Yleisopetukseen integroitujen oppilaiden määrä on Suomessa lisääntynyt ja inkluusio on arkipäivää lähes jokaisessa peruskoulussa. Tämän tutkielman tar-koitus oli selvittää, millaisia valmiuksia Lapin yliopiston luokanopettajakoulutus antaa opiskelijoille toimia integraatiota ja inkluusiota toteuttavassa peruskoulus-sa.

Tutkimuksen otoksena toimivat syksyllä 2007 syventävää opetusharjoittelua suorittavat luokanopettajaopiskelijat. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Tut-kimuksen aineistoa analysoitiin ja raportoitiin SPSS-ohjelmalla sekä tarkasteltiin laadullisesta näkökulmasta.

Tutkimustulokset on jaettu viiteen eri kategoriaan. Ensimmäinen osio käsittelee opiskelijoiden taustatietoja. Toinen osio tarkastelee opiskelijoiden valmiuksia erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tunnistamiseen yleisopetuksessa. Opiskelijat kokivat pääosin, ettei heillä ole lainkaan valmiuksia diagnosoitavien sairauksien osalta. Diagnoosien ulkopuoliset tunnistamisvalmiudet olivat hieman pa-remmalla tasolla mutta eivät hyvät. Kolmannessa osiossa tarkastellaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden käyttäytymiseen puuttumista ja tukitoimenpiteiden suorittamista. Tulosten perusteella valmiudet ovat heikolla tasolla. Erityisesti miehet arvioivat valmiutensa heikoiksi. Neljännessä osiossa käsitellään koulutuksessa saatuja valmiuksia oppilaan ohjaukseen. Ohjaamisvalmiudet poikkesivat tulosten yleisestä linjasta ja niihin koettiin saatavan valmiuksia koulutuksessa. Poikkeavaksi ohjausta koskevien tulosten keskeltä nousi maahanmuuttaja-oppilaiden ohjaaminen, joka koettiin vaikeaksi. Lopuksi viidennessä osa-alueessa käsitellään vastaajien omia arvioita valmiuksiensa tasosta. Tulokset jakautuivat tasaisesti kolmeen tyyppiin: huonot valmiudet, hyvät valmiudet ja vastaajat, jotka suhtautuivat luottavaisesti tulevaisuuteen.

Löytöjen perusteella voidaan olla huolissaan siitä, millä tasolla koulutuksemme tällä hetkellä on. Toisaalta luokanopettajaopiskelijoiden vastauksista näkyy myös luottamus tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiinsa oppia tulevassa opetustyössään. Tarve erityispedagogiikan opetuksen lisäämiseen koulutuksessa on kiistaton