Tutkielman tavoitteena on kuvata, mitä ja millaista on yhdeksäsluokkalaisten Lapissa asuvien nuorten arjen osallisuus. Tutkimuksen käsitteellinen viitekehys perustuu Raivion ja Karjalaisen Erik Allardtin hyvinvointikäsityksestä tekemään mukaelmaan having, acting ja belonging. Tutkimuksen aineistona toimii Lape-hankkeessa vuonna 2018 kerätty osallisuus- ja hyvinvointikysely, jossa kokonaisuudessaan vastaajia oli 440. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttämällä faktorianalyysia, ryhmittelyanalyysia ja kuvailevia menetelmiä. Tutkimuksessa pohdittiin myös sekundäärisen aineiston käyttöön liittyviä erityispiirteitä sekä tutkimuksen teon eettisiä kysymyksiä.

Tutkimuksessa tulee esille having-, acting- ja belonging- ulottuvuuksien vuorovaikutuksellisuus nuorten arjessa. Nuorten arjen osallisuus on vahvinta having- ja belonging-ulottuvuuksilla, jotka tukevat osaltaan nuorten osallisuutta acting-ulottuvuudella. Vastaajista muodostui osallisuuden ulottuvuuksien suhteen neljä toisistaan eroavaa ryhmää: pärjääjät, omissa ympyröissä viihtyjät, vaikuttamattomat ja sivusta seuraajat. Ryhmien välille muodostui eroja asuinpaikan, sukupuolen, yksinäisyyden kokemisen ja harrastavuuden suhteen, jotka huomioon ottamalla muun muassa päätöksenteon tasolla voitanee vaikuttaa siihen, että myös 15-vuotiailla nuorilla on pakkovalintojen lisäksi myös vapautta valita.