksia 2 (1939). Taustamusiikkina kuullaan Martti Similän säveltämää, Helsingin Teatteriorkesterin esittämää orkesterimusiikkia elokuvista Helmikuun manifesti (off), 0' 30", Jumalan tuomio (off), kaksi kertaa, yht. 1' 35", ja Lapatossu ja Vinski olympiakuumeessa (off), 0' 35". Elokuvan Avoveteen orkesterimusiikki (mm. juoksukohtaukset) on Harry Bergströmin säveltämää (off), viisi kertaa, yht. 2' 55". Venäläisistä sotavangeista kertovan lyhytelokuvan musiikkina käytetään Pekka Attisen orkesterimusiikkia elokuvasta ... Ja alla oli tulinen järvi (off), 1' 00". Olympialaisten aikana kuullaan katkelma Fredrik Paciuksen sävelteoksesta Vårt land / Maamme (off), 0' 15", Paasikiven palatessa Moskovasta kuullaan orkesterin soittama Björneborgarnas marsch / Porilaisten marssi (säv. Christian Fredrik Kress) (off), 0' 20". Taustamusiikissa kuullaan otteita mm. Harry Bergströmin säveltämän elokuvan Rikkaan tytön orkesterisävellyksistä (off), 0' 20". Taustamusiikkina kuullaan myös Uuno Klamin kansanlaulumuunnelmia orkesterille (off), neljä kertaa, yht. 4' 05". Tunnistamaton haitaristi esittää Ernesto di Capuan säveltämän O sole mion (off), 0' 10". - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||
Arkistoaineisto | ||||||||||||
Vuosien 1938-40 lyhyt- ja dokumenttielokuvista on käytetty seuraavia: Filmistudion Tuulastuksia (laskeva lämpömitari, luistinrata) Suomi-Filmin Helsinki - Pohjolan valkea pääkaupunki (talvinen Helsinki, lapset jäällä, rakennusten kattoja, Suurkirkko, Uspenskin katedraali, vappu, soitantaa Kappelin lavalla, tanssiaiset ravintolassa) Aho & Soldanin Partiointi pakkasessa (partiolaiset hiihtävät ja laskevat mäkeä, partiolaisten paraati, ilmakivääriharjoitukset, valan vannominen) Finlandia-Kuvan Sallan suursavotta (tukkisavotta) Aho & Soldanin La Finlande d'aujourd'hui (A.I. Wirtanen laboratoriossa, Wäinö Aaltonen veistää Sibelius-muotokuvaa, SOK:n talon ja Olympiastadionin rakentamista, teollisuuskuvia, työntekoa esim. tehtaalla, Tampereen työläiselämää, Eläintarhan ajot, satamakuvat, uimarantaelämää Hietaniemessä, purjeveneet, linja-autoasema) Suomi-Filmi Oy:n Suomi-Filmin uutiskuvia 4/1939 (vartiomies partioi, Mannerheimin patsaan kokoaminen, sukellusvene vesillä, kansalaiskeräys, Wäinö Aaltosen veistoksia, huurteinen Helsinki) Jäger-Filmin Aamu, päivä ja ilta Helsingissä (katukuvia neonvaloineen, rautatieasema) Suomi-Filmin tuottama Iskelmäparaati (ksylofoniesitys, Gaby Ross laulaa, Olavi Virta laulaa) Kansatieteellisen Filmin Rymättylän talvikalastus (nuottakalastusta jäällä) Suomi-Filmi Oy:n Valtion uusi jäänmurtaja Sisu (jäänmurtajan vesillelasku) Vaajakoski (kuohuva koski, urheiluparaati, kenttäurheilulajeja) Suomi-Filmi Oy:n Isänmaa kutsuu työhön (maisema Kolilta, maaseutumaisemia, heinäntekoa ja kotiaskareita) Decora-Filmin Torielämää Helsingissä (Kauppatori väreissä) Ove-Filmin Lapuan maatalousnäyttely (presidentti Kallio maatalousnäyttelyssä ja sankarihaudoilla, kunniakirjojen jako) Suomi-Filmin Suomi-Filmin uutiskuvia 3/1939 (ratsastavat sotilaat, sotaharjoitukset metsässä, polkupyöräjoukkue, sotilaat marssilla, pataljoona junassa matkalla rintamalle, marssi hevosilla, Aleksis Kiven patsaan paljastaminen, ylimääräiset kertausharjoitukset, lotat kuorivat perunoita, Viipurin väestönsuojelutoimintaa, Suomen Punaisen ristin toimintaa junassa) Suomi-Filmin Finland Lives Again (Viipurin linna, presidentti Paasikivi lähtee Moskovan neuvotteluihin, Paasikiven paluu Moskovasta, Helsingin pommitukset, palava Oulu) Suomi-Filmin uutiskuvia 1/1939 (Helsingin katuvilinää, poika jakaa lentolehtisiä, sota on alkanut, bensiinin säännöstely, silakkamarkkinat, jalkapallo-ottelu Suomi - Latvia, pesäpallo-ottelu) Suomi-Filmin uutiskuvia 2/1939 (asuntomessut Helsingin Messuhallissa) Suomi-Filmin uutiskuvia 6/1939 (lapsia evakuoidaan maaseudulla, lapset ulkotamineissa kuuntelemassa F. E. Sillanpään puhetta, lotat kutovat sotilaille) Suomi-Filmin uutiskuvia 7/1939 (merisotilaiden köydenvetokilpailu, vapaaehtoiset palaavat Helsingin rautatieasemalle, Suomen eläintieteellinen museo) Adams-Filmin Aikamme amatsooneja (hävittäjälentue ilmassa, valmistautuminen pommituksiin, hiilikuitunaamareiden sovitusta) Suomi-Filmi Oy:n Suomen uudenaikaisin kansakoulu (lapset palaavat kouluun) Suomi-Filmin uutiskuvia 5/1939 (F.E. Sillanpää kotonaan) Suomi-Filmin uutiskuvia 9/1939 (Viipuri pommitusten jäljiltä, korsujen rakennustöitä, sotilaat soppajonossa) Aho & Soldanin Skapande kraft (kuvia Eduskuntatalosta) Suomi-Filmin uutiskuvia 8/1939 (palavaa Lappia, Lapin evakkokuvia, muonaa kantavat lotat, sotilaat lumipuvuissa, hiihtävät sotilaat, aseiden esittelyä, venäläisiä sotavankeja, tuhoutuneet asunnot, palavia taloja sammutetaan) Suomi-Filmin uutiskuvia 2/1940 (sotilaat lähettävät terveisiä rintamalta). Elokuvassa käytettiin seuraavia vuoden 1939 näytelmäelokuvia: Orvo Saarikiven Avoveteen (perhe kuuntelee radiota maalaistuvassa, juoksu metsässä, juoksu ja palkintojenjako Olympiastadionilla) Toivo Särkän ja Yrjö Nortan Helmikuun manifesti (isänmaallinen puhe Haaksirikkoisten patsaalla, Suomen itsenäisyyden julistus v. 1917) Risto Orkon Aktivistit (tanssiaiset, kirkkokohtaus) Nyrki Tapiovaaran Kaksi Vihtoria (Lambeth Walk -tanssi) Toivo Särkän ja Yrjö Nortan Jumalan tuomio (kirmaaminen kalliolla) Yrjö Nortan Lapatossu ja Vinski olympiakuumeessa (ampumakilpailu) sekä vuodelta 1940 Toivo Särkän Serenaadi sotatorvella (soppakanuuna marssirivistössä, laulua marssilla, leiriytyvät sotilaat). Yleisradion äänitearkiston tallenteista on käytetty seuraavia: tasavallan presidentti Kyösti Kallion uudenvuoden puhe 1.1.1939 Pekka Tiilikaisen ohjelma Kaupungin valot (2.1.1939) Saksan propagandaministeri Joseph Goebbelsin radiopuhe ohjelmasta Tshekkoslovakian tie (15.3.1939) Jussi Koskiluoman radioselostus Finlandia-kuoro palaa Amerikasta (22.5.1939) sisäasiainministeri Urho Kekkosen radiopuhe (28.8.1939) Martti Jukolan (28.8.1939, 10.10.1939) ja Pekka Tiilikaisen (9.10.1939) urheilukilpailu- ym. selostuksia Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitlerin puhe Saksan valtiopäivillä 1.9.1939 R.W. Palmrothin radioselostus 13.10.1939 Frans Emil Sillanpää puhuu tytöille ja pojille (20.11.1939) Kaisu Puuska (30.11.1939) Veikko Itkonen (30.11.1939, 17.12.1939, 20.12.1939) sosiaaliministeri K.A. Fagerholm (6.12.1939) Aku Korhonen Muistorikkain jouluni (25.12.1939), rintamaterveisiä, toimittanut Tauno Majuri (24.12.1939). - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|