Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia miten opiskelija rakentaa identiteettiään vaihto-opiskelun aikana. Tavoitteena on tunnistaa ne osa-alueet, jotka osoittautuvat merkittäviksi opiskelijan sosiaalisen identiteetin muodostuksen kannalta sekä ne vaikutukset, joita opiskelijat kokevat vaihto-opiskelulla olleen. Identiteetin rakentumista lähestytään kehitystehtävä- ja elämävaiheteorioiden avulla.

Tutkimuksen aineisto on kerätty keväällä 2011 haastattelemalla Lapin yliopiston opiskelijoita, jotka ovat viettäneet vähintään yhden lukukauden vaihto-opiskelijoina ulkomaisessa yliopistossa. Analyysitapana on teoriaohjaava sisällönanalyysi – tutkimus kuuluu siis laadullisen tutkimustraditioon.

Sosiaalista identiteettiä rakennetaan suhteessa kolmeen eri elämän osa-alueeseen: uuteen ympäristöön, kulttuurien kohtaamiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Uuteen ympäristöön kuuluvat sekä arkielämän uudet tilanteet ja vaatimukset että uusi opiskelumaailma ja sen mukanaan tuomat haasteet. Myös kulttuurien kohtaaminen, kulttuurierot ja erilaisuuden kohtaaminen, ovat tärkeä osa opiskelijavaihdon aikaista toimintaympäristöä. Sosiaalisten suhteiden luominen vaihtokohteessa ja niiden ylläpitäminen kotimaahan muodostuvat merkittäväksi tekijäksi sosiaalisen identiteetin muodostuksessa.

Vaihto-opiskelun vaikutukset kiteytyvät henkilökohtaiseen kehittymiseen. Se koostuu koulutukseen liittyvistä vaikutuksista kuten kielitaidon paranemisesta, opintojen etenemisestä ja oman alan parantuneesta tuntemuksesta. Vaihto-opintojen vaikutukset näkyvät opiskelijan henkilökohtaisena kasvuna; itsenäistymisenä, itsetuntemuksen parantumisena ja muutoksen tunnistamisena omassa itsessä. Vaihto-opintojen aikana opiskelijoille muodostuu selkeä kansainvälinen suuntautuminen, joka koostuu halusta ja valmiudesta ulkomailla asumiseen, mutta myös oman kulttuurin aiempaa suuremmasta arvostuksesta. Opiskelijat myös oppivat ymmärtämään kulttuurista monimuotoisuutta aiempaa paremmin.

Opiskelija muodostaa identiteettiään vaihto-opintojen aikana toimiessaan uudessa ympäristössä, niin arjen kuin opiskelun maailmassa, ollessaan vastakkain uusien kulttuurien kanssa sekä luodessaan uusia ja ylläpitäessään sekä määritellessään uudelleen vanhoja ihmissuhteita. Kaikilla näillä alueilla opiskelija kokee onnistumisia, epäonnistumisia, haasteita ja ongelmallisia tilanteita ja tarkentaa kuvaa itsestään suhteessa kokemuksiinsa. Opiskelijan vaihto-opintojen aikaisesta identiteettiprosessista voidaan löytää viitteitä postmoderniin identiteettiteoriaan. Vaihto-opintojen seurauksena opiskelijat alkavat heijastaa sitä todellisuutta, jossa he vaihto-opintojen aikana elävät liittäen itseensä osia ja palasia ympäröivästä yhteiskunnasta. Identiteetti muuttuu ympäristön mukana ja yksilöt siirtyvät hiljalleen modernista, ehjästä ja vakaasta identiteetistä kohti dynaamista ja jatkuvan muutoksen kohteena olevaa identiteettiä.

Prosessin lopputuloksena on kansainvälinen identiteetti, joka kiteytyy opiskelijan kyvyksi toimia alati muuttuvissa tilanteissa. Siihen liittyy itsenäistyminen ja itsensä parempi tunteminen sekä usko ja luottamus siihen, että pystyy toimimaan ja selviämään elämän eri tilanteissa. Myös maailmankatsomuksen avartuminen ja kyky katsoa maailmaa myös toisten ihmisten näkökulmasta paranee vaihto-opiskelun seurauksena.