Vaiennut kylä
The Quiet Village (englanninkielinen nimi)
El Pueblo callado (espanjankielinen nimi)
Tichá vesnice (tsekinkielinen nimi)
Annikki Niemen murha ja mysteeri (työnimi)
Kylä eli Annikki Niemen murha ja mysteeri (työnimi)
Byn som tystnade (televisioesityksessä käytetty ruotsinkielinen nimi)
Finna-arvio
Vaiennut kylä
Kari Väänäsen ohjaama ja käsikirjoittama rikoselokuva Vaiennut kylä (1997) sai alkusysäyksensä Kyllikki Saaren vuonna 1953 tapahtuneesta murhasta. Rikostutkija (Taisto Reimaluoto) saapuu selvittämään Annikki Niemen (Tuire Tuomisto) murhaa kylään, jonka asukkaat vaikenevat visusti surmatyöstä. Seudun pomomies Onni Pukari (Taneli Mäkelä) yrittää epämääräisen seurueensa kanssa estää rikostutkijaa löytämästä murhaajaa.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||
K12 |
||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Näyttelijäkokoonpanot
Avustajat
Tikkurilan Palloseura (etsijöitä metsässä)<br />Mallusjoen nuorisoseura (kyläläisiä kirkossa ja kioskilla)<br />Orimattilan Seudun Nuorkauppakamari, Orimattilan Mieslaulajat, Orimattilan Toive, Orimattilan Jymy, Orimattilan Pedot, Orimattilan Naiskuoro, Niemisten maa- ja kotitalousseura, Orimattilan Latu, Viihdekuoro Perinkonut, Orimattilan Marttayhdistys, Orimattilan Kokoomuksen naiset, SPR:n Orimattilan osasto, Orimattilan kesäteatteri, Orimattilan käsityöntekijät, Orimattilan karjalaiset (ihmiset tanssilavalla)<br />Lähde: SKF 12 ,
Tikkurilan Palloseura (etsijöitä metsässä)<br />Mallusjoen nuorisoseura (kyläläisiä kirkossa ja kioskilla)<br />Orimattilan Seudun Nuorkauppakamari, Orimattilan Mieslaulajat, Orimattilan Toive, Orimattilan Jymy, Orimattilan Pedot, Orimattilan Naiskuoro, Niemisten maa- ja kotitalousseura, Orimattilan Latu, Viihdekuoro Perinkonut, Orimattilan Marttayhdistys, Orimattilan Kokoomuksen naiset, SPR:n Orimattilan osasto, Orimattilan kesäteatteri, Orimattilan käsityöntekijät, Orimattilan karjalaiset (ihmiset tanssilavalla)<br />Lähde: SKF 12Hae aiheista |
||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||
24.5., 11.6. - 20.7.1996 - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
"Aiemmin TV-elokuvalla Sutki ohjaajantaitojaan näyttäneen Kari Väänäsen valkokangasesikoinen Vaiennut kylä on saanut alkusysäyksensä Kyllikki Saaren vuonna 1953 tapahtuneesta murhasta, joka on yhä selvittämättä", Antti Lindqvist (Katso 6/1997) muistutti. "Väänänen ei käsikirjoituksessaan keskity niinkään murhaajan henkilöllisyyden paljastamiseen kuin peloteltuna vaitonaiseksi heittäytyneen kyläyhteisön yhteisenä myllynkivenä kantamaan syyllisyyteen. Epämääräiseen aikaan sijoittuva rikos- ja melodraama sisältää selkeitä western-vaikutteita. Sen päähenkilö, nuori ja uuttera, itsekin väärään arviointiin syyllistynyt poliisitutkija (Taisto Reimaluoto) on monin tavoin samanlainen kuin Fred Zinnemannin Sheriffin nimihahmo Kane (Gary Cooper), joka ilman asukkaiden tukea astuu omatuntonsa ajamana rosvoja vastaan. Tässä mielessä Vaiennut kylä on kotimaisessa osastossa rinnakkaisteos Veikko Aaltosen lännenmytologiasta ammentavalle Tilinteko-esikoiselle. [- -] Jäntevästi useita teemoja alussa käynnistävä elokuva ei ikävä kyllä kykene täysin vastaamaan asettamiinsa haasteisiin draaman jälkipuolella, vaan asiat ja totuudet ikään kuin jäävät tienoheen tai putoavat syliin ilman tarvittavia kääänteitä. Myös visuaalisesta hahmotuksesta puuttuu kokonaisvaltaista näkemystä. Ote on toisaalta rujo ja riuhtova, mutta toisaalta myös turhia estetisoiva ja viipyilevä. Sen sijaan näyttelijäsuorituksiin mahtuu jo mainittujen lisäksi monta täysinäistä hahmotusta." Pertti Lumirae (Demari 31.1.1997) totesi, että "Vaiennut kylä on usein täynnä mustaa huumoria ja groteskiutta, josta voi jäädä kirveelläveistetysti suomalaiskansallinen maku, mutta se mikä ehkä menetetään ihmissuhteiden vivahteikkuudessa saavutetaan toiminnallisessa draivissa. Väänänen on sanonut haluavansa tehdä elokuvan, joka on sekä ajatuksellisesti rikas että viihdyttävä: siinä hänen voi sanoa onnistuneen." Anja Huumo (Suomenmaa 31.1.1997) kiinnitti huomiota maaseutukuvastoon: "Päänäyttelijän valinta on ohjaaja Kari Väänäsen suurin kömmähdys: pääkaupungista saapuva rikostutkija on maalaisempi kuin maalaiset itse, kuin suoraan lantatunkiosta reväisty harjastukkainen seitsemän veljestä yhdessä persoonassa. Kylän häiriköt (Taneli Mäkelä, Vesa Vierikko) näyttävät peräti kaupunkilaisilta kovanaamoilta hänen rinnallaan. Itse maalaiskyläkin on kuin suoraan klisheekuvastosta: sulkeutunut, kyräilevä, erilaisia hulluja täynnä." Raimo Turusen (Karjalainen 2.2.1997) mielestä kokonaisuudesta "tulee epätasainen ja tyylillisesti rikkinäinen. Mukana on tiiviitä kohtauksia latautuneine vuoropuheluineen mutta myös kliseitä ja latteuksia 'Otahan ryyppy p-le' -tyyppisine repliikkeineen. Surrealismit, ekspressiivisen kylläinen värinmääritys ja jyrkkä valo vieraannuttavat todellisuudesta ja samaistumisesta. Elokuvan tyylissä ja todellisuussuhteessa [on] itseasiassa maagista realismia. Silti Vaiennut kylä on sangen suomalaiskansallinen teos, mutta Suomi-elokuvaa Kaurismäkien ja Markku Pölösen viitoittamalla tiellä. Sen vahvuuksia on Timo Salmisen kuvauksen linjakkuus sekä Ismo Alangon tyylikäs, selkeä, hypnoottinen musiikki." Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 31.1.1997) tiivisti ohjaajan sanottavan niin, "ettei meidän suomalaisten kannata hautautua menneisyytemme traumoihin, vaan suunnata rohkeasti tulevaisuuteen naisten ja lasten johdatuksella. Hienoa! Tämän oivalluksen ansiosta olemme kai hänelle vähintäänkin näköispatsaan velkaa." - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||
Kari Väänänen (s. 1953) oli esiintynyt näyttelijänä yli 20 elokuvassa ja ohjannut neljä lyhyttä tai puolipitkää tv-elokuvaa ennen ensimmäistä kokoillan ohjaustyötään Vaiennut kylä. Sen taustalla vaikutti Kyllikki Saaren vuonna 1953 tapahtunut ja yhä selvittämätön murha, joka oli aikoinaan ollut kansallinen mediatapahtuma ja antanut jo aiheen Jussi Kylätaskun näytelmään Runar ja Kyllikki (1974). Väänäsen mukaan elokuva sai alkusysäyksensä, kun hän vuonna 1994 tapasi Tukholmassa miehen, joka kertoi asuneensa Kyllikki Saaren kotikylässä ja väitti tietävänsä murhaajan henkilöllisyyden, kuten koko kylä sen tiesi. Ensimmäinen käsikirjoitusversio syntyi kesällä 1995. "Juttu pyöri päässäni ja alkoi tuottaa välähdyksiä ja kohtauksia", Väänänen kertoi elokuvansa valmistuttua. "Kirjoitin sitä mielessäni varmaan vuoden ajan. Kun tiesin tapauksesta mielestäni tarpeeksi, aloin panna sitä paperille ja se alkoi elää omaa elämäänsä. Kiinnekohta Kyllikki Saareen pieneni koko ajan. Vaiennut kylä ei ole kertomus Kyllikki Saaren murhasta, vaan kuulemani tarinan ympärille rakennettu fiktiivinen kertomus." (Helsingin Sanomat 17.2.1997). "Minua kiehtoi ennen kaikkea se, mitä tapahtuu yhteisössä, joka kantaa salaisuuttaan paljastamatta sitä ulkopuolisille", Väänänen lisäsi toisessa yhteydessä. "Mikä on tämän yhteisön koossapitävä voima ja moraali? Saiko kylän vaikenemaan 'Meidän asiat on meidän asioita' -asenne, pelko vai raha? Mitä tapahtuu ihmisille, jotka kantavat yhteistä syyllisyyttä; koska se että tietää, mutta ei tee mitään totuuden paljastamiseksi - eikö se jo tee syylliseksi? Miksi kukaan ei kertonut totuutta?" (Iisalmen Sanomat 26.1.1997). Rikostutkija-päähenkilöön liittyvästä miehen roolista ja miehen aikuistumisen teemasta Väänänen totesi: "Se on minun oma tarinani. Se kertoo miehestä, joka suhtautuu lapsellisen kapeasti elämään, vaikka sen ulottuvilla on kaikki tarpeellinen ja tärkeä. [- -] Mies on pitkään kakara eikä miehisty, ellei joku fiksumpi herätä sitä tajuamaan elämän todellisia arvoja. Yleensä se fiksumpi on nainen. Niin kävi minullekin." (Seura 5/1997). Alun perin Väänänen harkitsi rikostutkijan rooliin Taneli Mäkelää, joka lopulta sai Pukarin osan. Työnimellä "Annikki Niemen murha ja mysteeri" edennyt hanke sai tuottajikseen Kaurismäen veljekset ja taakseen elokuvasäätiön tuen. Kesäkuun alussa 1996 päivätty kuudes käsikirjoitusversio "Kylä eli Annikki Niemen murha ja mysteeri" toimi pohjana kuvauksille, jotka tapahtuivat kesällä 1996 lähinnä Orimattilan kaupungin Karkkulan kylässä, mutta myös Pukkilassa, Loviisassa ja Lahdessa. Raakaleikkauksen tuloksena syntyi yli kaksituntinen elokuva, josta leikattiin ensin 102 minuutin versio ja lopulta Aki Kaurismäen avustuksella lopullinen 80 minuutin elokuva. Viimeisestä versiosta jäi pois Arto af Hällströmin rooli ravintolan omistajana sekä loppukohtaus, jossa rikostutkija pysäyttää autonsa ja oksentaa pois pahan olonsa. Leikkausvaiheessa jäi pois myös Raili Tiensuun rooli Kääriäisen vaimona. Pink Flamingos -yhtyeen lyömäsoittaja Jussi Lampi jäi puolestaan kohtauksensa kuvarajauksen ulkopuolelle ja on mukana vain äänenä. Elokuvan trailerin teki leikkaaja Timo Linnasalo. Vaiennut kylä tuli ensi-iltaan tammikuun viimeisenä päivänä 1997 ja sai julkisuutta paljolti yhteydellään Kyllikki Saaren tapaukseen. Väänäsen ohjaajaura jatkui seuraavaksi elokuvalla Klassikko (2001), jonka hän sovitti Kari Hotakaisen samannimisestä romaanista. - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Ismo Alanko Sanna Kurki-Suonio ja Ismo Alanko, laulu, ja studio-orkesteri (off, alkutekstit), kahdessa osassa, yht. 3' 10". 2. Dio come ti amo Säv. ja san. Domenico Modugno, sov. Lars Samuelsson Umberto Marcato, laulu, ja Lars Samuelssonin orkesteri (off, levysoitin), 1' 20". Levytys: Umberto Marcato ja Lars Samuelssonin orkesteri; Philips 340765, 1966. 3. Satumaa Säv. ja san. Unto Mononen, sov. Modesty Modesty (off), 1' 35". 4. Valkovuokot Säv. Kaarlo Valkama, san. Usko Kemppi, sov. Modesty Es. Modesty (playback), 2' 30". 5. Liljankukka Säv. Toivo Kärki, san. Kerttu Mustonen, sov. Modesty Es. Modesty (playback), 1' 00". 6. Muistan kesän Säv. Rauno Lehtinen, sov. Esa Pulliainen Agents (off, autoradio), 0' 20". Levytys: Agents; Parlophone 777-1385957, 1989. 7. Ja rokki soi Säv. Matti Ruohonen, san. Teppo Ruohonen, sov. Albert Järvinen Rauli "Badding" Somerjoki, laulu, ja yhtye (off, levysoitin), 0' 25". Levytys: Rauli "Badding" Somerjoki; Love Records LRS 2023, 1973. 8. Punaiset lehdet Säv. Pentti Viherluoto, san. Harry Etelä, sov. Jaakko Salo Olavi Virta, laulu, ja Jaakko Salon orkesteri (off, levysoitin), 1' 45". Levytys: Olavi Virta ja Jaakko Salon orkesteri; Nor-Disc ND 28, 1962. 9. Ain't No Love In The Heart Of The City Säv. ja san. Michael Price - Dan Walsh Es. Pink Flamingos (playback), 3' 00". 10. Tuulipuvun tuolla puolen / Loppuvalssi Säv. ja sov. Ismo Alanko, sanat levytyksessä Ismo Alanko Studio-orkesteri (off, lopputekstit), 2' 40". Levytys: Ismo Alanko Säätiö; cd-single Tuulipuvun tuolla puolen Poko Rekords PSCD 105, 1998, ja cd-albumilla Pulu Poko Rekords POKOCD 210, 1998. Huomautuksia: Alku- ja loppumusiikin teemat ovat taustamusiikin pääteemoja. Tuulipuvun tuolla puolen -teema soi myös soittorasian musiikkina. Vesa Vierikko soittaa mandoliinia (playback / Ismo Alanko), kolme kertaa, yht. 0' 35", ja esittää omatekoisin sanoin Victor Youngin säveltämää Jay Livingstonin ja Raymond Evansin sanoittamaa laulua Golden Earrings / Kultaiset korvarenkaat (100 %), 0' 20". Kari Väänänen harjoittelee uruilla Giuseppe Verdin oopperan Aida juhlakohtausta Gloria all'Egitto, ad Iside (playback / Mia Aitokari), 1' 30", ja Sulevi Peltola Mikael Nybergin säveltämää Virttä 631 ("Oi Herra, jos mä matkamies maan - -") (playback / Mia Aitokari), 0' 20". - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) pohjalta. |
||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||
K-Aisakello, Orimattilan kunta, Oululainen, Orimattilan palolaitos, Polarcup, Orimattilan poliisi, Bio Rai/Mäntsälä, Hotelli Zilton, EMI, Kauppahotelli Grand, Promotion House/Anne Laaksonen, Pukkilan srk, Marja, Sinikka ja Jukka Laine, Pentti Kataja, Sirkku ja Kyösti Kyrö perheineen, Ari Lähdemäki, Juhani Suuronen perheineen, Harri Hänninen, Raili Tiensuu, Juha Ståhlberg, Arto af Hällström, Pauliina Pulkkinen, Kirka Sainio, Ulla Kivikanto ja Wilma, Kaija Ilomäki, Soile Torvinen ja Hellu, Satu Raitanen, Veli-Matti Ollilainen, Juha Anttila, Juha Nokelainen, Toivo Neuvonen, Pekka Järvi, Pertti Lahtinen, Jarkko Hirvonen, Tikkurilan Palloseura, Mallusjoen nuorisoseura, Orimattilan Tikka, Orimattilan Latu, Orimattilan seudun nuorkauppakamari, Viihdekuoro Perinkonut, Orimattilan mieslaulajat, Orimattilan marttayhdistys, Orimattilan Toive, Orimattilan kokoomuksen naiset, Orimattilan Jymy, SPR:n Orimattilan osasto, Orimattilan Pedot, Orimattilan kesäteatteri, Orimattilan naiskuoro, Orimattilan käsityöntekijät, Niemisten maa- ja kotitalousseura, Orimattilan karjalaiset |
||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|