alkuperäinen omistaja:
Lahjoituskirjeenvaihdosta käy ilmi että lahjoittaja sai siskonsa (Kaisa s. 1972, Arja s. 1974) kanssa linnan tuliaisena U.S.A:sta vuonna 1976. he asuivat silloin Helsingissä, muuttivat myöhemmin Jyväskylään. He olivat alle kouluikäisiä, ja linna oli hienointa mitä lahjoittaja oli ikinä nähnyt. Aikoinaan se oli niin hieno ja erityinen lelu, että naapuruston lapset tulivat heille ihan varta vasten sillä leikkimään. Linnalla leikittiin paljon kahdessa polvessa. Se pysyi kovasta leikkimisestä huolimatta hyvässä kunnossa - vain tornin lippu on murtunut ja hävinnyt. Myös kaikki linnan asukkaat, ruokakalusto ja hevoskärryt ovat tallella. Lahjoittaja piti linnan salaisuuksista, kuten kääntyvistä portaista, joiden taakse asukas mahtuu piiloutumaan, tai lohikäärmeen luolan liukuovesta linnan sisätiloihin. Ehkä paras kaikista oli kuitenkin vankityrmä, jonne pystyi pudottamaan pahaa aavistamattomia "rikollisia" linnan katolla olevasta kippiluukusta ahdistettuaan heidät nurkkaan.

Lahjoittaja kertoo myös rakentaneensa paljon majoja, piirrelleensä, ja leikkineensä paljon legoilla, mutta legoja ei ollut paljoa saatavilla.

Lahjoittajan äiti Armi Mauranen täydentää, että hänellä on muistikuva siitä, että heidän ystävänsä, jotka hänen miehensä Seattlessa liikematkalla vuonna 1976 tapasi, olivat suositelleet linnaa. Linnasta tuli hänen tyttäriensä suosikkilelu. Suomesta ei tuohon aikaan voinut ostaa Fisher Pricen leluja, mutta he saivat nämä tuliaisina. Toinen jenkeistä tuotu lelu oli kassakone (FAP) vuonna 1978. Ne tiedettiin laadukkaiksi ja kestäviksi. Tytärten serkutkin leikkivät linnalla paljon, mutta seuraavat sukupolvet eivät olleet yhtä kiinnostuneita, vaikka sillä jonkin verran leikkivätkin. Kiinnostuksen raja tuntui menevän noin 7-8 vuoden iässä. He eivät myöskään halunneet älyttömäösti leluja lapsille.