Pro gradu -tutkielmani käsittelee lukiolaisnuorten kokemuksista sosiaalisesta mediasta ja heidän omakuvistaan lukio- ja taidemuseokontekstissa. Tutkimus on fenomenografinen tapaustutkimus, joka toteutettiin yhteistyössä Merituulen taidemuseossa järjestetyn näyttelyn kanssa. Tutkimuksen aineisto on koottu kahdessa osassa. Ensimmäinen aineisto on kerätty puolistrukturoitua ryhmähaastattelua hyödyntäen kolmessa eri pienryhmässä ja toinen aineisto syntyi nuorten omakuvista. Ensimmäisestä aineistosta kerätty tieto koosti pohjan, jolla tarkastelin tutkimukseen osallistuneiden nuorten taidemuseolle lähettämiä omakuvia. Lähestyin museolle lähetettyjä kuvia refleksiivisesti heijastusteoreettisesta näkökulmasta. Tutkimustehtäväni oli saada selville mitä merkityksiä nuoret antavat sosiaalisen median käyttämiselle. Miten nuoret kokevat selfie -kulttuurin ja kenen näkemystä heidän kommenttinsa edustavat? Kuinka merkittävä sosiaalinen media nuorille on? Miten nuoret suhtautuvat sosiaaliseen mediaan tuotetun kuvaston siirtämisen koulumaailmaan ja taidemuseoon? Opinnäytteeni tuloksena oli kuvaus nuorten kokemusmaailmasta sosiaalisen median käyttäjinä. Nuoret halusivat säilyttää sosiaalisen median omana tilanaan ilman että sitä yhdistettäisiin koulumaailmaan. Selfie -kulttuuri ei ollut niin merkittävä ilmiö nuorten arjessa kuin oletin ennakkoon. Tärkeintä sosiaalisessa mediassa oli vuorovaikutuksen ylläpitäminen muihin ihmisiin.