Pro Gradu -tutkielmassani tutkin opiskelijoiden kokemuksia ammatillisen toisen asteen tutkintouudistuksessa. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu ilmiöiden tarkastelusta. Teoriaosuudessa syvennytään koulutuksen muutoksiin tutkintouudistuksen yhteydessä sekä opiskelijan osaamisen hankintaan, käytettävien opetusmenetelmien että lakien ja säädösten näkökulmista. Muutosten myötä opiskelusta on tullut osaamisperusteista. Opetusmenetelmät ovat muuttuneet enemmän ohjauspainotteisemmaksi ja oppimisympäristöt ovat laajentuneet perinteisistä oppilaitoksen luokkahuoneista työelämälähtöisiksi oppimisympäristöiksi.

Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista lähestymistapaa. Kohderyhmänä olivat Rovaniemen koulutuskuntayhtymän syksyllä 2015 aloittaneet perustutkinto-opiskelijat ja kuuden kuukauden ajalta lukuvuonna 2015–2016 valmistuneet perustutkinto-opiskelijat. Aineisto kerättiin sähköisten kyselylomakkeiden avulla. Vastauksia saatiin aloittavilta opiskelijoilta 613 ja valmistuvilta opiskelijoilta 99. Tutkimuksessa käytettiin fenomenografista tutkimusmenetelmää, jolla tutkittiin tutkintouudistuksen myötä opiskelijoiden kokemuksista syntyviä ilmiöitä. Tavoitteena oli tutkita, vaikuttivatko tutkintouudistukseen liittyneet toimenpiteet opiskelijoihin uudistuksen tavoittelemalla tavalla.

Tutkimuksesta ilmeni, että opiskelijat olivat kohtuullisen hyvin tietoisia tutkintouudistuksen muutoksista. Opiskelijat kokivat, että opettajilla ei ole selkeää käsitystä tutkintouudistuksen muutoksien vaikutuksista opiskelijoihin. Myös oppilaitoksen sisäisen tiedonkulun koettiin olevan sekavaa ja vaikeuttavan näin opiskelijoiden tiedon saantia. Yksilöllisen osaamisen hankkimisen koettiin korostavan tiedon kulun merkitystä. Opiskelijan henkilökohtaisen opintopolun rakentamisessa korostuivat selkeyden merkitys ja ohjauksen rooli.

Osaamisen hankinnan tukena korostuivat opetuksen monipuolisuus ja käytännönläheisyys. Tukea ja ohjausta koettiin tarvittavan myös hyvin arkisiin asioihin kuten elämänhallintaan liittyen. Opiskeluympäristöillä ja yksilöllisillä opetusmenetelmillä koettiin olevan suuri merkitys osaamisen hankinnassa. Tutkimuksessa nousi esille erityisesti oppilaitoksen ilmapiiriin liittyvät asiat opiskelutovereiden kesken sekä henkilökunnan suhtautumisessa opiskelijoihin. Lisäksi ohjauksen, valmennuksen ja motivoinnin merkitys korostuivat opintojen alku- ja loppuvaiheessa.