Rakastin epätoivoista naista
I Loved a Desperate Woman (englanninkielinen nimi)
Finna-arvio
Rakastin epätoivoista naista
Romanttinen ihmissuhdekomedia Leosta (30-vuotias galluptutkija) ja Maaritista (40-vuotias kolmen lapsen raskaana oleva yksinhuoltajaäiti).
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||
S |
||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Arkistoaineisto / esiintyjät: Mika Jenytin (mainosääni ostoskeskuksessa) ,
Arkistoaineisto / esiintyjät: Mika Jenytin (mainosääni ostoskeskuksessa)Hae aiheistaAvustajat
Johanna Rissanen, Elina Nygren, Laajasalon opiston opiskelijoita, Taina Tuononen, Marianne Ripatti, Kirsi Ihamäki ja lapset, Tuula Hytönen ja lapset, Susanna Majalahti, Sauli Nilsson, Pirkko Mussalo, Leo Lähde, Sami Huopalahti, Saara Saarela, Antti Sipilä, Tarmo Paunu, Johanna Mannila ja lapset, Diana Grenman, Hanna Paunu, Kauko Ranta, Raili Ahonen, Heikki Mäntymaa, Merja Ihatsu ja lapset, Mia Halme, Kati Härkönen, Eija Sonninen, Alisa Zingman, Mourise Zingman, Joonas Rissanen, Andreas Nygren ,
Johanna Rissanen, Elina Nygren, Laajasalon opiston opiskelijoita, Taina Tuononen, Marianne Ripatti, Kirsi Ihamäki ja lapset, Tuula Hytönen ja lapset, Susanna Majalahti, Sauli Nilsson, Pirkko Mussalo, Leo Lähde, Sami Huopalahti, Saara Saarela, Antti Sipilä, Tarmo Paunu, Johanna Mannila ja lapset, Diana Grenman, Hanna Paunu, Kauko Ranta, Raili Ahonen, Heikki Mäntymaa, Merja Ihatsu ja lapset, Mia Halme, Kati Härkönen, Eija Sonninen, Alisa Zingman, Mourise Zingman, Joonas Rissanen, Andreas NygrenHae aiheista |
||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||
23. - 24.9., 22.10. - 13.11.1998 - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
"Rakastin epätoivoista naista on hyvän käsikirjoituksen mallikas toteutus", Helena Ylänen (Helsingin Sanomat Nyt 26.3.1999) kiitteli. "Tove Idström on kirjoittanut henkilöitä ja tilanteita, joissa on paljon kosketuskohtia todellisuuteen, mutta ei latteata arkipäiväisyyttä. Jarmo Lampela ohjaa tyylikkäästi, ilmavasti ja kevyesti, mutta käsikirjoituksen tavoin lähellä arkea." Ywe Jalander (Suomen Kuvalehti 16/1999) huomautti, että "Jarmo Lampelan ohjaamassa elokuvassa Rakastin epätoivoista naista ympäristö on korostetusti esillä. Ostosparatiisit, leikkipuistot ja lähiökapakka käyvät yhtä tutuiksi kuin kodit. Ohjaajan luoma todellisuus on makeanräikeä ja kaaosmainen kuten tekijän aiemmassa elokuvassa Sairaan kaunis maailma. Ihmiset juoksevat ja touhuavat, mutta nopeatempoisen ja keveän komedian tekeminen on kovin vaikeaa, ainakin meille suomalaisille. Häiritsevää varsinkin näin puheliaassa elokuvassa on, että näyttelijät aivan liian usein nielevät ja mutisevat repliikkejään. Mutta eihän kaikkea tarvitsekaan kuulla, tarinassa pysyy silti mukana. Piristävän erilainen tämäkin elokuva on ja tuo meille tarinointitavan, joka on tuttu Robert Altmanin viime aikojen työstä." Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 26.3.1999) näki, että "Lampelan ohjaus on aluksi hieman pingottuneen oloista, mutta tarinan edetessä hänen otteensa muuttuu rennommaksi. Hyvän näyttelijätiimin vahvin lenkki on Rikoksessa ja rakkaudessa viimeksi nähty Maija Junno miehiä puoleensa vetävänä kolmen lapsen yksinhuoltajaäitinä." Sauli Pesonen (Kaleva 16.5.1999) totesi, että kysymys "on paitsi ulkopuolisen yrityksestä sopeutua kuvioon, myös kasvamisesta miehenä kantapään kautta. Tarinan kaikki naiset ovat koko ajan vahvoilla, eivät suinkaan epätoivoisia: altavastaajan asemassa on mies. Niin rengasmaiseen rakenteeseen kuin pohjaakin, jätetään Rakastin epätoivoista naista -elokuvassa ratkaisu auki: mahdollisuus toki annetaan. Tarinan ihmisissä on kosketuspintaa, tarkastelutapa on kirpeydestään ja ironisuudestaan huolimatta myötämielinen." Hannu Massinen (Etelä-Suomen Sanomat 1.8.1999) nosti esiin näyttelijöitä: "Näyttelijät ovat omaksuneet elokuvan elämänläheisen ja kepeän linjan kiitettävästi. Maija Junno on erinomainen Maarit, eikä Juha Kukkosen tarvitse lainkaan hävetä ympyröissään koheltavaa Leoa. Ilkka Koivula tulkitsee reteän roolinsa tehokkaasti. Näyttelijätyö onkin kauttaaltaan niin vahvaa, että filmin sisältö pysyy mainiosti uomissaan." - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||
Ensimmäisen pitkän näytelmäelokuvansa Sairaan kaunis maailma (1997) jälkeen Jarmo Lampela ohjasi 10-osaisen tv-sarjan Loistavat Jerkun pojat (1998) ja puolipitkän näytelmäelokuvan Rakastin epätoivoista naista, joka perustui Tove Idströmin käsikirjoitukseen. Elokuvan taustahahmona vaikutti Suomen elokuvasäätiön tuotantoneuvoja Petri Jokiranta, joka oli tilannut neljältä tunnetulta käsikirjoittajalta tekstin tunnin mittaiseen näytelmäelokuvaan. Idströmin lisäksi projektiin kutsuttiin Iiro Küttner, Heikki Vuento ja Outi Nyytäjä, joiden teksteistä syntyivät Saara Saarelan ohjaama Kuningas Hidas (2000), Olli Saarelan Bad Luck Love (2000) ja Timo Humalojan Laina-aika (2000). Tarjoukseen kuului, että käsikirjoittaja sai valita aiheelleen ohjaajan ja tuottajan. "Lampela on ainoa joka osaa ohjata romanttista komediaa", Idström perusteli valintaansa. "Jarmo ymmärsi niitä ihmisiä. Ei tarvinnut selitellä." (Helsingin Sanomat 15.3.1999). "Kukaan muu ei olisi voinut tehdä elokuvaa samalla lämmöllä ja lempeydellä." (Ylioppilaslehti 6/1999). Idström oli toiminut dramaturgina jo Sairaan kauniissa maailmassa ja vaikuttanut Lampelan opettajana sekä Teatterikorkeakoulussa että Taideteollisen korkeakoulun Elokuvataiteen osastolla. Rakastin epätoivoista naista kuvattiin syksyllä 1998 tuotantoyhtiö Blind Spot Pictures Oy:n ensimmäisenä elokuvana. Kesään 1998 mennessä Idström oli työstänyt aiheesta neljä käsikirjoitusversiota, joita hän oli hionut tuottaja Tero Kaukomaan kanssa. "Rakastin epätoivoista naista on luonteeltaan heikkojen, alhaisinkin motiiveihin toimivien ihmisten rakkaustarina ja kertomus rakkauden jalostavasta vaikutuksesta", Idström määritteli elokuvan lehdistöesitteessä. Ohjaaja Lampela ja kuvaaja Harri Räty olivat kurssitovereita Elokuvataiteen osastolta ja he olivat olleet läheisessä yhteistyössä siitä pitäen. "Kun saan käsikirjoituksen, Harri saa sen samaan aikaan", Lampela kertoi. "Sitten keskustelemme sisällöstä ja käymme elokuvan kohtaukset läpi. Luemme ja mietimme, nouseeko esimerkiksi jokin tunnelma määrääväksi. Hyvin pian alkaa myös yhteistyö pukusuunnittelijan ja lavastajan kanssa. Meillä oli vuosi aikaa valmistella elokuvaa. Visuaalista ilmettä, puvustusta ja elokuvan värimaailmaa mietittiin hyvissä ajoin." (Ylioppilaslehti 6/1999). "Elokuvan teko oli poikkeuksellisen helppoa", Lampela jatkoi samassa yhteydessä. "Tässä tapauksessa helppous lähti tekstistä. Elokuvan ihmiset ovat niin tuttuja ja tilanteet helppoja. Näyttelijöiden oli helppo samaistua henkilöihin. Jokaisella on jonkinlainen ihmissuhde, joka on päättynyt erikoisesti. Asuin itse viisi vuotta yhdessä Suomen rumimmista lähiöistä Vantaalla. Siellä tutustuin mielenkiintoisiin pariskuntiin, esimerkiksi yläkerran pariin, joiden riitelyä kuulin joka viikko neljän vuoden ajan. Samat naamat tapaavat lähiöpubeissa, vaihtavat miehiä, vaihtavat naisia, ja jollain lailla pysyvät kuitenkin puheväleissä." Ryhmäteatterin Juha Kukkonen näytteli elokuvan miespääosan ensimmäisenä merkittävänä elokuvatyönään. Raunon rooliin oli alun perin ehdolla Martti Suosalo ja Maaritin rooliin Tiina Pirhonen, joka raskauden vuoksi kieltäytyi tehtävästä. Ennen Helsingin ensi-iltaansa 26.3.1999 Rakastin epätoivoista naista voitti Tampereen elokuvafestivaalin kotimaisen kilpailun yleisöpalkinnon ja se palkittiin sittemmin myös valtion laatutuella. Monta tarinaa yhdistävä Joki (2001) ja siivoojien työtaistelusta kertova Eila (2003) olivat Lampelan seuraavia ohjaustöitä. Eilan video- ja dvd-julkaisuissa on lisänä myös Rakastin epätoivoista naista. - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Petri Nieminen Studio-orkesteri (off, alkutekstit), 2' 05". 2. Läpinäkyvää Säv. ja san. Jiri Nikkinen, sov. Jiri Nikkinen - Hannu Pikkarainen - Jukka Tuovinen Jiri Nikkinen, laulu, ja yhtye (off, autoradio), 0' 20". Levytys: Jiri Nikkinen; Warner Music Finland 3984-22273-2 ja 3984-22274-2, 1998. 3. Ain't That Just The Way Säv. ja san. Bruce Belland - Glen Larson, sov. Stu Phillips Lutricia McNeal, laulu, ja yhtye (off), 0' 55". Levytys: Lutricia McNeal; CNR Music 8800909, 1997. 4. Rakas, rämä elämä Säv., san. ja sov. Ismo Alanko Ismo Alanko, laulu, ja yhtye (off, radio), 0' 20". Levytys: Ismo Alanko; Seal on Velvet VELVECD 3, 1990. 5. "Shit Player's Hut" Säv. ja sov. Pietari Koskinen Pietari Koskinen, syntetisaattorit (off), 1' 50". 6. Loppumusiikki Säv. ja sov. Petri Nieminen Studio-orkesteri (off, lopputekstit), 1' 45". Huomautuksia: Maija Junno laulaa Rakas, rämä elämä -kappaletta radion mukana. - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||
Africa-Kauppa, Espe Oy, Etsivät Oy/Matti Paloaro/Alibi, Finnair rahti/Mikko Kuntola, Franke Finland Oy, HOK/Alepa, Isokirppis, Juniper Films Oy, Kauppakeskus Itäkeskus, K.A. Weiste Oy, Maalaus- ja saneerausliike Jarmo Pakarinen Oy, Pub Fredi, Puustelli-keittiöt, Setele/Pepe Suvisalmi, Oy Sinebrychoff Ab, Sotka, Tikkurila Paints Oy, Toyota Itäkeskus, Vallilan ammattikoulu/Kunnas, Liisa Hautala, Vappu Hiltunen, Raili Salmi, Hanne Tanskanen, Vesa Varpula, Sari Volanen |
||||||||||||||||
Arkistoaineisto | ||||||||||||||||
Maaritin ja Leon katsoman elokuvan äänimaailman suunnitteli Pietari Koskinen käyttäen mm. John Websterin dokumenttielokuvan Sukkien euroelämää (1999) poistomateriaalia. - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|