Tutkimuksen kohteena on suomalaisen taidegrafiikan kehitys. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten taidegrafiikka tuli Suomeen ja millainen vaikutus Akseli Gallen-Kallelalla oli suomalaisen taidegrafiikan kehittymisessä. Tutkimusmetodina käytän kirjallisuustieteessä käytettyä vertailevaa tutkimusmenetelmää. Tutkimus rajautuu ajallisesti vuosiin 1890–1930. Tutkin niiden taiteilijoiden grafiikkaa, joihin Gallen-Kallela vaikutti suoraan opettajana tai tukijana sekä taiteilijoita, joihin nämä puolestaan vaikuttivat.

Suomalaisen taidegrafiikan kehitys ja Gallen-Kallelan kiinnostus grafiikkaan eivät ole irrallisia tapahtumia, vaan ne liittyvät eurooppalaisen taidegrafiikan nousuun. 1880- ja 1890-luvuille ajoittuva uusi nousukausi merkitsi modernin grafiikan lopullista läpimurtoa ja originaaligrafiikkakäsitteen muotoutumista nykyisen kaltaiseksi. Tähän nousukauteen ajoittuu myös modernin grafiikan tulo Suomeen.

Akseli Gallen-Kallela vaikutti nuorempiin taiteilijoihin esimerkkinä, teknisenä opettajana, kannustajana ja henkisenä tukena. Vaikka oppilaita ja muuten vaikutteita saaneita nuorempia taiteilijoita ei ollut paljon, suurin osa heistä kiinnostui grafiikasta ja toimi perinteen jatkajina sekä taidegraafikkoina että opettaessaan grafiikan menetelmiä. Gallen-Kallelan grafiikan kokeilut ja ensimmäiset grafiikantyöt herättivät Hugo Simbergin kiinnostuksen taiteenlajiin, joka tuki hänen ilmaisuaan ja pyrkimyksiään. Simbergin osuus Gallen-Kallelan perinteen jatkajana on huomattava. Magnus Enckell ja Verner Thomé aloittivat grafiikan tekemisen Simbergin innostamana, ja Simberg opetti grafiikkaa Ester Heleniukselle, Hilda Flodinille ja Kalle Carlstedtille. Carlstedtin puupiirrokset puolestaan vaikuttivat Vilho Askolan ja Erkki Tantun grafiikantuotantoon. Gallen-Kallelan rooli yhtenä taidegrafiikan perinteen alkuunpanijana Albert Edelfeltin, A. W. Finchin, Simbergin ja Ellen Thesleffin ohella tekee hänestä merkittävän suomalaisen taidegrafiikan kehitykselle..

The research focuses on the development of Finnish graphic arts. The study aims to find out how printmaking came to Finland and the impact Akseli Gallen-Kallela had on the development of graphic arts. I am using the comparative research method used in literature study. The study is limited to a time in years 1890-1930. I studied the artists´ prints, in which Gallen-Kallela had a direct impact as a teacher or a facilitator, as well as artists which they in turn influenced.

Finnish graphic art development and Gallen-Kallela´s interest in the printmaking are no isolated events. They are associated with an increase of European printmaking. In the 1880s and the 1890s etching revival movement marked the final breakthrough in the modern printmaking, forming the concept of original print into its current likeness.

Gallen-Kallela influenced younger artists as an example, as a technical teacher, stimulating and providing mental support. Most of Gallen-Kallela´s students and other artists influenced by him became interested in printmaking. Gallen-Kallela´s experiments and the first prints attracted Hugo Simberg´s interest in the art form, which supported his expression and aspirations. Simberg´s share as Gallen-Kallela´s successor of tradition is considerable. He inspired Magnus Enckell and Verner Thomé to start printmaking, and also taught printmaking techniques to Ester Helenius, Hilda Flodin and Kalle Carlstedt. Carlstedt´s woodcuts in turn affected the prints Vilho Askola and Erkki Tanttu made. Gallen-Kallela´s role as one of the instigators of the printmaking tradition along with Albert Edelfelt, A. W. Finch, Simberg and Ellen Thesleff makes him significant to the development of Finnish graphic arts.