Suolaista ja makeaa
Salt och sött (ruotsinkielinen nimi)
Bittersweet (englanninkielinen nimi)
Ero (työnimi)
Rakkaus karkuteillä (työnimi)
Finna-arvio
Suolaista ja makeaa
Kaisa Rastimon ohjaama ja Laura Ruohosen kanssa käsikirjoittama Suolaista ja makeaa (1995) on komedia rakastamisen ihanuudesta ja kamaluudesta. Yliopisto-opiskelija Anna (Päivi Akonpelto) ja lääketieteen opiskelija Lauri (Petri Hanttu) ihastuvat toisiinsa taianomaisena juhannusyönä. Heidän intohimoinen rakkaussuhteensa muuttuu vähitellen hermoja raastavaksi tunteiden vuoristoradaksi, josta saavat kärsiä myös Annan ystävä Kattis (Kirsti Kuosmanen) ja Laurin kaveri Perälä (Heikki Sankari).
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||
7 |
||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Näyttelijäkokoonpanot
Muut esiintyjät
Fiba-koira (koira rannalla), Haituli, Wilma, Monte-Negro (eläimiä) ,
Fiba-koira (koira rannalla), Haituli, Wilma, Monte-Negro (eläimiä)Hae aiheistaAvustajat
Veera Marila, Marianna Stråhlmann, Kirsi Kannas, Satu Hakamäki, Eleonora Tarachkevitch, Laura Larmo, Joanna Wasström, Ulla Lounasvuori, Erkki Lounasvuori, Raija Poutiainen, Matti Meronen, Laila Meronen, Raija Mäkelä, Altti Mäkelä, Aira Karvonen, Eero Turunen, Eeva Ståhle, Kaarina Virtanen, Raili Taanila, Paavo Taanila, Anneli Mäkelä, Esa Mäkelä, Riitta Kärkkäinen, Irma Joutsi, Alisa Aho, Soile Pohjanpalo, Matti Jokela , Juha Kiiskilä, Kimmo Jaramo, Jennie Sjöman, Charlotta Sjöman, Anja Nordberg, Antti Nurmi, Juhana Saaristo, Kikka Saloranta, Petri Pesonen, Mia Hytti, Klaus Hedström, Arvo Ilvonen, Bosse Jonsson, Henrik Jonsson, Harri Hietikko, Björn Mobiglia, Santtu Elsinen, Jani Pösö, Topi Saari, Laura Jaakkola, Tytti Hallavuo, Juuso Kääriä, Susanna Eklund, Anita Pesonen, Anne Räfsten, Helvi Norha, Diana Maher, Pertti Juvala, Maire Teppo, Salla Salmela, Petri Hämäläinen, Karina Lujan, Margareta Veikkolainen, Aila Pykäläinen, Nina Saranko, Suvi Leinonen, Marko Laitinen, Jani Brandt, Heidi Hukkanen, Pia Särömaa, Johanna Balk, Irene Markkanen, Sanna Nygren, Saija Lehmijoki, Elina Heinonen, Anja Heiska, Mari Göransson, Antti Malkki, Jyri Kuivasniemi, Jani Saranpää, Tomi Hakala, Antti Varis, Rami Vuolio, Vesa Liikanen, Maria Marttinen, Samuli Pauloff, Jussi Koivisto, Ari Sallinen, Heli Sihvonen, Juha Kainulainen, Mika Mitjonen, Maria Törnqvist, Maria Johansson, Mia Lindfors, Jussi Nikkanen, Ari Suhonen, Annikki Sangi, Jukka Erwe, Frank Kraush, Marja Nuotio, Rimma Oksa, Mikko Kuisma, Päivi Keskitalo, Markku Javanainen, Antti Koskelo, Tatu Edelmann, Satu Pohjola, Jaakko Oja, Paavo Häikiö, Janne Parantainen, Joona Majurinen, Martti Jämsä, Kirsi Jämsä, Niilo Jämsä, Pentti Jämsä, Julia Kokko, Linda Arnold, Ville Isopahkala, Mikko Heiskanen, Tanja Doktar, Mika Arasola, Pasi Arasola, Joel Zetterström, Petra Markovaara, Veera Aaltonen, Jyri Ratia, Minna Fossi, Juha Maaranen, Laura Jaakkola, Juuso Kääriä, Jani Puroranta, Irmeli Leeve, Timo Blomberg, Pablo Clément, Harri Koskiniemi, Aaro Perheentupa, Tommi Fleming, Tomas Väisänen, Tommi Sjöblom, Markku Oravainen, Anna Mannila, Timo Kallio, Juha Kattelus, Petteri Häyrinen, Jari Salin, Jura Junnila, Irina Björklund, Leila Jerrman, Mårten Lampén, Nina Luoto, Stig Baumgartner, Sanna Salmenkallio, Pasi Karjula, Juha van Ingen, Hanna Yrjölä, Tiina Paavilainen, Marko Vuokola, Tero Laine, Helena Haapala, Johanna Kosola, Anne Kattelus , Sanna Tallqvist, Johanna Jehkinen, Jaana Jokinen, Piia Haapala, Hanna Kilpeläinen, Roger Casagrande, Vieno Poutiainen, Jaakko Nenonen, Anna Nenonen, Hilkka Jumppainen, Kari Helaseppä, Sanna Aarto, Minna Salin , Hannu Toropainen, Hanne Ivars, Roope Hollmén, Kirsi Karjalainen, Isto Huovinen, Ailu Immonen, Sanna Vainio, Eugenia Roivas, Reeta Valtonen, Merja Poikolainen, Ulla-Maija Nenonen, Tiina Sohlberg, Jorma Samposalo ,
Veera Marila, Marianna Stråhlmann, Kirsi Kannas, Satu Hakamäki, Eleonora Tarachkevitch, Laura Larmo, Joanna Wasström, Ulla Lounasvuori, Erkki Lounasvuori, Raija Poutiainen, Matti Meronen, Laila Meronen, Raija Mäkelä, Altti Mäkelä, Aira Karvonen, Eero Turunen, Eeva Ståhle, Kaarina Virtanen, Raili Taanila, Paavo Taanila, Anneli Mäkelä, Esa Mäkelä, Riitta Kärkkäinen, Irma Joutsi, Alisa Aho, Soile Pohjanpalo, Matti Jokela , Juha Kiiskilä, Kimmo Jaramo, Jennie Sjöman, Charlotta Sjöman, Anja Nordberg, Antti Nurmi, Juhana Saaristo, Kikka Saloranta, Petri Pesonen, Mia Hytti, Klaus Hedström, Arvo Ilvonen, Bosse Jonsson, Henrik Jonsson, Harri Hietikko, Björn Mobiglia, Santtu Elsinen, Jani Pösö, Topi Saari, Laura Jaakkola, Tytti Hallavuo, Juuso Kääriä, Susanna Eklund, Anita Pesonen, Anne Räfsten, Helvi Norha, Diana Maher, Pertti Juvala, Maire Teppo, Salla Salmela, Petri Hämäläinen, Karina Lujan, Margareta Veikkolainen, Aila Pykäläinen, Nina Saranko, Suvi Leinonen, Marko Laitinen, Jani Brandt, Heidi Hukkanen, Pia Särömaa, Johanna Balk, Irene Markkanen, Sanna Nygren, Saija Lehmijoki, Elina Heinonen, Anja Heiska, Mari Göransson, Antti Malkki, Jyri Kuivasniemi, Jani Saranpää, Tomi Hakala, Antti Varis, Rami Vuolio, Vesa Liikanen, Maria Marttinen, Samuli Pauloff, Jussi Koivisto, Ari Sallinen, Heli Sihvonen, Juha Kainulainen, Mika Mitjonen, Maria Törnqvist, Maria Johansson, Mia Lindfors, Jussi Nikkanen, Ari Suhonen, Annikki Sangi, Jukka Erwe, Frank Kraush, Marja Nuotio, Rimma Oksa, Mikko Kuisma, Päivi Keskitalo, Markku Javanainen, Antti Koskelo, Tatu Edelmann, Satu Pohjola, Jaakko Oja, Paavo Häikiö, Janne Parantainen, Joona Majurinen, Martti Jämsä, Kirsi Jämsä, Niilo Jämsä, Pentti Jämsä, Julia Kokko, Linda Arnold, Ville Isopahkala, Mikko Heiskanen, Tanja Doktar, Mika Arasola, Pasi Arasola, Joel Zetterström, Petra Markovaara, Veera Aaltonen, Jyri Ratia, Minna Fossi, Juha Maaranen, Laura Jaakkola, Juuso Kääriä, Jani Puroranta, Irmeli Leeve, Timo Blomberg, Pablo Clément, Harri Koskiniemi, Aaro Perheentupa, Tommi Fleming, Tomas Väisänen, Tommi Sjöblom, Markku Oravainen, Anna Mannila, Timo Kallio, Juha Kattelus, Petteri Häyrinen, Jari Salin, Jura Junnila, Irina Björklund, Leila Jerrman, Mårten Lampén, Nina Luoto, Stig Baumgartner, Sanna Salmenkallio, Pasi Karjula, Juha van Ingen, Hanna Yrjölä, Tiina Paavilainen, Marko Vuokola, Tero Laine, Helena Haapala, Johanna Kosola, Anne Kattelus , Sanna Tallqvist, Johanna Jehkinen, Jaana Jokinen, Piia Haapala, Hanna Kilpeläinen, Roger Casagrande, Vieno Poutiainen, Jaakko Nenonen, Anna Nenonen, Hilkka Jumppainen, Kari Helaseppä, Sanna Aarto, Minna Salin , Hannu Toropainen, Hanne Ivars, Roope Hollmén, Kirsi Karjalainen, Isto Huovinen, Ailu Immonen, Sanna Vainio, Eugenia Roivas, Reeta Valtonen, Merja Poikolainen, Ulla-Maija Nenonen, Tiina Sohlberg, Jorma SamposaloHae aiheista |
||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||
29.4., 2.6. - 23.6., 25.7. - 20.8., 26.8. - 28.8., 30.9. - 9.10.1994 - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
"Naiset ovat aikansa aristeltuaan oppineet kertomaan itseään kiinnostavia tarinoita ja tarinoita itsestään elokuvan keinoin", Helena Ylänen (Helsingin Sanomat 17.3.1995) avasi. "Suolaista ja makeaa on herkullinen elokuva. Se on aivan omanlaisensa. Asenteellisia ja esteettisiä yhtymäkohtia on olemassa, mutta ei niinkään miesvaltaisen elokuvan piirissä kuin rockvideoissa ja grafiikassa. Suolaista ja makeaa on tyttöjen elokuva. [- -] Annaa esittää Päivi Akonpelto, joka suorastaan kehrää kuvissa. Hänessä on sulokkuutta ja salaperäisyyttä, mutta tarvittaessa myös teräviä sävyjä." Anja Huumo (Suomenmaa 17.3.1995) näki, että "Suolaista ja makeaa pyrkii tietoisesti pois realismista. Tyylisuunnaksi lavastukselle on valittu 1700-luvun rokokoo. Sanomaa viedään eteenpäin myös huumorin keinoin. Nauru katsomossa on hyväntahtoista ja vapauttavaa. Vanhempi katsoja saa nauraa omille nuoruusmuistoilleen ja nuorempi omalle kuohunnalleen." Raimo Kinisjärven (Kaleva 18.3.1995) vertauksessa "Suolaista ja makeaa ei ole yhtä karskia farssia kuin Lauran huone. Tyyli säilyy kepeänä komediana. Liioittelu ja tyylittely tuottaa kuitenkin johdonmukaisia henkilökuvia ja yleispäteviä tilanteita, oudosti tuttua puhetta. Rastimon tyylilajille on vaikea löytää vertauskohtaa kotimaisesta elokuvasta. Esimerkiksi Akvaariorakkaus on tyyliltään aivan vieras Suolaista ja makeaa -elokuvan esitystavalle. Maailmalta mieleen tulevat kanadalainen Patricia Rozema ja sujuvasti eri tyylilajeja käyttävä belgialainen Chantal Akerman." Tapani Maskulan (Turun Sanomat 18.3.1995) mukaan "Suolaista ja makeaa ei ole moitteeton mestariteos. Siitä löytyy puutteita ja hairahduksia, jotka voivat johtua joko budjetin rajoituksista tai ohjaajan kokemattomuudesta. Minusta niihin on turha takertua koska omaperäiset kokeilut tuottavat aina myös erehdyksiä. Esimerkiksi tyylittelyn horjuminen eräissä luonnonvaraisissa kohtauksissa sai minut aprikoimaan olisiko filmi pitänyt kuvata kokonaan kulisseissa. Jälleen kerrran käsitän kuinka ainutlaatuisen edun studiosysteemi aikoinaan tarjosi Hollywoodin ohjaajille. Suolaista ja makeaa raivaa meillä tietä aivan uudenlaiselle elokuvaperinteelle. Naishuumorinsa ohella tässä pop-fantasiassa on riuskaa vetoa ja intohimon hekumallista lentoa. Se uskaltaa tunnustaa väriä eikä ryhdy turhaan selittelemään olemassaolonsa oikeutusta." Kari Uusitalo (Hyvinkään Sanomat 7.4.1995) tunnusti sukupuolta: "Suolaista ja makeaa on monissa yksityiskohdissaan hyvinkin hauska, mutta kokonaisuutena ottaen pitkitetyn tuntuinen ja varsin oudon makuinen. Ainakin näin miesnäkökulmasta." - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||
Puolipitkän esikoiselokuvansa Lauran huone (1988) jälkeen Kaisa Rastimo teki dokumentaariset lyhytelokuvat Ajatusrikolliset (1990) ja Kuinka katosin karkkimaahan (1992). Jo 1990 hän alkoi valmistella seuraavaa näytelmäelokuvaansa Suolaista ja makeaa, joka valmistui viisi vuotta myöhemmin: käsikirjoitusversioita syntyi useita, kirjoittajakumppaneina toimivat näytelmäkirjailija Laura Ruohonen ja loppuvaiheessa dramaturgi Outi Nyytäjä. "Suolaista ja makeaa oli kirjoittamassa useampi henkilö, mutta sen perusidea oli omani", Rastimo kertoi Filmihullun (2/1995) haastattelussa. "Siinä on osittain omaelämäkerrallisia ideoita, jotka ovat peräisin sellaisesta erotaanko vai ei -vatvomisesta. Ajattelin, että jos aiheesta ei muuta tule, niin ainakin hyvä elokuva. Elämä, josta kirjoitin oli jo taaksejäänyttä, joten loppujen lopuksi elokuvaan jäi hyvin vähän suoranaista omaelämäkerrallisuutta. [- -] Suolaista ja makeaa kertoo yhden rakkaus- ja ystävyyssuhteen tarinan. Perinteistä juonirakennetta siinä ei ole. Kirjoitan käsikirjoituksia henkilöistä lähtien, en juonen kautta. [- -] Suolaista ja makeaa on tietyllä tavalla balladinomainen elokuva, mutta vailla kaikkea selittelevyyttä. En erityisemmin edes pidä juonielokuvista." "Suolaista ja makeaa on uuden ajan kaupunkikomedia", luonnehdittiin lehdistöesitteessä, "joka hyödyntää niin vanhojen suomalaisten elokuvien romantiikkaa, Katharine Hepburn -komedioita kuin postmodernin kansainvälisen nykyelokuvan kuvakieltä kertoakseen tarinan tämän päivän nuorten ihmisten maailmasta." Kuvaaja Maiju Leppäsen, puvustaja Tiina Kaukasen ja lavastaja Katriina Ilmarannan tuella Rastimo tavoitteli realismista mahdollisimman paljon poikkeavaa tyylittelyä. "Leikimme tyylilajeilla, mukana on imelää romantiikkaa, länkkärielokuvatyyliä, hypimme elokuvatyylistä toiseen", totesi Leppänen lehdistötiedotteessa ja Kaukanen jatkoi: "Jos valaistus oli väritön, korostimme henkilöhahmoja pukujen ja meikin avulla. Heistä tehtiin isompia tai värikkäämpiä." Rastimo tunnusti, että Ilmaranta vaikutti eniten elokuvan tyyliin kehittämällä lavastusta postmodernin rokokoon suuntaan rakastuneen Annan sieluntilojen mukaisesti, mikä mahdollisti myös Pietari Koskisen mielikuvituksellisen äänimaiseman: "Suolaista ja makeaa on rakkauselokuva ja rokokooromantiikka kuvastaa sen päähenkilön rakkaudenjanoa. Ilmaranta on aiemmissakin lavastuksissaan tutkinut rokokoomaailmaa. Hän uskaltaa tyylitellä väreillä. Nyt yritimme tehdä yhtenäisen väri- ja muotomaailman ja löytää sen, mitä rokokoo on nykyään. Myös elokuvan ulkokuvat on valittu huolella rokokoon hengessä: ne ovat puistomaisia ja vehreitä, niissä on paljon kukkia." (Filmihullu 2/1995) Suolaista ja makeaa kuvattiin kahdessa jaksossa keväällä ja kesällä 1994, kaikkiaan noin 40 kuvauspäivässä. Sekä Päivi Akonpellolle (s. 1967) että Petri Hantulle (s. 1965) elokuvapääosa oli ensimmäinen: molemmat olivat valmistuneet Teatterikorkeakoulusta, Akonpelto oli työskennellyt Suomen Kansallisteatterissa ja esittänyt Seunalan Annaa Jouko Turkan tv-sarjassa Seitsemän veljestä (1989); Hanttu oli näytellyt Lahden Kaupunginteatterissa ja lisäksi sivuosissa elokuvissa Akvaariorakkaus (1993), Matokuningas (1993), Routasydän (1993) ja Kissan kuolema (1994). Naispääosaan harkittiin Piitu Uskia, Laurin äidiksi Aila Arajuurta, Annan vanhempien rooleihin Liisamaija Laaksosta ja Antti Litjaa. Veikko Honkasen osuus Annan isänä poistettiin lopullisesta versiosta samoin kuin Annan vanhempien vierailu nuorenparin luona, Perälän ja Kattiksen yhteinen kohtaus, pitkä Linnanmäki-jakso, Annan ja Kattiksen ravintolakohtaus, Annan tappelu entistä poikaystävää esittäneen Johan Storgårdsin kanssa sekä Laurin ja Iiriksen aamiaiskohtaus afrikkalaistyylisessä lavastuksessa. Apulaisohjaaja Mika Taanila kuvasi elokuvan tekoa 24 minuutin verran Super 8 mm:n mykkäkameralla. Suolaista ja makeaa sai tunnustusta laatutukena sekä Päivi Akonpellon ja äänisuunnittelija Pietari Koskisen Jussi-palkintoina, mutta alle 15 000 hengen katsojamäärä oli tekijöille pettymys. Turkulainen Teatteri Susi esitti aiheesta dramatisoidun samannimisen näyttämöversion kaudella 1997-98. Rastimon seuraava elokuva, Helvi Hämäläisen romaaniin pohjautuva Säädyllinen murhenäytelmä valmistui 1998. - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Jovanka Trbojević Studio-orkesteri (off, alkutekstit), 1' 55". 2. Fredman's Epistel No. 80 Liksom en herdinna / Häämatka Säv. ja san. Carl Michael Bellman, suom. san. P. J. Hannikainen, sov. Jovanka Trbojević 1) Mari Rantasila, laulu (off), 0' 35". 2) Pietari Koskinen, syntetisaattorit (off), 0' 40". 3) Mari Rantasila, hyräily, ja studio-orkesteri (off), 0' 30". 4) Mari Rantasila, hyräily (off), 0' 15". 5) Mari Rantasila, laulu, ja studio-orkesteri (off, lopputekstit), 4' 00". 3. De Moominwereld / Muumimaailma Säv. ja san. Pierre Kartner, suom. san. Jertta Ratia-Kähkönen 1) Benny Törnroos, laulu, ja yhtye (off), 0' 25". 2) Off, Muumi-herätyskello, 0' 15". Levytys: Benny Törnroos; K Tel MM 8187, 1993. 4. Minuetto / Menuetti Säv. Luigi Boccherini Es. Pekka Haahti, sello, ja Sanna Vaarni, piano (playback), 1' 45". 5. Valse brillante la mineur / Valssi nro 3 a-molli op. 34 nro 2 Säv. Frédéric Chopin Jovanka Trbojević, piano (off), 1' 45". 6. Bella limonata Säv. ja san. Es Mer Es. Elvira & Mediterraneo Band (playback), 1' 35". 7. Marina Säv. Rocco Granata, san. Ray Maxwell Es. Elvira & Mediterraneo Band (playback), 1' 35". 8. Pretty Woman / Kaunis nainen Säv. Roy Orbison, sov. Tarharyhmä, suom. san. Solja Tuuli, sov. Tarharyhmä Es. Tarharyhmä (playback / Pietari Koskinen, lyömäsoittimet), 2' 05". Huomautuksia: Mari Rantasila laulaa Mildred J. Hillin säveltämää ja sanoittamaa, Sauvo Puhtilan suomeksi sanoittamaa laulua Happy Birthday / Paljon onnea vaan (off), 0' 15". - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||
Tristan ja Isolde; Aurinkobussit, Mäkitorppa, Keskusoptiikka, Andiamo, Wolford, Polaroid, Sinebrychoff, Fazer, Tikkurilan maalit, Silja-Line, Estradi, Serpenttiini, R-Collection, Korukolmio, Laura Ashley, Virsu, Modern Basics, Inwear, Petritex, Turo, Seiko, Itä-Helsingin Lasi, Wrange, Kirjapaino Snellman, Baröline, Gaudeamus Data, SPR/kuva-arkisto, S.G. Nieminen, J-Trading, Berner, Wella-Center, Tarkkatiimi, Väritukku, Maricken, Norrwell, Laurizon S W & Co, Winital S.P.A., Marimekko, Finlayson, Lemminkäinen, Helsingin Kukkatoimitus, Helsingin Lääkäriasema, Silkkikukka, Pukkila, Whirlpool, Otto Brandt, Brio, OPM-kalastustarvike, Maritim, Desci Fan, Lohikari, Suomi Sia, Tomorrow's Antique, Era Nova, Fenet, Cinesnacks, Piironki, Riitta Sandrén, Cafe Ursula, Mini Claire, Sokerileipuri Alenius, Sisustusnalle, Cantina West, Galleria Spectra, Apple Macintosh, Lelulaatikko, Veikko Katajisto, Lasten Kirjakauppa, Ballerina Shop, Ihanus, Alexium, Haka-Auto, LVI-huolto, Juhani Niemi, Marjaniemen VPK, Tielaitos Uudenmaan piiri, Helsingin Yliopisto Eläintieteen laitos Fysiologian Osasto, Helsingin Kaupunki Rakennusvirasto Katuosasto, Koulumuseo, Diakonissalaitos, Vantaan Kauppiaiden kauppaoppilaitos, HJK-Vartiokylä E-11, Espoo Colts Cheerleaders, Vantaan Keuhkovammayhdistys, Karjalaisen Näyttämön Näyttelijät, Helsingin Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Kulttuurijaosto, Susiluodon Merivartiostoasema, Kummlinge Sjöbevakningen, Veikko Honkanen, Pirjo Luoma-aho, Johan Storgård, Christian Thulesius, Heikki Katajarinne, Dick Sulin, Hilkka Talkamo, Tero Talkamo, Krista Korhonen, Marika Nyström, Lauri Lindelöf, Henrik Bacher, Björn Lindgren, Kukka Rosendahl, Carina Olenius, Henrik Niinimäki, Kaj Ramm-Schmidt, Kristiina Jalo, Virve Rintala, Lea Pulliainen, Arto Tohmo, Hannu Marttinen, Sari Virta, Erkki Korpi, Petri Jaakola, Satu Hämäläinen, Vesa Parkkonen, Jussi Kuisma, Rauha Siitonen, Martti Siitonen, Veli-Matti Pynnönen, Kiti Luostarinen, Leena Virtanen, Olli Valkonen, Vuk Valkonen, Boris Telsavaara, Marjatta Rostedt, Iris Öström, Björn Carneholm, Ritva Karlsson, Gunnar Karlsson, Bjarne Nordberg, Holger Pettersson, Harry Bergendahl, Tomas Sjöman, Stefan Nordman, Lars Pettersson, Margareta Pettersson, Kari Kyrönseppä, Joakim Hackman, Markku Mustonen |
||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|