Tällä hetkellä kansainvälisen alueen syvän meren louhintaa koskeva oikeudellinen kehys ei riittävästi määrittele louhinnasta syntyvien vahinkojen korvattavuutta ja muutenkin sisältää vain osittain kehitettyjä menetelmiä korvattavien vahinkojen määrittelyyn oikeuskäytännössä. Tästä seuraa runsaasti ongelmia, ottaen muun muassa huomioon ”Alueeksi” kutsutun kansainvälisen merenpohjan, siitä saatavien resurssien ja meren luontoympäristön suojelun tavoitteet, sekä yksityisten intressien turvaamisen, jotka saattavat kukin joutua koetukselle louhinnan seurauksena. Kyseessä oleva maisteritutkielma ottaa tehtäväkseen kunnianhimoisen tavoitteen pohtia ja tutkia oikeuden aukkokohtia liittyen korvattaviin vahinkoihin sekä niiden ymmärtämiseen. Tutkielma keskittyy aiempaan tutkimukseen ja syventyy syvän meren louhinnan kansainvälisoikeudelliseen kehykseen. Tutkielma pyrkii vastaamaan kysymykseen, joka liittyy korvattavien vahinkojen määrittelyyn kyseessä olevan oikeudellisen kehyksen alla. Tutkielma pyrkii myös kokoamaan ja määrittelemään elementit ja mekanismit, joiden avulla korvattavia vahinkoja voidaan objektiivisesti tunnistaa, mikä edellyttää vastuuasioiden, mahdollisten vahinkojen kohteiden ja kantajien, sekä vahinkojen raja-arvojen tunnistamista. Vastauksia pyritään löytämään muun muassa kansainvälisen merioikeusyleissopimuksen sekä muiden relevanttien instrumenttien sisällön pohjalta.