Taistelu Turusta
Kampen om Åbo (ruotsinkielinen nimi)
Battle for the City (englanninkielinen nimi)
Turun tauti (työnimi)
Finna-arvio
Taistelu Turusta
Jouko Aaltosen ohjaamassa dokumenttielokuvassa Taistelu Turusta (2011) tutkitaan kriittisesti kaupunkisuunnittelupolitiikkaa, joka johti 1900-luvun jälkipuoliskolla useiden Turun keskeisten rakennusten purkamiseen uuden tuotannon tieltä. Haastattelujen ja arkistomateriaalien kautta valotetaan millainen kaupunkikuva oli ennen ja miten se muuttui nykyisenlaisekseen. Elokuvassa seurataan myös 2000-luvun talonvaltaaja-aktivisteja, jotka pyrkivät luomaan uutta yhteisöllistä kaupunkikulttuuria hylättyihin rakennuksiin.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||
S |
||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||
Esiintyjät
|
||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||
Kesäkuu 2010 (haastattelut), toukokuu 2009 - syyskuu 2010 (talonvaltauksiin liittyvät jaksot) yhteensä noin 30 kuvauspäivää |
||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||
”Ai, sattuu. Kamalaa katsoa, kun vanhoja, kauniita taloja puretaan”, parahti Leena Virtanen (Helsingin Sanomat Nyt-liite 17/2011). ”Jouko Aaltosen dokumentti käy läpi Turun sydäntä särkeviä vaiheita, joissa monet periaatteessa hyväntahtoisetkin poliitikot ovat olleet osallisina. [- -] Dokumenttiin on löydetty runsaasti hienoa arkistomateriaalia vanhasta Turusta, ja kaupungin muuttumista havainnollistetaan toimivilla rinnastuksilla. Kokonaiskuvana dokumentti on kuitenkin vähän yksiviivainen, ja haastateltavat pääsevät turhan helpolla. Syvällisempi paneutuminen vaikka vain yhteen tapaukseen olisi lisännyt elokuvan arvoa.” Jo festivaaliesityksen nähneen turkulaiskriitikon Kari Salmisen (Turun Sanomat 14.4.2011) mielestä ”Turussa syntyneen Jouko Aaltosen dokumentti on hieno elokuvatapaus ihan esteettisestikin. Ulkosalle asetellut valokuvat kadonneista arvorakennuksista piirtyvät modernin Turun taustaa vasten kaihoisina muistumina. Nykyaika avautuu muistelevissa haastatteluissa, menneisyys arkistopätkinä. [- -] Taistelu Turusta on dokumentti kaupungista jota ei ole, mutta ei se jää vain historiaan parkumaan. Niinpä kuvissa heiluu iskulauseitaan (’me ollaan kaupunki, kaupunki kuuluu kaikille’) julistava rastahobitin näköisten nuorten joukko, aktivistilauma talonvaltaajia, joiden juttuja kuunnellessa nolottaa ja lämmittää samaan aikaan.” Muutamien arvioitsijoiden mielestä talonvaltausteema ei niveltynyt dokumenttiin aivan luontevasti. Taneli Topeliuksen (Ilta-Sanomat 29.4.2011) mukaan ”elokuvan vaikuttavimmat kuvat näyttävät vanhaa ja uutta vertailemalla, mitä kaikkea Turussa on tietoisesti tuhottu. Arkistofilmit esittelevät kauniisti elävää kaupunkia, jota ei enää ole. Arkkitehtien, entisten virkamiesten ja poliitikkojen haastatteluista kaikuu suru ja häpeä tehdyistä päätöksistä. [- -] Antamalla äänen avoimista kulttuuritiloista haaveileville nykypäivän aktivisteille Aaltonen muistuttaa, että monet kysymyksistä ovat vieläkin ajankohtaisia. Elokuva käsittelee vain yhtä kaupunkia, mutta Turun lähihistoria antaa kasvot ilmiölle, joka näkyi koko maassa.” ”Elokuvantekijänä Aaltonen ei ole mikään muodonpalvoja eikä dokumentaristina itseään korostava hyökkääjä”, luonnehti Rane Aunimo (Uutispäivä Demari 29.4.2011). ”Eli minään visuaalisena täysosumana filmiin ei kannata asennoitua tai lähteä vastauksen vaatijana siitä, että syylliset yksilöidään. Sitäkin varmasti voisi harrastaa muun muassa kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunnan jäsenlistaa lukemalla, mutta siihen Aaltonen on liian kiltti mies.” ”Mikä onkaan oivallisempi kruunu Turun kulttuuripääkaupunkivuodelle kuin dokumentti Turun tuhosta?” kysyi Jarmo Huida (Satakunnan Kansa 29.4.2011), joka piti puhuvien päiden dokumenttia kuitenkin sopivampana televisioon. ”Jos Taistelu Turusta ei toteutuksena häikäise, sisällöltään se on perustavanlaatuisen tärkeä. Yllättäväkään se ei ole, mutta kun seuraa purkamista ja rakentamista vaikka tämän päivän Porissa, onko mikään oikeasti muuttunut?” |
||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||
Tuottaja, ohjaaja, leikkaaja ja käsikirjoittaja Jouko Aaltonen (s. 1956) valmistui Taideteollisesta korkeakoulun elokuva- ja televisiotyön linjalta ohjaajaksi vuonna 1984. Aaltonen on toiminut monipuolisesti elokuva-alalla ja työskennellyt lisäksi mm. apulaisohjaajana ja tuotantopäällikkönä. Hän on tehnyt lyhyitä ja pitkiä dokumenttielokuvia kuten Elämä hallinnassa (1990), Lento yli Suomenlahden (1990), Nälän tie (1991), Taigan kansalaisia (1993), Paluu taigalle (1995), Lähettiläät (2004) ja Hengenpelastaja (2005). Aaltonen on ohjannut myös pitkät dokumenttielokuvat Kusum (2000) ja Kenen joukoissa seisot (2006), jossa käsiteltiin 1970-luvun vasemmistolaista laululiikettä. Hänen ohjaustöihinsä kuuluu myös Punk – tauti joka ei tapa (2008), jossa käydään läpi Suomi-punkin historiaa 1970-luvun lopulta tähän päivään. Televisiolevitystä varten valmistui suomalaisista 1900-luvun alun Kongossa työskennelleistä laivamiehistä kertova puolipitkä dokumenttielokuva Kongon Akseli (2009). Aaltonen väitteli tohtoriksi vuonna 2006 Taideteollisessa korkeakoulussa dokumenttielokuvasta ja sen tekoprosessista väitöskirjallaan Todellisuuden vangit vapauden valtakunnassa. Aaltosen seuraavana dokumenttielokuvana valmistui Taistelu Turusta (2011), joka käsittelee Turun keskustan arvotalojen viime vuosikymmenten hävittämisvimmaa. Dokumentin suunnittelussa olivat Aaltosen mukana Olli Vesala ja kaupunkiympäristön historian dosentti Rauno Lahtinen. Aaltosen dokumentti Turun taudista, 1800-luvulla rakennettujen arkkitehtuurisesti näyttävien vanhojen rakennusten ja historian purkamisesta tulevaisuuden tieltä, ei ole vain elokuva Turusta. Sen paljastukset laajenevat ideoiltaan koskemaan koko Suomea, jota ei enää ole, koska hävitettyjen arvorakennusten tilalle on rakennettu nykyisiä talohirvityksiä. Aaltonen puhuu rakennusten purkuintoa ”sukupolven projektina” ja yhdistää sen sotienjälkeiseen haluun aloittaa puhtaalta pöydältä: ”Sodan traumojen jälkeen haluttiin ikään kuin kieltää oma menneisyys. Maa oli nopeasti kasvava ja dynaaminen, mutta vallalle pääsi historiattomuus. Ei ymmärretty miljöön puhetta, sitä että hyvään kaupunkiin kuuluu myös menneisyys jonka eri kerrostumien tulee olla näkyvillä.” (Kaleva 28.4.2011) Ohjaaja jatkaa lehdistöesitteen saatesanoissa: ”Tarvittiin asuntoja ja työpaikkoja. Uskottiin jatkuvaan talouden ja kaupungin kasvuun. Ja silloin vanha sai mennä. Ajateltiin, että kaupunki oli asumiskone, joka muuttuu koko ajan. Rakennuksen elinikä olisi vain muutamia kymmeniä vuosia. Autoistuminen oli positiivinen ilmiö ja kaupunkisuunnittelun ideat haettiin Las Vegasista ja Salt Lake Citystä. Tämän ajattelutavan avaaminen ja ymmärtäminen – muttei hyväksyminen – on yksi elokuvan tavoitteista.” Turussa syntynyt ohjaaja Aaltonen kertoo Aamulehden 9.4.2011 haastattelussa elokuvan kaupunkivalinnasta: ”Turussa on huomattavan paljon historian kerrostumaa. Siellä on hienojen rakennusten yhtenäistä miljöötä. Paljon arvoa on tuhottu. Elokuva kertoo kauniista kaupungista, mutta on ilmeistä, kuinka kaunis se olisi voinut olla.” Elokuvan työnimenä oli Aaltosen haastattelun 30.6.2016 mukaan "Turun tauti". Nimityksellä alettiin 1980-luvulla kutsua toimintatapaa, jossa poliitikot ja liike-elämän toimijat yhteisten intressiensä nimissä junailivat purkutuomiot ohi virallisen päätöksenteon. Nimeen liittyy siis oleellisesti taloudellinen ja poliittinen vallankäyttö. Aaltosen dokumentti ottaa vahvasti kantaa myös nykypäivään: muistojen ja arkistofilmien rinnalla turkulaiset aktivistinuoret haluavat herättää kaupungin päättäjät keksimään käyttöä tyhjillään oleville rakennuksille ja tarjoamaan ihmisille oleskelutilaa. Elokuva kertoo näin myös turkulaisen ympäristöliikkeen nousuista, voitoista ja häviöistä. Puutalokaupunginosa Portsa eli Port Arthur pelastui asukasaktivistien ansiosta. Dokumenttielokuvan haastateltavien joukossa on useita entisiä ja nykyisiä kaupunginvaltuutettuja, jotka tunnetaan myös valtakunnan politiikasta. Heitä ovat Heli Astala, Annika Lapintie, Ensio Laine, Pertti Paasio ja Ilkka Kanerva. Tärkeimpiä haastateltavia ovat mm. arkkitehti Benito Casagrande, talojen valtaaja-aktivisti Suvi Auvinen ja tärkeimpänä Turun asemakaava-arkkitehtina vuosina 1960-1985 toiminut Pekka Sivula. Jouko Aaltosen haastattelun 7.7.2016 mukaan elokuvalla oli yhteensä noin 30 kuvauspäivää. Pääosa elokuvan haastatteluista ja katunäkymiä purettujen talojen tilalle rakennetuista taloista kuvattiin vajaan parinkymmenen päivän ajan kesäkuussa 2010. Nykyajan talonvaltauksiin ja oikeudenkäynteihin ym. liittyviä jaksoja kuvattiin pidemmälle aikajaksolla toukokuusta 2009 syyskuuhun 2010. Aaltonen oli ideoinut elokuvaansa loppuvuodesta 2008 lähtien. Elokuva Taistelu Turusta sai laatutukea 10 000 euroa. Se sai lisäksi Tampereen elokuvajuhlien erikoispalkinnon kotimaisen kilpailun yli 30-minuuttisten elokuvien sarjassa. Elokuva sai ennakkoensi-iltansa huhtikuussa 2011 osana Suomalaisen elokuvan festivaalia ja Turku 2011 kulttuuripääkaupunkivuotta. Jälkimmäisen säätiö olikin ollut Aaltosen haastattelun 7.7.2016 mukaan elokuvan tärkein rahoittaja. Elokuvaa esitettiin Belgian Docville Documentary Film Festivalilla, mutta varsinaista ulkomaanmyyntiä elokuvalla ei ole. Elokuva julkaistiin kesäkuussa 2011 DVD:llä kolmikielisenä tallenteena. Samassa yhteydessä Sodankylän elokuvajuhlilla julkistettiin myös Jouko Aaltosen kirjoittaman dokumenttielokuvan tekemistä käsittelevä kirja Seikkailu todellisuuteen – dokumenttielokuvan tekijän opas. Kirja on ensimmäinen suomeksi julkaistu oppikirja dokumenttielokuvan tekemisestä. Jouko Aaltonen ohjasi seuraavaksi lyhytelokuvan Hyppy (2012) ja elokuvateattereiden menetetystä maailmasta kertovan pitkän dokumenttielokuvan Tunteiden temppelit (2015). Teksti: Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2016 |
||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||
Hotelli- ja ravintolamuseo, Suomen rakennustaiteen museo, Turun maakunta-arkisto, Stiftelsen för Åbo Akademi<br /><br />Maija Aalto, Satu Aalto, Dag Andersson, Janne Auvinen, Pauliina de Anna, Asko Etelä, Esa Heinilä, Tytti Hirvonen, Joni Holmroos, Risto Hyppönen, Outi Hyytinen, Aki Jalava, Jarmo Jääskeläinen, Timo Kangas, Matti Kapanen, Elina Kivihalme, Hannele Kuru, Pentti Kokko, Timo Korhonen, Kaarin Kurri, Marika Lamberg, Pyry Lapintie, Airi Lehmusto, Jussi Litja, Pekka Nummelin, Riikka Oksanen, Elisabeth Parkatti, Tommi Parkkonen, Eva Perälä, Matti Salakka, Marja Salmi-Tuominen, Kjäll Sundström, Christoffer Taxell, Bryan Thompson, Pertti Veijalainen, Heli Venho |
||||||||||||||||||
Arkistoaineisto | ||||||||||||||||||
Elokuvan arkistomateriaaliin kuuluvat valokuvien lisäksi seuraavat lyhytelokuvat ja televisio-ohjelmat, joita on saatu Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta ja Yleisradion televisioarkistosta: SOK-filmi (1923) Turkulaisia rakennuksia (1926) Finlandia-katsaus 680 (1964) Auran kuuluisa kaupunki (1940) Turku-Naantali-Kultaranta (1924) Suomi matkailumaana Kaikkien työllä leipä levenee (1949) Kesäisiä kuvia Suomen Turku (1948) Dagens Finland (1939) Turku korkeakoulukaupunkina (1953) Yhteiskuntamme tulevaisuudessa (1971) Turku 1965 Rakennus vai raunio (1966) Tv-uutiset 31.10.1960, insertti: Richterin talon purku Jälleen uutta (1949) Länsi-Suomen Vartti (1975) Länsi-Suomen vartti: Vanha ja uusi Turku Korttelipeli I blixtbelysningen (1970) I bilixtbelysning: Staden där miljökulturen ligger i vaggan A-studio Turun tauti (1984) Tv-uutiset (1982), insertti: Antintalon purku Ajankohtainen kakkonen (23.3.1982) A-studio: Turku 750 vuotta (24.8.1979) |
||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||
|