Tämän hankkeen päätavoitteet jaettiin kolmeen kokonaisuuteen: a) selvittää jalkaominaisuuksien taustalla olevia tekijöitä, b) kehittää käytäntöön sovellettavia genetiikkaan ja ruokintaan liittyviä työkaluja jalkaongelmien ennaltaehkäisyyn sekä c) luoda uudenlainen jalkaterveyttä edistävä neuvontakulttuuri. Myös hankkeen toteutus jaettiin kolmeen kokonaisuuteen: a) Kontrolloitu koe Kannuksen tutkimustila Luova Oy:n tutkimustarhalla ruokinnallisten tekijöiden ja eläinten käyttäytymisen ja hyvinvoinnin analysointia varten sekä jalkarakenteen tietokonekerroskuvausta (CT-kuvaus) varten, b) kenttäaineiston keruu yksityisiltä turkistiloilta jalkaominaisuuksien geneettistä analyysiä varten ja c) neuvontakokonaisuus, jossa tuotettiin neuvontamateriaalia sekä koulutettiin turkisneuvojia, siitoseläinkauppiaita ja tavallisia turkistuottajia edistämään jalkaterveyttä. Nopean kasvun vaiheessa toteutetun ruokinnan rajoituksen ei todettu parantavan kettujen nahkontahetken jalkarakennetta. Urokset kuitenkin saavuttivat rajoitusjakson jälkeisen vapaan ruokinnan aikana vapaasti ruokitun ryhmän painon nahkontaan mennessä. Naarailla rajoitettu ruokintaryhmä ei rajoituksen jälkeen enää saavuttanut painossa vapaasti ruokittua ryhmää. Etujakojen asennon todettiin olevan selkeästi yhteydessä kettujen painoon. Painon kasvaessa etujalkojen asento heikkeni. Yksittäisten eläinten ravintoaineiden saantia kokeen aikana ei parikasvatuksesta johtuen pystytty tarkasti määrittämään. Karkeiden arvioiden perusteella kettujen kivennäisaineiden saannin todettiin kuitenkin ylittävän vastaavan kokoisten koirien kivennäisaineiden saannin reilusti. Erityisesti kalsiumin liiallinen saanti saattaa olla yksi syy etujalkojen taipumiseen. Vaikka huonojen tai erittäin huonojen etujalkojen osuus oli nahkontahetkellä suuri, ei liikuntavaikeuksista kärsivien eläinten osuus kuitenkaan noussut nahkontaiän lähestyessä. CT-kuvissa taipuneiden ja normaalien jalkojen välillä havaittiin ero värttinäluun taipuneisuudessa. Tästä ei kuitenkaan todennäköisesti ole merkittävää hyvinvointihaittaa nahkottaville eläimille, mutta siitoksesta nämä eläimet tulisi karsia. Muissa jalkaominaisuusissa jalkaongelmien määrä oli melko vähäinen. Kenttäaineiston perinnöllisten tunnuslukujen analyysissä vieroitushetkellä mitatun etujalkojen asennon periytyvyys oli selkeästi korkeampi kuin gradeeraushetkellä mitatun etujalkojen asennon. Ominaisuuksien välillä on kuitenkin melko korkea geneettinen korrelaatio, minkä vuoksi siitoseläinten valinta jo vieroitushetkellä tuottaa gradeeraushetkeä paremman tuloksen etujalkojen asennossa. Hankkeen tuloksista koottiin käytännönläheinen jalkaterveysopas suomeksi ja ruotsiksi. Oppaita jaettiin syksyllä 2019 pidetyissä ja tuottajalle suunnatuissa jalkarakennekoulutuksissa yli 400 tuottajalle ja syksyllä oppaasta otettiin vielä toinen 400 kappaleen erä. Opas on saatavilla myös sähköisessä muodossa Fifurin nettisivujen tuottajajäsenosiossa. Syksyn 2019 aikana järjestettiin myös koulutustilaisuuksia, joissa koulutettiin neuvontahenkilökunta tekemään sinikettujen jalka-arvosteluja. Hankkeen toteuttivat Fifur Suomen Turkiseläinten kasvattajain Liitto ry, Luonnonvarakeskus, Kannuksen tutkimustila Luova Oy, Helsingin yliopisto ja Saga Furs Oyj.