Tarkastelen tutkimuksessani sitä, miten yläkoulun ja lukion kuvataideopettajat voisivat sisällyttää yhteiskuntakriittisen kuvataiteen osaksi opetustaan. Tutkin erityisesti sitä, mitä eri sisällöllisiä näkökulmia he voisivat ottaa osaksi oppituntejaan tämän tyyppisen taiteen ollessa opetuksen keskiössä. Sisällöllisten näkökulmien lisäksi tarkastelen lyhyesti, mitä eri pedagogisia näkökulmia kuvataiteen opetuksessa tulisi ottaa huomioon, jotta opetuksen tavat ja sen kriittinen sisältö eivät olisi keskenään ristiriidassa.

Tutkimukseni aineisto koostuu kuuden yläkoulun ja lukion kuvataideopettajan sekä seitsemän suomalaisen yhteiskuntakriittisen kuvataiteilijan haastatteluvastauksista. Tutkimuksen sekundaariaineistona toimivat puolestaan tutkimuksessa mukana olevien taiteilijoiden, Tero Puhan, Stiina Saariston, Katja Tukiaisen, Ulla Karttusen, Henry Wuorila-Stenbergin, Sami Parkkisen sekä Kaisa Salmen teokset. Lisäksi tutkimustulosten muotoutumisessa toimii vahvassa roolissa aiheeseen liittyvä, aikaisemmin muodostettu teoria sekä ajankohtainen mediakeskustelu.

Kvalitatiivinen tutkimukseni omaa hermeneuttisen otteen, jonka monivaiheisessa aineistonkeruu- ja analyysivaiheessa eri merkitysten ja tulkintojen muodostuminen on ollut hyvin kerroksittaista. Tämä tarkoittaa sitä, että osa haastatelluista on vastannut haastattelukysymyksiin toisten haasteltujen vastauksien, eli toisin sanoen jonkun muun aikaisemmin tekemien merkitystenantojen ja tulkintojen pohjalta. Aineistoa analysoidessani olen myös itse tutkijana muodostanut omat tulkintani sekä tutkimuksen tulokset yhden tai useamman eri ihmisen kerroksittaisten merkitystenantojen ja tulkintojen pohjalta.

Tutkimukseni tulokset pitävät sisällään hyvin runsaan kirjon erilaisia näkökulmia yhteiskuntakriittisen taiteen käsittelemiseen koulujen kuvataidetunneilla. Laajempia päänäkökulmia on kaiken kaikkiaan kolme: yhteiskuntakriittisyys taiteessa, taide ja taideyleisöä sekä taiteen ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa. Nämä päänäkökulmat sisältävät runsaasti eri alanäkökulmia muodostaen näin varsin laajan ja mielenkiintoisen kokonaisuuden. Tutkimuksen pedagogiset näkökulmat ottavat huomioon oppilaan oman kokemuksen ja tulkinnan mahdollisuuden taidekuvan äärellä painottaen samalla myös monitulkintaisuuden, keskustelun ja tiedon jakamisen arvoa oppimisen välineenä.