Kätilö
Barnmorskan (ruotsinkielinen nimi)
The Midwife (englanninkielinen nimi)
Finland 1944 (englanninkielinen nimi)
Wildauge - The Midwife (saksankielinen DVD-levitysnimi)
Helena (työnimi)
Wildeye (englanninkielinen työnimi)
Finna-arvio
Kätilö
Antti J. Jokisen ohjaama draamaelokuva Kätilö (2015) perustuu Katja Ketun samannimiseen romaaniin. Sotavuosiin 1944–45 sijoittuvassa elokuvassa lappilainen kätilö Helena (Krista Kosonen) rakastuu saksalais-suomalaiseen SS-upseeriin Johannes Angelhurstiin (Lauri Tilkanen), syyllisyyden raastamaan sotakuvaajaan. Helena seuraa Johannesta Lapin sodan kynnyksellä Petsamosta saksalaisten Titovkan vankileirille, jossa hän kokee sodan julmuuden.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||||
16 |
||||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||||
Kokoonpanot
|
||||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||||
13.5. - 14.6.2015 (Liettua, 26 kuvauspäivää) , 21.-25.7. (Norja, 5 kuvauspäivää, 2.-6.11.2014 (Liettua, 5 kuvauspäivää) yht. noin 36 kuvauspäivää) |
||||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||||
Pertti Avolan (Helsingin Sanomat Nyt-liite 36/2015) mielestä Antti J. Jokisen Kätilössä Hollywood-ammattimaisuus jyräsi kotimaisen elokuvan karhean naturalismin. ”Jokinen pyrkii tavoittamaan elokuvaansa mahdollisimman vahvan emotionaalisen voiman, mutta se toteutuu lopulta vain Krista Kososen hienossa roolityössä. Muuten kaikki on koristeellista, tyyliteltyä ja tyhjää Hollywood-estetiikkaa, on kyse sitten vankileirin pimeistä varjoista, joukkomurhista tai pohjoisen luonnon avarista näkymistä. Puhdistuksenkin kuvanneen Rauno Ronkaisen sinänsä hienot kuvat on leikattu lyhyiden kohtausten nauhaksi, joka tekee Kätilöstä kerronnaltaan hajanaisen. Aikasiirtymät eivät oikein toimi, ja ne luovat lisää sekavuutta. [- -] Visuaalinen estetisointi ja kerronnan hyppivyys vievät elokuvalta tehoja. Se ei muutamaa kohtausta lukuun ottamatta kosketa eikä vaikuta sillä lailla kuin pitäisi. Lisäksi niille jotka eivät ole [Katja] Ketun romaania lukeneet joidenkin sivuhenkilöiden, -juonien ja tapahtumien liittyminen tarinaan jää Jokisen ja Ketun itsensä työstämässä käsikirjoituksessa paikoin hyvinkin epäselväksi.” ”Jokisen suoraviivaista selkeyttä painottava ohjaus latistaa Kätilön vain yhdeksi sotaromanssiksi”, summasi Antti Selkokari (Aamulehti 4.9.2015), joka piti elokuvalliseksi kirjoitettua alkuperäisteosta parempana kuin siitä tehtyä elokuvaa. ”Romaani on kirjoitettu tosi vetäväksi, se menee kuin juna. Elokuvassa itse sota tuppasi jäämään sivulauseeksi joka jää romanssin jyräämäksi. [- -] Rauno Ronkainen on löytänyt kuviinsa isojen pohjoisten taivaiden huikaisevan tilantunnun ja nuotioiden piirissä killuvien Lapin shamaanien taikakalujen mystiikan.” Myös Henri Waltter Rehnström (Turun Sanomat 4.9.2015) tunnisti Kätilössä vain ripauksen kirjan tarjoamaa väkevyyttä. ”Henkilöt on muutettu suoraviivaisiksi, helpommin lähestyttäviksi ja näin ollen epäkiinnostavammiksi. Historiallinen ulottuvuus jää viitteelliseksi ja naturalismi pelkäksi rumuudeksi. Suureksi tarkoitettua rakkaustarinaa ei pohjusteta. [- -] Visuaalisena kertojana Jokinen on kehittynyt. Elokuvasta puuttuvat vastaavat kömpelyydet, jotka rokottivat ohjaajan edellistä elokuvaa Puhdistusta (2012). Jokinen rakentaa hienoa, vaikuttavalla voimalla iskevää kuvaa. [- -] Mutta Puhdistuksen tavoin myös Kätilön yksittäiset kuvat jäävät irrallisiksi. Ne eivät liity toisiinsa, eikä niiden takaa löydy useimminkaan itsetarkoituksellisuutta syvempää merkitystä.” Rehnström kiitti kuitenkin Jokisen näyttelijäohjausta sekä tapaa kuvata väkivaltaa viitteellisesti. Tarmo Poussussa (Ilta-Sanomat 3.9.2015) Kätilö herätti enemmän kunnioitusta kuin ihailua. ”Kätilön kuvasto on tummasävyistä ja paikoin verenkarvasta, mutta karheudessaankin tyyliteltyä ja etäiseksi estetisoitua. Sama etäännytys ulottuu valitettavasti sen ihmiskuvaukseen. Huolimatta lukuisista erinomaisista roolitöistä sen henkilöt eivät tule katsojan ihon alle. Heidän kohtalonsa eivät kosketa tavalla, joka tekisi elokuvasta enemmän kuin kuviensa summan. Kohtalokkaimmin Kätilön ihmiskuvaus epäonnistuu rakkaustarinassa, jonka pitäisi olla sen ydinasia. [- -] Sodan kauhuja Kätilö kuvaa rajatusti, mutta paikoin tehokkaasti. Elokuvassa on pari lyhyttä, mutta onnistuneesti kaoottista ja pelottavaa taistelukohtausta. Vankileirin julmat ihmiskokeet ja Johanneksen traumaattiset muistikuvat sen sijaan jäävät liian viitteellisiksi järkyttääkseen tarinan tarkoittamalla tavalla. Kätilön sivuhenkilöistä painuvat parhaiten mieleen Tommi Korpela kohtaloonsa alistuvana natsiupseerina ja Pirkka-Pekka Petelius Vikasilmää auttavana Jounina.” Jussi Huhtala (Episodi 8/2015) antoi neljä tähteä. ”Kätilö on komea elokuva, josta puuttuvat täysin kotimaisissa elokuvissa usein nähdyt kökköydet ja kömpelyydet. Se on upeasti kuvattu ja luontevasti näytelty tuotanto, jota voi jo nyt pitää yhtenä vuoden parhaista kotimaisista elokuvista. Ihme on, jos tätä elokuvaa ei noteerata myös kansainvälisesti.” |
||||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||||
Ohjaaja Antti J. Jokinen syntyi 1968 Nurmijärvellä. Hän on tehnyt mittavan uran Yhdysvalloissa musiikkivideoiden ohjaajana; niiden laulajina ja yhtyeinä ovat olleet mm. Run DMC, Wyclef Jean, Celine Dion ja Shania Twain. Kotimaassa Jokisen musiikkivideoiden tähtiä olivat mm. Samuli Edelmann ja Sani, Leningrad Cowboys, Aikakone, Apocalyptica, Nightwish, Redrama ja Stratovarius. Hänet muistetaan myös euroviisuvoittaja Lordin musiikkivideon Hard Rock Hallelujah (2006) ohjaajana. Jokinen ohjasi MTV3:lle draamasarjan Tähtilampun alla (1997). Hän on tehnyt mm. lyhytelokuvan Handful of Sand Jim Morrisonin runoista. Esikoiselokuvanaan Jokinen ohjasi Yhdysvalloissa pitkän, Hilary Swankin tähdittämän näytelmäelokuvan The Resident (2011). Jokisen ensimmäinen pitkä näytelmäelokuva Suomessa oli Puhdistus (2012), joka pohjautui Sofi Oksasen vuonna 2008 ilmestyneeseen kansainvälistä menestystä ja Finlandia-palkinnon saaneeseen romaaniin. Seuraavaksi Antti J. Jokinen ohjasi Katja Ketun romaaniin pohjautuvan jatkosodan aikaiseen Lappiin sijoittuvan elokuvan Kätilö (2015). Vuonna 2011 ilmestynyt Romaani sai Runeberg-palkinnon ja Kalevi Jäntin palkinnon. Tosipohjaisessa kertomuksessa "Vikasilmäksi" kutsuttu kätilö Helena (Krista Kosonen) rakastuu saksalais-suomalaiseen SS-upseeriin Johann Angelhurstiin (Lauri Tilkanen) Lapin sodan kynnyksellä saksalaisten miehittämässä Petsamossa. Helena hankkiutuu vankileirille sairaanhoitajaksi. Kosonen pitää elokuvaa merkittävimpänä kameratyönään. Ilkan haastattelussa 26.8.2015 hän kertoi: "Tiesin tästä roolista pitkään, joten minulla on ollut aikaa valmistautua. Olen tutkinut aihepiiriä ja käsitellyt sitä mielessäni. Sen lisäksi on ollut konkreettista valmistautumista: murteen oppimista ja kätilön työhön tutustumista. Antti sanoi, että en halua nähdä tässä yhtään sinua. Roolihahmoni on ihan eri persoona kaikilta osin, kuten kävely, ryhti, katseet, murre ja asioihin reagoiminen. Sovitin esimerkiksi 30 piilolinssiä, että saimme sopivat." Hän jatkoi: "Yritin etsiä Lapin sodan kokeneiden ihmisten kokemuksia ja kertomuksia, mutta niitä ei juuri ole. Niin kipeä ja vaiettu aihe se on." Suomalaisten natsiyhteistyötä on pidetty tabuna. Jokinen kertoi Ilkassa perehtyneensä aiheeseen syvällisesti. "Kiersin keskitysleirit, luin noin 50 kirjaa ja puhuin historioitsijoiden kanssa. Käsikirjoituksessa minä tein tarinankerrontaa, Katja Kettu dialogia." Elokuvan juoni ja loppuratkaisu poikkeavat jonkin verran kirjasta. Kosonen kertoi Turun Sanomien haastattelussa 27.8.2015 saksalaisten sotilaiden kanssa sota-aikana suhteen luoneista suomalaisista naisista: "Naisten niskaan heitettiin valtava häpeä ja syyllisyys sen jälkeen, kun saksalaiset olivat lähteneet ja polttaneet Lapin. Minulle on tärkeätä, että rakkaus saa oikeutuksensa." Miesten osa ei välttämättä ollut helppo. Johanneksen kaltaisten traumoista kärsivien sotilaiden tilasta vaiettiin. Lauri Tilkanen muisteli autenttisen oloisia kuvauksia Katso-lehdessä 40/2015: "Babi Jar -kohtaus kuvattiin Liettuassa. Lavastus oli kuumottava. Verikoirat räksyttivät oikeasti, ja konekiväärit lauloivat. Jäämerellä sukelsin 7-8-asteiseen veteen, ja ainoa lämmittelypaikka oli auto." Tilkanen piti Kososen lailla romaania käsikirjana elokuvaa kuvattaessa. Tilkanen kertoi Ilkassa roolinsa kuvastaneen myös sotilaan sodan raastamaa mieltä. "Tutkin, että miten se näkyy fyysisesti, kuten vapinana. Ville Kivimäen kirjasta Murtuneet mielet oli apua." Tommi Korpela puolestaan kertoi kuinka tunteiden pidättely saksalaisen upseerin roolissa oli välillä vaikeaa. Babi Jarin joukkosurmakohtauksessa näyttelijöinä oli yli 80-vuotiaitakin, jotka ovat eläneet sen ajan. "Se oli absurdia, outoa ja vaikuttavaa." Elokuva kuvattiin pääosin Liettuassa Vilnan piirikunnassa toukokuun puolestavälistä kesäkuun puoleenväliin. Sen lisäksi kuvattiin viikko Pohjois-Norjassa heinäkuun lopulla ja jälleen viikon verran Vilnan seudulla marraskuussa 2014. Kuvauspäiviä kertyi noin 36. Kuvaaja Rauno Ronkainen kertoi kamerakalustosta ja kuvaustekniikasta sähköpostikirjeessä 21.5.2021: "Elokuva kuvattiin kokonaisuudessaan Arri Alexa XT plus -kameralla. Objektiiveina Cooke S4 primes linssit, Angenieux Optimo 24 - 290mm zoom ja Lens Baby. Punainen efekti tehtiin punaisilla valoraketeilla. Kameran objektiivien edessä on kyllä käytetty erilaisia vääristäviä laseja ja mm. oikeaa kiväärin kiikaritähtäintä, joka kiinnitettiin kuvausobjektiivin eteen. Päävalokalustona 2 x Xenon 4K, 2 x 18 kW Hmi ja 2-3 x Gaf AIr 4 kW baloon -valaisimet + epämääräinen joukko erilaisia tulia, soihtuja ja öljylamppuja." Elokuvaa palkittiin kotimaassa Jussi-palkinnoin: Krista Kosonen parhaasta naispääosasta ja Pirkka-Pekka Petelius parhaasta miessivuosasta. Elokuva näytettiin ennakkoon mm. Shanghain kansainvälisillä elokuvajuhlilla kesäkuussa 2015. Elokuvalle myönnettiin Kultainen malja (Jinjue) -palkinto. Krista Kosonen nappasi parhaan naisnäyttelijän palkinnon. Kosonen sai vastaavan palkinnon myös Belgian Waterloo Historical Film Festivalilla, jossa myös Kätilö-elokuva palkittiin parhaana elokuvana. Kosonen sai Irlannin Kilkennyn SUBTITLE European Film Festivalilla Kilkenny Angela Award -palkinnon näyttelijäsuorituksestaan. Elokuvan Suomen ensi-iltateatterikierros käynnistyi 4.9.2015. Se sai 228 027 katsojaa. WSOY otti Ketun Kätilö-romaanista filmikansikuvalla, valokuvaliitteillä ja storyboardeilla varustetun pokkaripainoksen vuonna 2015. Elokuvan dvd sisältää lisämateriaaleina trailerin, teaserin ja kuvagallerian. Jokinen ohjasi seuraavaksi elokuvan Pahan kukat (2016). Teksti: Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2021 |
||||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||||
Chanson Triste Säv. Tchaikovsky Es. Johannes Brotherus Wandert Wandert E. Jäger, L. Heinz Upright Music / Intervox Terveiset ulapalta Säv. Georg Malmstén San. Roine Ryynänen Sov. Jaakko Salo © Warner / Chappell Music Finland 1961 Scandia Isolde's Liebestod Säv. Richard Wagner © Universal Publishing Production Music Wagner — Lohengrin R. Wagner Upright Music / Felt Classical Masters Bleak Omen a Säv. Christopher Willis |
||||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||||
Angel Films Oy / Petri Anttonen, Atelieri O. Haapala, Dr. Hauschka / Itu Biodyn Oy, Finnair / Adil Ismail, Kalevala Koru, KC Professional, Miraculos Oy, Play It Again Sam, Runebergin Silmälasi, Snapper Films Oy, Valofirma Cine Light Rental Oy / Ville Väänänen, YLE TV2 / Rami Mikkola<br /><br />Fiji, Anni Mattila, Antris Bonsdorff, Antti Pirinen, Arne Eriksen, Harri Nieminen, Heikki Aarnipuro, Heikki Kelloniemi, Heikki Nousiainen, Heikki Ulmanen, Heikki Vihinen, Janne Jääskeläinen, Janne Olanterä, Janne Pitkänen, Jesse Fryckman, Jonna Kuittinen, Jorma Markkula, Julia Salmenoja, Kimi Seppänen, Lauri Tykkyläinen, Liisa Salonen, Marjut Aikio, Pasi Haapakangas, Pekka Uotila, Peter von Bagh, Reudiger Frickenschmidt, Richard Mawbey, Rimbo Salomaa, Salla Yli-Luopa, Sébastien Simoni, Sirkku Huttunen, Veera Virintie, Ville Muurinen<br /><br />Pekka "Remu" Rehvonen, Paavo Jokinen |
||||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||||
|