Tutkimukseni keskeisin kysymys on, millaisia diskursseja maahanmuuttajista nousee esille vuonna 2015 julkaistuissa Helsingin Sanomien kirjoituksissa ja miten niissä toiseutetaan ja rodullistetaan maahanmuuttajia. Tutkimuskysymys on tärkeä, koska medialla on paljon valtaa vaikuttaa lukijoiden mielipiteisiin entisiä vahvistaen tai uusia muodostaen. Vuosi 2015 oli merkittävä turvapaikanhakijoiden suhteen koko Euroopan mittakaavassa.

Tutkimuksen aineistosta nousi esille kuusi erilaista diskurssia maahanmuuttajista. Kolme positiivista diskurssia (valistajan, hyödyn ja puolustajan), kaksi negatiivista diskurssia (pahuuden ja hyväksikäyttäjän) ja yksi neutraali diskurssi (uhri) maahanmuuttajista. Pahuuden diskurssi nousi selkeästi kaikkein negatiivisimmaksi diskurssiksi, hyväksikäyttäjän diskurssin jäädessä selvästi maltillisemmaksi negatiiviseksi diskurssiksi. Rasismia, rodullistamista ja toiseuttamista oli havaittavissa molemmissa negatiivisissa diskursseissa (hyväksikäyttäjän ja pahuuden diskurssi). Analyysin perusteella tutkimuksessa voidaan todeta Helsingin Sanomien käsitelleen monipuolisesti maahanmuuttajia. Tutkimukseni johtopäätös on, että Helsingin Sanomien artikkeleissa rasismin ääni hiipii esille, vaikka valtaosa artikkeleista käsittelee asiaa ilman rasistista asennetta.