Alkutekstit, taustalla leipiä orrella. Käsikirjoitus Jussi Talvi, leikkaus Juho Gartz, äänitys Ensio Lumes, ohjaus ja kuvaus Jarmo Mustonen, piirrokset FA-animatio Aune Palin, asiantuntija Anni-Helena Rämö, tuotantojohto Felix Forsman.
Karttakuva Välimeren ja Lähi-idän alueesta. Lukija kertoo, missä vehnää alettiin ensin viljellä ja mistä ruis ja kaura ovat tulleet Eurooppaan. Ihmiskädessä viljantähkä. Jyviä paahdetaan avotulella, lukija kertoo viljan varhaisista käyttötavoista. Jyviä rouhitaan puukourussa, ja taikinasta tehdään latuskaisia leipiä, lukija kertoo leivän alkuvaiheista, latuskaleipää paistetaan tuhkassa. Meri velloaa kalliorantaan.
Piirroskuvia viljaa kuljettavista laivoista, lukija kertoo viljakaupasta. Piirroskuvia entisajan kaupunkilaisnaisista, ja sirkuksesta (Colosseum), sekä purjelaivoista. Karttakuva vehnän levinneisyydestä.
Lumi sulaa pellolla, lukija kertoo, että ruis ei ole levinnyt yhtä laajalle kuin vehnä, ruis on Pohjolan vilja. Viljapelto kasvuvaiheen alussa ja kypsänä.
Vakavakasvoinen, pellavatukkainen nuori mies pyhäpuvussaan laittaa silinterihattua päähän pirtissä. Isä toivottaa pojalle onnea, hypistelevät käsissään leipää, isä kertoo, että pojan ensimmäinen sana oli "leipää". Lukija kertoo, että katkelma on nummisuutareista, mutta jo paljon ennen Kiveä ruis oli Suomessa tunnettu. Valkoiseen paitaan puettu pikkutyttö istuu pirtin lattialla ja järsii leipää, huivipäinen nainen tekee taikinaa puukourussa. Lähikuva pikkutytöstä ja leipää leipovasta nainsesta. Lähikuva reikäleivästä, nainen nostelee kypsiä leipiä ulos uunista ja laittaa niitä vartaaseen. Mies kuorii mäntyä, lukija selittää pettuleivästä. Nainen tekee tuvassa pettuleipää. Perhe ruokapöydässä, pikkutyttö laittaa leivän väärin päin pöydälle, äiti kääntää leivän oikein päin, lukija puhuu leivän kunnioittamisesta ja siihen liittyvistä sanonnoista ym. Kuva Raamatun kannesta, kirjan päällä risti, vanha mies tuo Raamatun viereen leivän, ristii kätensä ja alkaa sitten tutkia Raamattua. Lukija kertoo leipätyypeistä, lähikuva ruislimpusta.
Miehet kyntävät peltoa, kylvävät, lähikuva kypsästä viljasta, mies korjaa satoa viikatteella. Lukija puhuu viljan vertauskuvallisuudesta.
Tuulimylly pyörii pellon reunalla, vesi virtaa koskessa, joen reunassa puinen vesivoimala, lukija puhuu energian käytön kehityksestä. Viljaa jauhetaan myllyssä, valkotakkinen mies laittaa viljaa säkkiin. Lähikuvia tuulimyllyn ja vesirattaan koneisteoista, ulkokuva veden äärellä sijaitsevasta nykyaikaisesta myllystä. Sen edustalla on suuria laivoja. Lukija: Nykyaikainen suurmylly edustaa suurteollisuutta, siellä vilja siirtyy vaiheesta toiseen täysin automaattisesti.
Sisäkuvia myllystä, viljanjyvät siirtyvät koneistossa. Myllyt heiluvat, vaalea jauho liikkuu koneistossa. Lukija: Siellä otetaan huomioon kaikki ne muutokset, jotka tapahtuvat raaka-aineen vitamiini- ja ravintoarvoissa. Jauhot sekoitetaan valitsemalla sopivimpia viljalajikkeita, yhdistämällä eri lajien parhaita ominaisuuksia.
Valkotakkisia naisia laboratoriotöissä. Lähikuvia laboratoriolaitteista. Lukija: Niin saadaan korkealuokkaisia ja hyvin leipoutuvia aina vakiolaatuisia jauhoja, joista saadaan hyvä leipä.
Valkotakkinen nainen koeleipoo. Lukija: Ne tutkitaan vielä lopuksi koeleivonnallakin. Sen jälkeen ovatkin jauhot valmiina lähtemään leipomoihin ja koteihin.
Pitkoa letitetään, leipätaikina pyörii koneessa, kone tekee reikäleipiä, valkotakkinen nainen siirtää leipomossa reikäleipiä uuniin, valmiit leivät liukuvat ritiliköllä, kone pyörittelee pikkupullia, valkotakkisia naisia töissä leipomossa, nainen rypyttää karjalanpiirakoita, piirakat työnnetään uuniin, leipiä otetaan uunista ulos. Lähikuvia erilaisista valmiista leivistä, lukija tunnelmoi leivästä ja sen tuoksusta. Lähikuvia kakuista ja leivoksista.
Joku levittää voita näkkileivälle, vieressä suuri lasi maitoa. Kuva avautuu, poika syö leipää. Aamutakkin pukeutunut mies syö leipää ja juo maitoa jääkaapin ääressä, jääkaapin ovi on auki. Lukija: Leipä on ollut ja on edelleen tärkein ruokamme. Leipä kuuluu jokaiseen ateriaan sen selkärankana, leipää syödään varhaisaamiaisesta alkaen koko päivän aina illan viimeiseen myöhäispalaan saakka.
Joku pyörittää karttapalloa, karttakuva maailmasta, kuvaan merkitään vehnä- ja ruismaat.
Reikäleipä, päälle ilmestyy ravintoainekylttejä: vitamiineja, tärkkelystä, valkuaista kivennäisaineita. Kamera kulkee valmiiksi katettujen ateriakokonaisuuksien ohi, kaikissa on leipää. Lähikuvia leivistä. Kypsä vilja heiluu pellolla. Lukija: Leivän sisältämät ravintoaineet ovat ihmiselle tuiki tarpeellisia, emme yksinkertaisesti voi korvata niitä muilla. Ne ovat ruumiimme rakennusaineita, terveytemme perusta. Siksi jokaisen aterian tulisikin aina sisältää perusannos leipää, silloin on vähemmän merkitystä sillä, onko leipä tummaa vai vaaleata. Leipä on meille kuitenkin paljon enemmän kuin vain ruokaa: paitsi elämän ja kuoleman symbolina leipä, Jumalan vilja, on nähty myös lihavien ja laihojen vuosien vertauskuvana...
Lähikuvia pöytäviireistä, joissa teemana on vilja. Kuvassa on ainakin Auran ja OKO osuuskassojen viirit. Kuntien vaakunoita ja erilaisia mitalleja. Viljaa pellolla. Joku sormeilee tähkiä, viljaa puidaan koneella. Joku sormeilee kangaspussissa olevia viljanjyviä. Lukija: Tärkeää on kautta aikojen ollut leivän hinta, se on ollut ikäänkuin toimeentulon hinta. Siksi leipä tänäkin päivänä on huokeata ja edullista ravintoa. Huokeata myös siitä huolimatta, että se on sellaisenaan valmista ruokaa.
Siemeniä putoaa maahan, sadetta valuu maan päälle, kypsää viljaa pellolla, lukija puhuu viljan leviämisestä, piirroskuvia muinaisista egyptiläisistä, Raamatun henkilöistä, roomalaisista, Venäjän vallankumouksesta, Amerikasta, Kiinasta jne. Piirroskuva maissista, viljaa pellolla. Lukija:...anna meille tänäkin päivänä meidän jokapäiväinen leipämme...
Kuva leivästä ja suolasta, leivän vieressä teksti: te näitte elokuvan Maan siunaus jonka on tuottanut Leipätoimikunta. |