Atman
Ātman (rinnakkaisnimi)
Atman – sjælen (tanskankielinen levitysnimi)
Athma (työnimi)
Ganges, taivaan joki (työnimi)
Ganges, der heilige Fluß (työnimi)
Ganges, The River of Heaven (työnimi)
Finna-arvio
Atman
Pirjo Honkasalon Intiassa kuvaama pitkä dokumenttielokuva Atman kertoo kahden rajasthanilaisen veljeksen 6000 kilometrin pituisesta pyhiinvaellusmatkasta Himalajan vuoristoon pyhän Ganges-virran alkulähteille. Miljoonan ihmisen hindulaisen juhlan jälkeen matkataan Varanasiin, Kalkuttaan ja Haridwarin kaupunkiin Himalajalle. Pääosassa on jaloistaan halvaantunut Jamana Lal, syvästi uskonnollinen hindu.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||||
S |
||||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||||
Esiintyjät
Kreditoimattomat esiintyjät
|
||||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||||
7.1. - 20.2., 8.8. - 29.8.1995 - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||||
"Pirjo Honkasalo on elokuvantekijä, joka luottaa kuvan ja äänen kykyyn kertoa", Raimo Kinisjärvi (Kaleva 9.3.1997) määritteli. [- -] Atman ei ole pelkkä pyhiinvaelluksen kronikka, se on myös matka kirkkauteen ja valaistumiseen, uuteen elämään. Harvat pääsevät Jamana Lalin tavoin perille saakka. Uskonnollinen kokemus, mysteerit ja riivaajat, pyhän ja epäpyhän äärimuodot ovat Honkasalon trilogian tässä osassa väkevimmillään. Atman on merkkiteos, rikas ja monitulkintainen dokumentti." Leena Virtanen (Helsingin Sanomat Nyt 7.3.1997) koki erilaisuuden niin, että "Atmanin eksoottisuus on kaaosta, joka syntyy kun ei voi mitenkään ymmärtää ihmisten eleitä, muminoita, lauluja tai esineiden värejä ja merkityksiä. Tottuminen puolestaan on sitä, kun kaaos ei enää häiritse. [- -] Honkasalo on jälleen kuvannut dokumenttinsa itse. Hänen kameransa on ahne ja kyltymätön, kuten ulkopuolisen katse on aina vieraassa ympäristössä. Atman on myös Pirjo Honkasalon matka, eikä ohjaaja yritä peitellä sitä. Ohjaajan halu ja kyky imeytyä uuteen maailmaan saa dokumentissa aikaan samanlaisen imun." Pertti Lumirae (Demari 7.3.1997) muistutti, että "Honkasalo on Atmanissa tehnyt ilmeisesti uransa komeinta jälkeä, mutta visuaalinen loistokkuus ei missään vaiheessa muodostu itsetarkoitukselliseksi. Kuvallinen ja kerronnallinen notkeus on kokonaan alistettu kuvaamaan pyhiinvaeltajien vaivalloista matkaa ja etenkin sitä henkistä prosessia, joka todentuu matkan eri vaiheissa. Virolaisissa luostareissa toteutetut ravistuttavat filmit Mysterion ja Tanjuska ja seitsemän perkelettä asettuvat luontevasti Atmanin edeltäjiksi. Kaikissa kolmessa filmissä on kysymys yrityksestä tunkeutua mysteerin ytimeen ja pyrkimys tajuta, mikä on se voima, joka saa nämä ihmiset henkisesti ja fyysisesti liikkeelle etsimään sekä oman elämänsä että yleisempää totuutta. Pahan ja pyhän trilogia ei ole ollenkaan huono nimitys näille kolmelle elokuvalle." Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 7.3.1997) pohti elokuvan näkökulmaa: "Honkasalo tutkii siis jälleen uskon olemusta ja tuonpuoleisen tunkeutumista ihmiselämään. Atmania voi pitää uskonnollisena elokuvana tai olla pitämättä. Honkasalo ei tyrkytä omia käsityksiään eikä selittele kuvaamiensa ihmisten uskomuksia. Sen sijaan hän havainnoi elämää ympärillään lahjomattoman tarkkanäköisesti. [- -] Hollannissa arvostetun Jorins Ivens -palkinnon jo voittanut Atman on vaikuttava löytöretki meille vieraaseen kulttuuriin ja uskontoon." - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||||
Atman oli elokuvien Mysterion (1991) ja Tanjuska ja 7 perkelettä (1993) jälkeen kolmas osa sarjaa, jonka ohjaaja Pirjo Honkasalo oli nimennyt "Pyhän ja pahan trilogiaksi". Näissä elokuvissa Honkasalo omien sanojensa mukaan kuvasi kolmen tavallisen ihmisen "uskonnollisia käsityksiä, uskomuksia joita en itse jaa. Siksi minun piti pakottautua ymmärtämään niitä ja päästämään esiin irrationaalinen puoli itsessäni. Näissä tarinoissa on eri tavoin kysymys minusta ja uskosta. Kun nämä kaksi maailmaa sulautuivat yhteen, syntyi näiden elokuvien tyyli." (Göteborgin festivaaliesite 1997). Atman käynnistyi saksalaisen tv-yhtiön Bayerischer Rundfunkin tuottajan aloitteesta. Hän oli nähnyt Mysterionin ja Tanjuskan ja tilasi Honkasalolta tunnin mittaisen jakson 10-osaiseen tv-sarjaan Schauplätze der Weltkulturen. Honkasalo valitsi aiheeksi Intian, teki maahan kaksi ennakkosuunnittelumatkaa ja päätti keskittyä pyhiinvaellukseen, jonka hän näki useille uskontokunnille yhteisenä rituaalina. "Kieltä osaamatta halusin lähteä yksin Intiaan etsimään pyhiinvaeltajaani", Honkasalo kertoi sittemmin. "Kuljeskelin Himalajan ympäristössä, kun alkoi sataa. Samaan teekoppiin saapui sadetta pitämään mies, joka koputtamalla kameraani ilmaisi haluavansa tulla kuvatuksi. Kun näin hänen kasvonsa, tiesin löytäneeni haluamani. Kasvot vaikuttivat, rampuutta en edes huomannut." (Aamulehti 27.3.1997). Hanke käynnistyi työnimillä "Ganges, taivaan joki" / "Ganges, The River of Heaven" / "Ganges, der heilige Fluß". Honkasalo ja kuvausryhmä seurasivat Jamana Lalin 6 000 kilometrin pyhiinvaellusta Ganges-virran päästä päähän kahden kuvausmatkan ja yhdeksän kuvausviikon ajan 600 kilon varusteineen. Kuvauksissa oli monia hankaluuksia, mm. Elephanta-saaren kalliotemppeliin ei tanssikuvauksia varten saatu lupaa pitkällisistä valmisteluista huolimatta. "Matkan aikana syntyi Jamana Lalin kanssa sielujen yhteys", Honkasalo saattoi kuitenkin todeta. "Sain eilen häneltä kirjeen, jossa hän mietti, miten saa minun tuhkani Gangesiin, jos minulle tapahtuu jotain." (Aamulehti 27.3.1997). "Pyhiinvaeltaja etsii yhteyttä siihen mitä hän pitää pyhänä kieltäymyksen, vaivalloisen fyysisen matkan kautta", Honkasalo määritteli Götebogin festivaaliesitteessä. "Kun nykyihmisestä karsittiin pois pyhyyden ulottuvuus, se jätti tilaa pikkuporvarilliselle. Elokuvissani puolustan pyhyyttä, koska se on se osa ihmistä joka on haurain ja puolustuskyvytön suhteessa ihmisen markkina-arvoon. Laitostuneet kirkot halveksivat sitä, koska se on arvaamaton, irrationaalinen eikä mikään hyvä työkalu keskitetyn vallan saavuttamiseksi. Mutta ilman pyhyyden ulottuvuutta nykyihminen tuntee nimetöntä mielipahaa, kuin hevonen aasin valjaissa." Bayerischer Rundfunk työsti Honkasalon materiaalista tunnin mittaisen saksaksi dubatun tv-version, joka Honkasalon mukaan oli "läpiselostettu ja muutenkin rautalangasta väännetty" (Ilta-Sanomat 4.3.1997). Yhtiö myös kielsi Honkasaloa esittämästä omaa 75 minuutin elokuvaansa muualla kuin "kulttuuriyhteyksissä", toisin sanoen festivaaleilla. Honkasalon Atman sai ensiesityksensä Helsingin Kettupäivillä marraskuussa 1996, joulukuussa se esitettiin Amsterdamin dokumenttielokuvan festivaalilla, missä se voitti arvostetun Joris Ivens -palkinnon. Honkasalon mukaan tämä palkinto ilmeisesti sai aikaan sen, että Bayerischer Rundfunk perui päätöksensä ja Atman saatettiin esittää Honkasalon haluamassa muodossa sekä maaliskuussa 1997 alkaneella elokuvateatterikierroksella että Suomen televisiossa. Tehtyään dokumenttielokuvia yli kymmenen vuoden ajan Honkasalo ohjasi seuraavaksi näytelmäelokuvan Tulennielijä (1998). - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||||
Huomautuksia: Elokuva sisältää runsaasti intialaisia musiikkiesityksiä. Eero Ojanen sovitti ja yhdisteli omaa syntetisaattorimusiikkiaan Honkasalon Intiassa taltioimiin klassisiin, osin improvisoituihin musiikkiesitysten teemoihin. - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||||
Lokeshwari Rathore, Antti Pakaslahti, Pirkko Saisio |
||||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||||
|