Tein etnografisen tutkielman Rovaniemen Neiot- Tyttöjen Talolle. Osallistuin talon arkeen kevään ajan havainnoiden ja osallistuen sen toimintaan tehden kenttämuistiinpanoja. Aineistoni koostuu kenttämuistiinpanoistani, ohjaajien kanssa käymistäni, tallentamattomista keskusteluista, valokuvista sekä lehtiartikkelia varten keräämistäni tiedoista. Olen analysoinut aineistoni grounded theory –metodin pohjalta. Tutkimuksen teoreettisiksi pääkäsitteiksi valitsin kulttuuriset tilat, yhteisöllisyyden sekä osallisuuden.

Olen työssäni esitellyt Tyttöjen Talon kulttuuria fyysisen, abstraktin, sosiaalisen ja eletyn tilan käsitteen kautta, sekä esittänyt havaintojeni pohjalta, miten talon kulttuuri rakentaa Setlementtiliiton ja Tyttöjen Talon omien arvojen mukaista yhteisöllisyyttä. Lisäksi olen purkanut nuorten ja aikuisten välisiä kohtaamisia tarkastellakseni, miten niissä rakentuu yhteisöllisyyteen ja suomalaisen nuorisotyön tavoitteisiin olennaisesti kuuluva osallisuus. Talo kulttuurisena tilana toimii taustana ja mahdollistajana talossa tehtävälle nuorisotyölle, joka kiteytyy sen vuorovaikutustilanteissa eli kohtaamisissa.

Tutkielmassani käy ilmi, että kulttuuriset tilat, fyysinen, abstrakti, sosiaalinen sekä eletty tila, limittyvät ja täydentävät toisiaan rakentaen yhteisöllisyyttä ennen kaikkea tasa-arvoisten käytäntöjen, tyttöjen tarpeiden kuuntelun sekä yhdessä tekemisen kautta. Tyttöjen Talo yhdistää eri sukupolvien ja kulttuurien edustajia ja elämäntilanteista olevia ihmisiä luoden yhteisöllisyyttä erilaisuuden ja samanlaisuuden hyväksymisen kautta. Osallisuus rakentuu nuorten ja aikuisten välisissä kohtaamisissa ennen kaikkea osallisuutta edistävinä ja osallisuuden mahdollisuuksia lisäävinä kohtaamisen laatuina. Avaintekijänä osallisuuden rakentamisessa on nuorelle annettu aika ja tämän tarpeiden yksilöllinen kuuntelu. Haluan tutkimuksellani korostaa nuorten aitoon kohtaamiseen perustuvan nuorisotyön tärkeyttä koulutus- ja työvoimapoliittisen nuorisotyön painotusten rinnalla.